Kuortaneen Urheiluopistolla järjestetään Tietoa tuulivoimasta -tilaisuus sunnuntaina 19.3.2023 klo 13-15. Paikkana on Kuortanehallin II-kerros, Kunto-Veto-luentosali.
Paikalla puhumassa tuulivoimasta ja sen aiheuttamista ongelmista ja terveyshaitoista ovat DI Hannu Nykänen, toimittaja-yrittäjä Leena Kurikka ja KTM Riitta Lindgren Tuulivoima-kansalaisyhdistyksestä.
Tilaisuus striimataan suorana osoitteessa: https://www.youtube.com/live/sAkazieB66M
Tervetuloa paikalle ja ruutujen ääreen!
Tuulivoimamelu heikentää REM- eli vilkeunta ja palautumista juuri julkaistun ruotsalaistutkimuksen mukaan. Jo yksi yö tuulivoimamelussa aiheutti viivästyneen ja lyhyemmän REM-unen. Aiheesta on puuttunut tähän asti laajaan unitutkimukseen eli arvostettuun polysomnografiaan perustuvaa tietoa.
Ympäristölääketieteen professori Kerstin Persson Wayen (2020) Göteborgin yliopistossa johtaman tutkimuksen mukaan tuulivoimamelu vaikuttaa unen vaiheisiin. Se heikentää REM- eli vilkeunta ja sitä, kuinka palauttavaksi uni koetaan.
REM-uni eli vilkeuni on Terve koululainen -sivuston mukaan tärkeää, sillä sen ”aikana aivot järjestävät päivän tapahtumia ja tallentavat harjoiteltuja taitoja ja opiskeltua tietoa.” Se on erittäin tärkeää myös mielenterveyden kannalta, sillä REM-unessa esiintyy mielikuvia ja nähdään unia. ”Liian vähäinen REM-uni häiritsee mielialan säätelyä ja aiheuttaa väsymystä, ärtyisyyttä, masennusta ja muistivaikeuksia.”
Ruotsalaistutkimukseen osallistuneista 50 henkilöstä 24 oli asunut alle 1 km:n etäisyydellä yhdestä tai useammasta tuulivoimalasta vuoden ajan. Kontrolliryhmä (26 henkilöä) ei asunut lähellä voimaloita.
Ryhmät altistettiin laboratorio-olosuhteissa jopa vähäisemmälle melutasolle kuin jolla aiemmissa tutkimuksissa on havaittu liikennemelun osalta vaikutuksia uneen. Molempien ryhmien REM-unen vaihe lyheni. Ero oli pieni, mutta tilastollisesti merkitsevä.
Polysomnografia eli laaja unitutkimus ei antanut viitteitä tottumisesta tuulivoimameluun, eikä herkistymisestä niillä, jotka olivat altistuneet voimalamelulle kotiympäristössään. Lähellä voimaloita asuneet raportoivat kuitenkin kauttaaltaan huonommasta unesta.
Professori Persson Waye mainitsee, että unihäiriöt ovat WHO:n mukaan terveyshaittoja ja ne voivat vaikuttaa kroonisten sairauksien syntyyn. – syte/pv
English:
Wind turbine noise weakens REM sleep and perception of the restorative effects of sleep
Wind turbine noise (WTN) weakens REM (rapid eye movement) sleep and people’s perception of the restorative effects of sleep, according to a new Swedish study. Already a night of WTN resulted in delayed and shortened REM sleep. Research on this topic using polysomnography, the top-ranking method of sleep recording, has been lacking until now.
According to the study lead by Kerstin Persson Waye, Professor of Environmental Medicine at Sahlgrenska Academy, University of Gothenburg (2020) WTN influences stages of sleep. It weakens dream sleep, known as REM sleep and people’s perception of the restorative effects of sleep.
REM sleep is important because during it the brain organizes events of the day and records practiced and studied skills and knowledge. During REM sleep, images and dreams occur, which is very important for mental health. Too little REM sleep interferes with mood regulation and causes fatigue, irritability, depression and memory problems.
Of the 50 participants in the study, 24 had been living within 1 km of one or more wind turbines for at least one year. The reference group (26 persons) did not live near wind turbines.
The groups were exposed to sounds in the laboratory even below the levels at which sleep had previously been found to be affected by traffic noise. The time spent in REM sleep was shorter for both groups. The difference was small but statistically significant.
The polysomnography gave no indication of the habituation effect or increased sensitivity in the participants exposed to wind turbines in their home environment. However, the group that lived close to wind turbines reported worse sleep overall.
