Arkistot kuukauden mukaan: tammikuu 2020

AlfaTV:n Dosentissa tuulivoimalat ja terveys

Tuulivoimalan lavat-003AlfaTV:n Dosentissa oli aiheena tuulivoimalat ja terveys tammikuun kolmannella ja neljännellä viikolla

Dosentin haastateltavina olivat Ilpo Forsman 14.1.2020 ja Leena Kurikka 21.1.2020.

Tallenteet löytyvät nyt Permannosta. Ilpo Forsmanin haastattelu on täällä ja Leena Kurikan haastattelu täällä.

Kannattaa katsoa! Jaattehan tietoa edelleen, kiitos. Asia koskettaa erittäin suurta osaa kansastamme.

 

Saksan Dessau-Roßlaun kaupungin ympäristövirasto: Tuulivoimaloiden infraääni on haitallista terveydelle

Saksassa sijaitsevan Dessau-Roßlaun kaupungin ympäristöviraston mukaan tuulivoimaloiden infraääni on haitallista fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle. Viraston tekemä tutkimus julkaistaan lähiaikoina. MDR-kanava lähettää ohjelman aiheesta sunnuntaina 19. tammikuuta 2020.

Dessau-Roßlau on Saksi-Anhaltin osavaltion kolmanneksi suurin kaupunki. Yli 86.000 asukkaan kaupunki sijaitsee noin 40 km Leipzigista pohjoiseen.

Tuulivoimala-001

MDR:n (Mitteldeutscher Rundfunk) mukaan Dessau-Roßlaun ympäristövirasto ei sulje pois tuulivoimaloiden infraäänen eli säännöllisten painepulssien aiheuttamia terveyshaittoja.

Lähiaikoina aiheesta julkaistaan viraston oma tutkimus ”Infraäänipäästöjen aiheuttamat meluvaikutukset” (Lärmwirkungen von Infraschallimmissionen). Viraston tiedottaja kertoi MDR:n toimitukselle tutkimuksessa todettavan, että ”fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia on”. Hän ei halunnut antaa tarkempia tietoja ennen tutkimuksen julkaisemista.

Saksi-Anhaltin osavaltiossa on verkkoon kytkettyinä 2.860 tuulivoimalaa, joiden asennettu kapasiteetti on 5.122 MW. Osavaltion ympäristö-, maatalous- ja energiaministeriön mukaan rakennettujen voimaloiden keskimääräinen nimellisteho oli 3 MW vuonna 2017.

Vertailun vuoksi Suomeen rakennettujen voimaloiden keskiteho oli yli 3 MW jo vuonna 2016. Suomeen suunnitellaan rakennettaviksi Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen mukaan nykyään jopa 8-10 MW:n voimaloita.

Radio-televisiokanava MDR on Saksan kolmoskanava. Leipzigissa pääkonttoriaan pitävä kanava lähettää valtakunnan verkkoon paikallisten osavaltioiden alueella toimivien ohjelmat. MDR voidaan siten lukea valtion viralliseksi kanavaksi.

MDR esittää ohjelman aiheesta sunnuntaina 19.1.2020 klo 22.20.

MDR kertoo myös kiistattomista, Mainzin yliopiston tutkijoiden havainnoista koskien sydänlihaksen voiman vähenemistä ja Alec Saltin tutkimuksista koskien matalataajuisen äänen vaikutuksista sisäkorvaan. -syte/bp


Karte der Bürgerinitiativen in Deutschland. WindWahn.com. Erhältlich: https://www.windwahn.com/karte-der-buergerinitiativen/

MDR Wissen (2020). Infraschall – der unhörbare Lärm, der krank macht? Erhältlich: https://www.mdr.de/wissen/windkraftanlagen-infraschall-gesundheit-100.html

Ministerium für Umwelt, Landwirtschaft und Energie (2020). Windenergie in Sachsen-Anhalt. Erhältlich: https://mule.sachsen-anhalt.de/energie/erneuerbare-energien/windenergie/

Tv-ky Uutisvirta (2017). Tanskaan asennettujen voimaloiden keskipyyhkäisykorkeus 40 metriä viime vuonna. 19.2.2017. Saatavilla: http://tvky.blogspot.com/2017/02/tanskaan-asennettujen-voimaloiden.html

Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen blogi. Tuulivoimaa – mutta hallitusti? 24.9.2019. Saatavilla: https://etelapohjanmaanely.wordpress.com/2019/09/24/tuulivoimaa-mutta-hallitusti/

Infrasound causes harmful health effects as far as 15-20 km from wind turbines – the risk distance grows if the efficiency, amount or height of the wind turbines increases or in a long-term exposure

The wind turbine infrasound causes harmful health effects as far as about 15-20 kilometers from wind turbines, according to the study conducted in Finland in 2016. The results of the pilot study are statistically significant. The risk distance depends on the circumstances: it grows if the height, amount or efficiency of the wind turbines increases or in a long-term exposure. The study confirms the results of the long-term study of Ceranna and Pilger (2004-2016) in Germany.