Professor Persson Waye says that sleep disturbance are a negative health effect according to the World Health Organization (WHO) and can contribute to chronic diseases. – syte/p
Smith, MG, Ögren, M, Thorsson, P, Hussain-Alkhateeb, L, Pedersen, E, Forssén, J, Ageborg Morsing, Persson Waye, K (2020). A laboratory study on the effects of wind turbine noise on sleep: results of the polysomnographic WiTNES study. Sleep zaa046. 25.02.2020. Available: https://doi.org/10.1093/sleep/zsaa046
Vindkraftsljud påverkar drömsömnen – och känslan av återhämtning (2020). Available: https://www.forskning.se/2020/04/15/vindkraftsljud-paverkar-dromsomnen-och-kanslan-av-aterhamtning/?
Wind turbine noise affects dream sleep and perceived sleep restoration. University of Gothenburg. News Release 20.04.2020. Available: https://eurekalert.org/pub_releases/2020-04/uog-wtn042020.php
Wind turbine noise affects dream sleep and perceived sleep restoration. University of Gothenburg. 15.04.2020. Available: https://www.gu.se/english/about_the_university/news-calendar/News_detail//wind-turbine-noise-affects-dream-sleep-and-perceived-sleep-restoration-.cid1683304
Unen eri vaiheet. Terve koululainen -hanke. UKK-instituutti. Saatavilla: https://www.tervekoululainen.fi/ylakoulu/lepo-ja-uni/unen-eri-vaiheet/
Laaja unitutkimus. Tays. Saatavilla: https://www.tays.fi/fi-FI/Palvelut/Kuvantamispalvelut/Kliininen_neurofysiologia/Laaja_unitutkimus
Avoin kirjeemme on osoitettu Suomen terveydensuojelusta vastuussa oleville päättäjille.
Hyvät päättäjät,
keskiviikkona 18. maaliskuuta 2020 Suomessa alkaneiden poikkeusolojen myötä suuri osa väestöstä työskentelee, opiskelee ja oleskelee kodeissaan ja rajoittaa liikkumistaan. Valmiuslain käyttöönoton tarkoituksena on suojata koko väestön terveyttä ja turvata yhteiskunnan ja talouselämän toiminta.
Meneillään olevan virustaudin ohella suuren todellisen uhan väestön terveydelle lapsista vanhuksiin aiheuttavat teolliset tuulivoimalat.
Tuulivoimaloiden infraääni- ja melualtistuksessa elää pelkästään Satakunnan, Pohjanmaan, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Lapin maakunnissa noin 1,2 miljoonaa suomalaista. Vuoden 2018 lopussa Suomeen rakennettujen tuulivoimaloiden tuotantokapasiteetista yhteensä 84 % oli näissä maakunnissa. Tuulivoiman infraäänimittaukset eri puolilla Suomea osoittavat, että infraäänisyke kulkee kymmeniä kilometrejä, joten jatkuvalle infraäänisykkeelle altistuvan väestön todellinen osuus on vielä tätäkin suurempi.
Suomen ympäristöterveys ry toimii ympäristö- ja asumisterveyden puolesta vapaaehtoisvoimin. Jäsenistössä on laajalti eri ammattikuntien edustajia. Olemme jakaneet tietoa tuulivoiman terveyshaitoista yhdistyksenä muun muassa TEM:lle, sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, THL:lle, sosiaali- ja terveysministerille, ympäristöministerille ja eduskunnan tarkastusvaliokunnalle sekä STM:lle vuodesta 2016 lähtien. Jo tätä ennen vuodesta 2013 ja viime vuosien ajan yksityiset ihmiset ovat olleet yhteydessä terveyshaitoista lukuisiin ministereihin, kansanedustajiin, paikallisiin terveysviranomaisiin ja muihin päättäjiin.
Kuvat 1 ja 2. Tuulivoimaloiden infraäänen leviäminen, tilanne 1.7.2016 ja 31.12.2017.
Tilanne terveyshaittojen ja infraäänisykkeen leviämisen suhteen on pahentunut Suomessa nopeasti näiden vuosien aikana, kuten täällä tehdyt pilottitutkimus (2016), tuulivoiman infraäänen leviämismallinnukset (ks. kuvat 1-4) ja mittaukset eri puolilla maata osoittavat.
Kuvat 3 ja 4. Tuulivoimaloiden infraäänen leviäminen, tilanne 1.7.2018 ja 1.6.2019.