In Finland a pilot study (Mehtätalo et al. 2019) was conducted on the effects of wind turbine infrasound on the health of the people in the surroundings of wind turbines in 2016. The material of the study was collected in two regions, in Satakunta and Northern Ostrobotnia, (see Figure) in spring 2016. The study was sampled from two different registers by simple random sampling.

An interview method was used as a method for collecting research material. A total of 193 people from 46 families participated in the survey from areas where the wind turbines had been built and started 0.5–3 years before the interview. The distance of each family to the nearest wind turbine(s) as well as the building and starting time of the wind turbine(s) were found out for the interview. Some of the interviewees lived near wind turbines, some at a distance of tens of kilometers.

As the statistical method of the study was used the linear mixed model to test the statistical significance of the research material. The symptoms of the people were explained either by the direct distance (km) to the nearest wind turbine or by the exposure zone of the map model. Other explanatory variables included the register used, the gender and age of the person and his or her awareness in advance of potential harmful health effects from wind turbines.

Finland infrasound-002

The distance less than 15 kilometers from wind turbines was divided in four distance classes. The differences in answers between them were small and varied clearly only in the next class where the distance to the nearest wind turbine was more than 15 kilometers. The harmful or severe symptoms were clearly more common less than or about 15 kilometers from wind turbines than further away.

In addition to that, a map model was developed to describe the exposure zones, in other words the propagation, continuity and magnitude of the wind turbine infrasound, on a map of Finland (see Figure). The map model included three different exposure zones. In the first zone nearest wind turbines there was quite strong infrasound in all wind directions. In the second zone there was wind turbine infrasound often, due to the wind directions. In the third zone there was almost no wind turbine infrasound according to the computational model. The map model explained symptoms better than the direct distance to the nearest wind turbine.

Figure. The map model of the propagation of wind turbine infrasound in Finland in 2016. The material of the study was collected in the regions Satakunta and Northern Ostrobotnia.

There was no significant p-value for the damage increasing directly according to the distance (km) in the statistical analysis. The significant p-value was reached for the damage according to the map model describing the total exposure. In addition to that, symptoms were explained by person’s gender and age. Other background variables did not explain the symptoms statistically significantly.

The most typical symptoms were sleep disturbance or change in the need for night’s sleep, fatigue and various pains.

The results of the study show that there were remarkably more harmful health effects caused by the wind turbine infrasound in the exposure zones 1–2 of the map model than further away. The most important result of this study is that the risk distance grows if the height, amount or efficiency of the wind turbines increases or with time in a long-term exposure. This means that the risk distance depends on the circumstances. In the areas with wind turbines around the residential area there were harmful health effects as far as about 15–20 kilometers from wind turbines under the circumstances when this pilot study was conducted.

Thus, the potential damage should be investigated within a sufficiently long radius of the wind turbines, taking into account all wind turbines in the vicinity as well as the most typical wind directions. This study confirms the results of the long-term study of Ceranna and Pilger (2004–2016) about the propagation of the wind turbine infrasound in Germany. – syte/p


Mehtätalo et al. (2019). The health effects of wind turbine infrasound based on its propagation on the people in the surroundings of wind turbines in Finland. Statistical analysis. Summary.

Ceranna, L. & Pilger, C. (2016). Der unhörbare Schall von Windkraftanlagen. Bundesanstalt für Geowissenschaften und Rohstoffe (BGR). https://www.bgr.bund.de/DE/Themen/Erdbeben-Gefaehrdungsanalysen/Seismologie/Kernwaffenteststopp/Projekte/abgeschlossen/hufe_wka.html

Mehtätalo u. a. (2019). Die gesundheitlichen Auswirkungen von Infraschall emittiert durch Windkraftanlagen auf die Anwohner in der Umgebung von WKA in Finnland, basierend auf der Schallausbreitung. Statistische Analyse. Zusammenfassung.