Tieteellisten tutkimusten ja kuluneiden vuosien kokemusten perusteella on odotettavissa, että tuulivoiman terveyshaitoista kärsivien ja muiden altistuneiden tilanne kärjistyy Suomessa poikkeusolojen myötä entisestään. Altistus infraäänisykkeelle muuttuu liikkumisrajoitusten myötä jatkuvammaksi kuin silloin, kun voi liikkua esimerkiksi kodin ja työpaikan tai koulun välillä.
Voimaloiden matalataajuisen äänen tiedetään tutkitusti aiheuttavan ensin unihäiriöitä ja korvaoireita. Lisäksi infraäänisyke heikentää muun muassa keuhkojen toimintaa ja sydämen puristusvoimaa sekä lisää sydämen tiheälyöntisyyttä ja sydäninfarkteja, äkillisiä verenpaineen heittelyitä, aivoverenvuotoja ja -infarkteja. Infraäänialtistus lisää myös mielenterveyden häiriöitä.
Tuulivoimaloiden infraäänisykkeellä on tehtyjen mittausten mukaan todennäköinen yhteys Suomessa viime vuosina ilmenneisiin univaikeuksiin. Unettomuus heikentää vastustuskykyä ja lisää sairastumisriskiä. Koronaviruksen keuhkovaikutukset, samoin kuin työikäisten sairastuminen ovat tunnettu tosiasia.
Vetoamme Teihin terveydensuojelusta vastuussa olevina päättäjinä, että kaikki Suomen tuulivoimalat määrätään pysäytettäviksi yöajaksi klo 22–07, niin kauan kuin väestön liikkumisrajoitukset kestävät, jotta asukkaille turvataan poikkeusoloissa edes riittävä lepo ja yöuni, jotka ovat terveyden säilymisen edellytyksiä. Päiväaikainen altistus on tällöin hiukan helpompi kestää, vaikka lukuisille sairastuneille tilanne on jo akuutti.
Sairaanhoitojärjestelmäämme ei ole syytä kuormittaa enää yhdelläkään sairastuneella, jonka sairastuminen on estettävissä. Kysymys on kansanterveydestä.
SYTe – Suomen ympäristöterveys ry
Markku Mehtätalo
MMM, puheenjohtaja
Suomessa poikkeusolot, valmiuslaki voimaan, koulut kiinni – katso lähetys hallituksen tiedotustilaisuudesta. Turun Sanomat 16.3.2020. Saatavilla: https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4895520/Suomessa+poikkeusolot+valmiuslaki+voimaan+koulut+kiinni++katso+lahetys+hallituksen+tiedotustilaisuudesta
Tuulivoima Suomessa 2018. Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 21.1.2019. Saatavilla: https://www.tuulivoimayhdistys.fi/filebank/1316-STY_-_Vuosiraportti_2018_Public.pdf
Tuulivoimaloiden infraäänen aiheuttama terveysongelma Suomessa (2015). Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry. 19.10.2015. Saatavilla: https://tvky.info/wp-content/uploads/2015/10/TUULIVOIMALOIDEN_INFRA-AANEN_AIHEUTTAMA_TERVEYSONGELMA_SUOMESSA_19-10-2015_TVK_RY.pdf
Infraääni aiheuttaa terveyshaittoja jopa 15-20 km:n etäisyydellä tuulivoimaloista – riskietäisyys kasvaa voimaloiden tehon, määrän tai korkeuden kasvaessa tai pitkäaikaisaltistuksessa. SYTen blogi 12.1.2020. Saatavilla: https://syte.fi/2020/01/12/infraaani-aiheuttaa-terveyshaittoja-jopa-15-20-kmn-etaisyydella-tuulivoimaloista-riskietaisyys-kasvaa-voimaloiden-tehon-maaran-tai-korkeuden-kasvaessa-tai-pitkaaikaisaltistuksessa/
Tuulivoimaloiden infraäänen leviämisalue on laajentunut nopeasti Suomessa vuosina 2016-2017. SYTen blogi 22.3.2019. Saatavilla: https://syte.fi/2019/03/22/tuulivoimaloiden-infraaanen-leviamisalue-on-laajentunut-nopeasti-suomessa-vuosina-2016-2017/
Tuulivoimaloiden infraääni mitattavissa 40-60 km:n etäisyydellä voimaloista yli puolena mittauspäivistä. SYTen blogi 3.8.2019. Saatavilla: https://syte.fi/2019/08/03/tuulivoimaloiden-infraaani-mitattavissa-40-60-kmn-etaisyydella-voimaloista-yli-puolena-mittauspaivista/