Infraääni aiheuttaa terveyshaittoja jopa 15-20 km:n etäisyydellä tuulivoimaloista – riskietäisyys kasvaa voimaloiden tehon, määrän tai korkeuden kasvaessa tai pitkäaikaisaltistuksessa

Suomessa vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan tuulivoimaloiden infraääni aiheuttaa terveyshaittoja jopa 15-20 km:n etäisyydellä voimaloista. Pilottitutkimuksen tulos on tilastollisesti merkitsevä. Riskietäisyys vaihtelee olosuhteiden mukaan: se kasvaa voimaloiden korkeuden, määrän tai tehon kasvaessa tai pitkäaikaisaltistuksessa. Tutkimus vahvistaa Cerannan ja Pilgerin Saksassa tekemän pitkäaikaistutkimuksen tulokset (2004-2016).

Suomessa tehtiin pilottitutkimus (Mehtätalo ym. 2019) tuulivoimaloiden infraäänen vaikutuksista voimaloiden ympäristössä oleskelevien terveyteen vuonna 2016. Tutkimus toteutettiin kahdesta maakunnasta, Satakunnasta ja Pohjois-Pohjanmaalta, keväällä 2016 kerätystä aineistosta (ks. kuvio). Tutkimuksen otos tehtiin kahdesta eri rekisteristä yksinkertaisella satunnaisotannalla.

Tutkimusaineiston keruumenetelmänä käytettiin haastattelua. Mukana oli yhteensä 193 ihmistä 46 perheestä alueilta, joille oli rakennettu ja otettu käyttöön tuulivoimaloita 0,5–3 vuotta ennen haastatteluhetkeä. Haastattelua varten selvitettiin kunkin perheen etäisyys lähimpään voimalaan tai voimaloihin ja voimalan rakentamis-/käyttöönottoajankohta. Osa haastatelluista asui lähellä voimaloita, osa useiden kymmenien kilometrien päässä.

Tilastollisena tutkimusmenetelmänä oli lineaarinen sekamalli, jota käytettiin aineiston tilastollisen merkitsevyyden testaamiseen. Oireita selitettiin joko suoralla etäisyydellä (km) lähimpään tuulivoimalaan tai karttamallinnuksen altistusvyöhykkeellä. Lisäksi selittäjinä olivat käytetty rekisteri, henkilön sukupuoli, ikä ja ennakkotietoisuus tuulivoimaloiden mahdollisesta terveyshaitasta.

Finland infrasound-002

Alle 15 km:n etäisyys voimaloista oli jaettu neljään eri etäisyysluokkaan. Vastausten erot näiden kesken olivat pieniä ja poikkesivat selvästi vasta luokassa, jossa etäisyys lähimpään tuulivoimalaan oli yli 15 km. Haitallista tai vakavampaa oireilua oli selvästi enemmän alle tai noin 15 km:n etäisyydellä voimaloista kuin kauempana niistä.

Lisäksi muodostettiin karttamallinnus tuulivoimaloiden infraäänen leviämisestä, jatkuvuudesta ja voimakkuudesta, ts. altistusvyöhykkeistä Suomen karttapohjalle (ks. kuvio). Karttamallinnuksessa oli käytössä kolme eri altistusvyöhykettä. Ensimmäisellä vyöhykkeellä lähimpänä voimaloita oli tuulivoimaloiden infraääntä kaikilla tuulen suunnilla melko voimakkaana. Toisella vyöhykkeellä voimaloiden aiheuttamaa infraääntä oli usein, tuulen suunnasta johtuen. Kolmanteen vyöhykkeeseen ei infraääntä voimaloista laskentamallin mukaan juuri tullut. Karttamallinnus selitti oireita paremmin kuin suora etäisyys lähimpään tuulivoimalaan.

Kuvio. Karttamallinnus tuulivoimaloiden infraäänen leviämisestä Suomessa vuonna 2016. Aineisto kerättiin Satakunnan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnista.

Tilastollisessa analyysissa ei muodostunut merkitsevää p-arvoa suoraan etäisyyden mukaan (km) kasvavalle haitalle. Merkitsevä p-arvo saatiin kokonaisaltistusta kuvaavan karttamallinnuksen mukaiselle haitalle. Lisäksi oireita selittivät henkilön sukupuoli ja ikä. Muut taustamuuttujat eivät selittäneet oireita tilastollisesti merkitsevästi.

Tyypillisimpiä oireita olivat unen häiriintyminen tai yöunen tarpeen muuttuminen, väsymys ja erilaiset säryt.