Unihäiriöt ensimmäisiä oireita matalataajuiselle melulle altistumisesta. SYTen blogi 20.9.2018. Saatavilla: https://syte.fi/2018/09/20/unihairiot-ensimmaisia-oireita-matalataajuiselle-melulle-altistumisesta/
Diagnostiset kriteerit: tuulivoimaloiden aiheuttamat terveyshaitat. SYTen blogi 10.3.2019. Saatavilla: https://syte.fi/2019/03/10/diagnostiset-kriteerit-tuulivoimaloiden-aiheuttamat-terveyshaitat/
McMurtry, RY & Krogh, CME (2014). Diagnostic criteria for adverse health effects in the environs of wind turbines. JRSM Open 2014 5. SAGE. The Royal Society of Medicine. Available: http://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/2054270414554048
Matalataajuiselle melulle altistuminen on todettavissa lääketieteellisin testein. SYTen blogi 26.9.2018. Saatavilla: https://syte.fi/2018/09/26/matalataajuiselle-melulle-altistuminen-on-todettavissa-laaketieteellisin-testein/
Vahl, CF, Ghazy, A & Chaban, R. Are There Harmful Effects Caused by the Silent Noise of Infrasound Produced by Windparks? An Experimental Approach. Universitätsmedizin Mainz, Mainz, Germany. Available: https://www.unimedizin-mainz.de/typo3temp/secure_downloads/36494/0/975774ff6dfc92fdbe6dfff9d1d607fa946945d8/Infrasound_Thorac_cardiovasc_Surg_2018.pdf
Summanen, K. (2020). Näin tartutat perheesi koronaan etkä tiedä koko asiasta. Verkkouutiset 20.3.2020. Saatavilla: https://www.verkkouutiset.fi/nain-tartutat-perheesi-koronaan-etka-tieda-koko-asiasta/
Burtsov, P. (2020). Suomalaisen lääkkeen toivotaan estävän koronakuolemia merkittävästi – Ensin sen pitää kuitenkin läpäistä Yhdysvaltain lääkeviranomaisten testit. Yle uutiset 22.3.2020. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-11269601
Summanen, K. (2020). Hälyttävä koronaraportti: Joka viides sairaalaan joutuva on nuori aikuinen. Verkkouutiset 19.3.2020. Saatavilla: https://www.verkkouutiset.fi/halyttava-koronaraportti-joka-viides-sairaalaan-joutuva-on-nuori/ – syte/p
Terveyshaittojen yhteys tuulivoimaloihin on tutkittavissa objektiivisesti tilastollisena tutkimuksena. Monessa alalta tehdyssä tutkimuksessa aineisto kokonaisuudessaan on kuitenkin liian läheltä voimaloita. Mehtätalon ym. (2019) pilottitutkimus osoittaa oireiden ja infraäänialtistuksen välisen, tilastollisesti merkitsevän yhteyden: mitä jatkuvampaa tuulivoimaloiden säännöllinen painepulssi eli infraäänisyke on, sitä nopeammin se sairastuttaa.
Tuulivoimaloiden riskietäisyys terveydelle kasvaa voimaloiden korkeuden, tehon tai määrän kasvaessa tai pitkäaikaisaltistuksessa, Mehtätalon ym. (2019) tutkimus osoittaa. Tutkimuksessa haastatelluista perheistä osa asui lähellä voimaloita, osa useiden kymmenien kilometrien päässä. Oireita selitettiin joko suoralla etäisyydellä lähimpään tuulivoimalaan tai karttamallinnuksen altistusvyöhykkeellä. Oireiden yhteys kokonaisaltistusta kuvaavan karttamallinnuksen mukaiseen haittaan on tilastollisesti merkitsevä.
Monessa alalla tehdyssä tutkimuksessa koko aineisto on kerätty liian läheltä voimaloita. Esimerkiksi Michaudin ym. (2016) tutkimuksen aineistosta on julkaistu useita tutkimuksia. Sen aineisto on kerätty kuitenkin vain 11,2 km:n säteellä tuulivoimaloista.
Myös Hongiston marraskuussa 2019 esittelemän tutkimuksen kontrolliryhmä on liian läheltä voimaloita. Tutkimuksessa vastaajat jaettiin neljään ryhmään tuulivoimamelun mallinnetun äänitason (LAeq) mukaan. Kolmella ryhmällä (<25 dB, 25-30 dB, >30 dB LAeq) oli voimaloita näköetäisyydellä 0,9-2,7 km:n päässä. Kontrolliryhmällä lähimmät voimalat sijaitsivat yli 6,8 km:n päässä.
Tutkimus tarkasteli oireiden ja sairauksien esiintyvyyttä. Edellä mainittujen ryhmien ja kontrolliryhmän välisissä oireissa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa tuuliturbiinisyndrooman (WTS) mukaisten oireiden esiintyvyyden suhteen. Edelleen tulosten mukaan sairauksia ei raportoitu voimaloiden lähellä enempää kuin niistä kauempana olevien parissa. Tutkimus ei siten vahvistanut syndrooman olemassaoloa, eikä tukenut sitä, että tuulivoima-alueen lähellä sairastuttaisiin muuta väestöä enemmän. (Hongisto 2019.)
Tuulivoimalat Suomessa, ks. tutkimuksen kohteet Porin Peittoo, Iin Olhava ja Salon Märynummi Auniogroupin sivuilta (kuvakaappaus).
Hongiston (2019) tutkimuksessa on kuitenkin muutama muukin ongelma. Ensinnä voi huomauttaa, että vain vajaan 7 km:n etäisyys ympäristöään korkeammalle sijoitettuihin tuulivoimaloihin tarkoittaa edelleen näköetäisyyttä.
Toinen tutkimuksellinen ongelma on haastateltavien asenne tuulivoimaloiden lähellä, jossa oireita paitsi liiotellaan myös vähätellään. Siksi on tärkeää, että oireiden yhteys tuulivoimaloihin tutkitaan objektiivisesti tilastollisena tutkimuksena, eikä etsimällä tilastollista merkitsevyyttä ryhmien vastausten ja etäisyyksien väliltä.
Kauhajoen Mustaisnevan tuulivoimaloita. Etäisyys 4,0-4,6 km kuvanottopaikasta. Julkaistu kuvaajan luvalla.
Monessa aiemmassa tutkimuksessa on ollut samankaltainen koeasetelma kuin edellä ja myös tulokset ovat olleet pitkälti samoja. Tuloksissa on kuitenkin kyse siitä, ettei tuulivoimaloiden kuuluva ääni eikä siten ilmeisesti asennekaan sairastuta ihmisiä, vaan sairastumisen syynä on jokin muu. Syytä ei kuitenkaan saada tutkimuksen asetelman vuoksi selville, sillä siinä verrataan vakavasti tai nopeasti sairastuneita lievästi tai hitaammin sairastuneisiin, eikä terveisiin, joilla ei ole vastaavia altisteita ympäristössään.
Perustellusti voi kysyä, onko tutkimuksen koeasetelma tarkoitushakuinen, kun kontrolliryhmää ei ole otettu varmuudella haitattomalta alueelta esimerkiksi 200 km:n päästä tuulivoimaloista?
Tuulivoimaloiden painepulssien tiedetään jo Saksassa vuosina 2004-2016 tehtyjen, valtion rahoittamien pitkäaikaismittausten perusteella leviävän yli 20 km:n etäisyydelle voimaloista (Ceranna & Pilger 2016), tutkitusti ainakin 90 km:n etäisyydelle (Marchillo ym. 2015) ja Suomessa tehtyjen mittausten mukaan ilmeisesti vieläkin kauemmas voimaloista. Itse tuuliturbiinisyndroomahan on vahvistettu Kelleyn ym. tutkimuksessa jo vuonna 1985. Tutkimuksen rahoitti USAn energiavirasto.
Tutkittaessa tuulivoiman haittoja koeasetelma on siten erittäin tärkeä. Sen valinnasta on kiinni, onko tutkimuksella mahdollista päästä todellisiin tuloksiin ja millaiset johtopäätökset niistä voi tehdä.
Mehtätalon ym. (2019) tutkimuksessa kontrolliaineistona oli karttamallinnus tuulivoimaloiden infraäänisykkeen leviämisestä, jatkuvuudesta ja voimakkuudesta (ts. altistusvyöhykkeistä) (ks. kuva). Oireiden ja altistusvyöhykkeiden välillä havaittiin tilastollinen merkitsevyys. Mitä jatkuvampaa tuulivoimaloiden painepulssit eli infraääni on, sitä nopeammin se sairastuttaa.