Tutkimustulosten mukaan tuulivoimaloiden infraäänen aiheuttamaa terveyshaittaa oli huomattavasti enemmän karttamallinnuksen altistusvyöhykkeillä 1–2 kuin kauempana. Tutkimuksen tärkein tulos on, että riskietäisyys kasvaa voimaloiden korkeuden, määrän tai tehon kasvaessa tai ajan kuluessa pitkäaikaisaltistuksessa, ts. riskietäisyys vaihtelee olosuhteiden mukaan. Alueilla, joissa voimaloita oli eri puolilla asuinpaikkaa, terveyshaittoja ilmeni tämän pilottitutkimuksen tekoaikaan vallinneissa olosuhteissa 15–20 km:n etäisyydelle asti voimaloista.

Mahdollisen haitan syntyminen tulee siten tutkia riittävän pitkällä säteellä tuulivoimaloista ja huomioida kaikki ympäristössä olevat tuulivoimalat sekä tyypillisimmät tuulen suunnat. Tämä tutkimus vahvistaa Cerannan ja Pilgerin pitkäaikaistutkimuksen (2004–2016) tulokset koskien tuulivoimaloiden infraäänen leviämistä Saksassa. – sytep


Mehtätalo ym. (2019). Tuulivoimaloiden infraäänen vaikutus sen leviämisen perusteella voimaloiden ympäristössä oleskelevien terveyteen Suomessa. Tilastollinen analyysi. Yhteenveto.

Ceranna, L & Pilger, C (2016). Der unhörbare Schall von Windkraftanlagen. Bundesanstalt für Geowissenschaften und Rohstoffe (BGR). Erhältlich: https://www.bgr.bund.de/DE/Themen/Erdbeben-Gefaehrdungsanalysen/Seismologie/Kernwaffenteststopp/Projekte/abgeschlossen/hufe_wka.html

Mehtätalo et al. (2019). The health effects of wind turbine infrasound based on its propagation on the people in the surroundings of wind turbines in Finland. Statistical analysis. Summary.

Mehtätalo u. a. (2019). Die gesundheitlichen Auswirkungen von Infraschall emittiert durch Windkraftanlagen auf die Anwohner in der Umgebung von WKA in Finnland, basierend auf der Schallausbreitung. Statistische Analyse. Zusammenfassung.

Tuulivoima ja terveys AlfaTV:n Dosentissa 14. ja 21.1.2020

AlfaTV lähettää ohjelmaa tuulivoimasta ja terveydestä tammikuun kolmannella ja neljännellä viikolla. Dosentin haastateltavina ovat tiistaina 14.1. klo 19.30 Ilpo Forsman ja samaan aikaan seuraavana tiistaina 21.1.2020 Leena Kurikka. Ensin nähtävän ohjelman aiheena ovat tuulivoimaloihin liittyvät tutkimukset ja infraääni. Jälkimmäisen ohjelman aiheena on tuulivoimaloiden vaikutukset ihmisiin Suomessa, todellisten tapausten valossa.

Winter Finland-001

Tiistain ohjelmat ovat nähtävissä muuallakin kuin kaapelitv:ssä, mutta keskiviikkona, torstaina ja perjantaina ohjelmista lähtettävät uusinnat näkyvät vain kaapelissa. Lisätietoja löytyy täältä.

Ilpo Forsmanin haastattelun tallenne löytyy täältä (lisätty 19.1.2020).

Leena Kurikan haastattelun tallenne löytyy täältä (lisätty 22.1.2020).

Kannattaa katsoa ja jakaa tietoa ohjelmista edelleen!

Päivitetty linkit 23.1.2020.

Terveellisen ja turvallisen ympäristön puolesta

Suomen ympäristöterveys ry:n eli SYTen tavoitteena on tukea elinympäristön säilymistä terveellisenä ja turvallisena ihmisille ja eläimille. Parhaillaan tutkimme sekä hankimme rahoitusta tutkimukseen, joka selvittää, millaisia vaikutuksia tuulivoimaloiden infraäänellä on ihmisten ja eläinten terveydelle, ks. esite (A5, 2 s).

SYTe Lapland Finland

Vuonna 2019 mittasimme tuulivoimaloiden infraäänisykkeen, säännöllisen painepulssin, leviämistä Suomessa keväästä talveen. Lähiaikoina julkaisemme muun muassa lisää tietoja mittaustuloksista.

Tule mukaan tukemaan toimintaamme varsinaisena tai kannatusjäsenenä! Voimme ottaa vastaan myös lahjoituksia.

Yhteyttä voit ottaa s-postitse (info@syte.fi) tai täyttämällä yhteystietolomakkeen. – Kiitos tuestasi!