Käytännössä tutkimuksen tulokset tarkoittavat sitä, että tällä hetkellä tuulivoimaloiden tuottaman infraäänen sairastuttavuusvaikutus voi yltää jo lähes koko Suomeen. Jos infraäänisykettä esiintyy edes vähän, se sairastuttaa, vaikkakin hitaammin. – syte/pm
Michaud, DS, Keith, SE, Feder, K. & Voicescu, SA (2016). Personal and situational variables associated with wind turbine noise annoyance. The Journal of the Acoustical Society of America 139, 1455 (2016). Available: https://doi.org/10.1121/1.4942390
Ympäristöministeriö (2019). Rakennetun ympäristön energiakysymysten neuvottelupäivät. 27.-28.11.2019. Ohjelma ja esitykset. Saatavilla: https://www.ym.fi/fi-FI/Ministerio/Rakennetun_ympariston_energiakysymysten_(51543) . Video: https://www.youtube.com/watch?v=FtMCI5PE1cs&feature=youtu.be&t=18240
Hongisto, V. (2019). Tuulivoimamelun häiritsevyyden selittäjät – tutkimus kolmelta tuulivoima-alueelta. Esityksen diat (pdf). Saatavilla: https://www.ym.fi/download/noname/%7BC4F93E2A-4C5C-416F-BCBF-763D766B896C%7D/153173
Ceranna, L & Pilger, C (2016). Der unhörbare Schall von Windkraftanlagen. Bundesanstalt für Geowissenschaften und Rohstoffe (BGR). Erhältlich: https://www.bgr.bund.de/DE/Themen/Erdbeben-Gefaehrdungsanalysen/Seismologie/Kernwaffenteststopp/Projekte/abgeschlossen/hufe_wka.html
Tuulivoimaloiden infraääni mitattavissa 40-60 km:n etäisyydellä voimaloista yli puolena mittauspäivistä. SYTen blogi 3.8.2019. Saatavilla: https://syte.fi/2019/08/03/tuulivoimaloiden-infraaani-mitattavissa-40-60-kmn-etaisyydella-voimaloista-yli-puolena-mittauspaivista/
Kelley, ND, McKenna, HE, Hemphill, RR, Etter, CL, Garrelts, RL & Linn, NC (1985). Acoustic Noise Associated with the MOD-1 Wind Turbine: Its Source, Impact, and Control. SERI/TR-635-1166 UC Category: 60 DE85002947. Prepared under Task Nos. 1066.70 and 4803.10 WPA No. 171A. Solar Energy Research Institute. A Division of Midwest Research Institute. Golden, Colorado. Prepared for the U.S. Department of Energy. Contract No. DE-AC02-83CH-10093. Available: https://stopthesethings.files.wordpress.com/2013/07/kelley-et-al-1985.pdf
Marchillo, O., Arrowsmith, S., Blom, Ph. & Jones, K. (2015). On infrasound generated by wind farms and its propagation in low-altitude tropospheric waveguides. Journal of Geophysical Research: Atmospheres. Available: https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/2014JD022821
AlfaTV:n Dosentissa oli aiheena tuulivoimalat ja terveys tammikuun kolmannella ja neljännellä viikolla.
Dosentin haastateltavina olivat Ilpo Forsman 14.1.2020 ja Leena Kurikka 21.1.2020.
Tallenteet löytyvät nyt Permannosta. Ilpo Forsmanin haastattelu on täällä ja Leena Kurikan haastattelu täällä.
Kannattaa katsoa! Jaattehan tietoa edelleen, kiitos. Asia koskettaa erittäin suurta osaa kansastamme.
Saksassa sijaitsevan Dessau-Roßlaun kaupungin ympäristöviraston mukaan tuulivoimaloiden infraääni on haitallista fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle. Viraston tekemä tutkimus julkaistaan lähiaikoina. MDR-kanava lähettää ohjelman aiheesta sunnuntaina 19. tammikuuta 2020.
Dessau-Roßlau on Saksi-Anhaltin osavaltion kolmanneksi suurin kaupunki. Yli 86.000 asukkaan kaupunki sijaitsee noin 40 km Leipzigista pohjoiseen.
MDR:n (Mitteldeutscher Rundfunk) mukaan Dessau-Roßlaun ympäristövirasto ei sulje pois tuulivoimaloiden infraäänen eli säännöllisten painepulssien aiheuttamia terveyshaittoja.
Lähiaikoina aiheesta julkaistaan viraston oma tutkimus ”Infraäänipäästöjen aiheuttamat meluvaikutukset” (Lärmwirkungen von Infraschallimmissionen). Viraston tiedottaja kertoi MDR:n toimitukselle tutkimuksessa todettavan, että ”fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia on”. Hän ei halunnut antaa tarkempia tietoja ennen tutkimuksen julkaisemista.
Saksi-Anhaltin osavaltiossa on verkkoon kytkettyinä 2.860 tuulivoimalaa, joiden asennettu kapasiteetti on 5.122 MW. Osavaltion ympäristö-, maatalous- ja energiaministeriön mukaan rakennettujen voimaloiden keskimääräinen nimellisteho oli 3 MW vuonna 2017.
Vertailun vuoksi Suomeen rakennettujen voimaloiden keskiteho oli yli 3 MW jo vuonna 2016. Suomeen suunnitellaan rakennettaviksi Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen mukaan nykyään jopa 8-10 MW:n voimaloita.
Radio-televisiokanava MDR on Saksan kolmoskanava. Leipzigissa pääkonttoriaan pitävä kanava lähettää valtakunnan verkkoon paikallisten osavaltioiden alueella toimivien ohjelmat. MDR voidaan siten lukea valtion viralliseksi kanavaksi.
MDR esittää ohjelman aiheesta sunnuntaina 19.1.2020 klo 22.20.
MDR kertoo myös kiistattomista, Mainzin yliopiston tutkijoiden havainnoista koskien sydänlihaksen voiman vähenemistä ja Alec Saltin tutkimuksista koskien matalataajuisen äänen vaikutuksista sisäkorvaan. -syte/pb
Karte der Bürgerinitiativen in Deutschland. WindWahn.com. Erhältlich: https://www.windwahn.com/karte-der-buergerinitiativen/
MDR Wissen (2020). Infraschall – der unhörbare Lärm, der krank macht? Erhältlich: https://www.mdr.de/wissen/windkraftanlagen-infraschall-gesundheit-100.html
Ministerium für Umwelt, Landwirtschaft und Energie (2020). Windenergie in Sachsen-Anhalt. Erhältlich: https://mule.sachsen-anhalt.de/energie/erneuerbare-energien/windenergie/
Tv-ky Uutisvirta (2017). Tanskaan asennettujen voimaloiden keskipyyhkäisykorkeus 40 metriä viime vuonna. 19.2.2017. Saatavilla: http://tvky.blogspot.com/2017/02/tanskaan-asennettujen-voimaloiden.html
Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen blogi. Tuulivoimaa – mutta hallitusti? 24.9.2019. Saatavilla: https://etelapohjanmaanely.wordpress.com/2019/09/24/tuulivoimaa-mutta-hallitusti/
The wind turbine infrasound causes harmful health effects as far as about 15-20 kilometers from wind turbines, according to the study conducted in Finland in 2016. The results of the pilot study are statistically significant. The risk distance depends on the circumstances: it grows if the height, amount or efficiency of the wind turbines increases or in a long-term exposure. The study confirms the results of the long-term study of Ceranna and Pilger (2004-2016) in Germany.
In Finland a pilot study (Mehtätalo et al. 2019) was conducted on the effects of wind turbine infrasound on the health of the people in the surroundings of wind turbines in 2016. The material of the study was collected in two regions, in Satakunta and Northern Ostrobotnia, (see Figure) in spring 2016. The study was sampled from two different registers by simple random sampling.
An interview method was used as a method for collecting research material. A total of 193 people from 46 families participated in the survey from areas where the wind turbines had been built and started 0.5–3 years before the interview. The distance of each family to the nearest wind turbine(s) as well as the building and starting time of the wind turbine(s) were found out for the interview. Some of the interviewees lived near wind turbines, some at a distance of tens of kilometers.
As the statistical method of the study was used the linear mixed model to test the statistical significance of the research material. The symptoms of the people were explained either by the direct distance (km) to the nearest wind turbine or by the exposure zone of the map model. Other explanatory variables included the register used, the gender and age of the person and his or her awareness in advance of potential harmful health effects from wind turbines.
The distance less than 15 kilometers from wind turbines was divided in four distance classes. The differences in answers between them were small and varied clearly only in the next class where the distance to the nearest wind turbine was more than 15 kilometers. The harmful or severe symptoms were clearly more common less than or about 15 kilometers from wind turbines than further away.
In addition to that, a map model was developed to describe the exposure zones, in other words the propagation, continuity and magnitude of the wind turbine infrasound, on a map of Finland (see Figure). The map model included three different exposure zones. In the first zone nearest wind turbines there was quite strong infrasound in all wind directions. In the second zone there was wind turbine infrasound often, due to the wind directions. In the third zone there was almost no wind turbine infrasound according to the computational model. The map model explained symptoms better than the direct distance to the nearest wind turbine.
Figure. The map model of the propagation of wind turbine infrasound in Finland in 2016. The material of the study was collected in the regions Satakunta and Northern Ostrobotnia.
There was no significant p-value for the damage increasing directly according to the distance (km) in the statistical analysis. The significant p-value was reached for the damage according to the map model describing the total exposure. In addition to that, symptoms were explained by person’s gender and age. Other background variables did not explain the symptoms statistically significantly.
The most typical symptoms were sleep disturbance or change in the need for night’s sleep, fatigue and various pains.
The results of the study show that there were remarkably more harmful health effects caused by the wind turbine infrasound in the exposure zones 1–2 of the map model than further away. The most important result of this study is that the risk distance grows if the height, amount or efficiency of the wind turbines increases or with time in a long-term exposure. This means that the risk distance depends on the circumstances. In the areas with wind turbines around the residential area there were harmful health effects as far as about 15–20 kilometers from wind turbines under the circumstances when this pilot study was conducted.
Thus, the potential damage should be investigated within a sufficiently long radius of the wind turbines, taking into account all wind turbines in the vicinity as well as the most typical wind directions. This study confirms the results of the long-term study of Ceranna and Pilger (2004–2016) about the propagation of the wind turbine infrasound in Germany. – syte/p
Ceranna, L. & Pilger, C. (2016). Der unhörbare Schall von Windkraftanlagen. Bundesanstalt für Geowissenschaften und Rohstoffe (BGR). https://www.bgr.bund.de/DE/Themen/Erdbeben-Gefaehrdungsanalysen/Seismologie/Kernwaffenteststopp/Projekte/abgeschlossen/hufe_wka.html
Suomessa vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan tuulivoimaloiden infraääni aiheuttaa terveyshaittoja jopa 15-20 km:n etäisyydellä voimaloista. Pilottitutkimuksen tulos on tilastollisesti merkitsevä. Riskietäisyys vaihtelee olosuhteiden mukaan: se kasvaa voimaloiden korkeuden, määrän tai tehon kasvaessa tai pitkäaikaisaltistuksessa. Tutkimus vahvistaa Cerannan ja Pilgerin Saksassa tekemän pitkäaikaistutkimuksen tulokset (2004-2016).
Suomessa tehtiin pilottitutkimus (Mehtätalo ym. 2019) tuulivoimaloiden infraäänen vaikutuksista voimaloiden ympäristössä oleskelevien terveyteen vuonna 2016. Tutkimus toteutettiin kahdesta maakunnasta, Satakunnasta ja Pohjois-Pohjanmaalta, keväällä 2016 kerätystä aineistosta (ks. kuvio). Tutkimuksen otos tehtiin kahdesta eri rekisteristä yksinkertaisella satunnaisotannalla.
Tutkimusaineiston keruumenetelmänä käytettiin haastattelua. Mukana oli yhteensä 193 ihmistä 46 perheestä alueilta, joille oli rakennettu ja otettu käyttöön tuulivoimaloita 0,5–3 vuotta ennen haastatteluhetkeä. Haastattelua varten selvitettiin kunkin perheen etäisyys lähimpään voimalaan tai voimaloihin ja voimalan rakentamis-/käyttöönottoajankohta. Osa haastatelluista asui lähellä voimaloita, osa useiden kymmenien kilometrien päässä.
Tilastollisena tutkimusmenetelmänä oli lineaarinen sekamalli, jota käytettiin aineiston tilastollisen merkitsevyyden testaamiseen. Oireita selitettiin joko suoralla etäisyydellä (km) lähimpään tuulivoimalaan tai karttamallinnuksen altistusvyöhykkeellä. Lisäksi selittäjinä olivat käytetty rekisteri, henkilön sukupuoli, ikä ja ennakkotietoisuus tuulivoimaloiden mahdollisesta terveyshaitasta.
Alle 15 km:n etäisyys voimaloista oli jaettu neljään eri etäisyysluokkaan. Vastausten erot näiden kesken olivat pieniä ja poikkesivat selvästi vasta luokassa, jossa etäisyys lähimpään tuulivoimalaan oli yli 15 km. Haitallista tai vakavampaa oireilua oli selvästi enemmän alle tai noin 15 km:n etäisyydellä voimaloista kuin kauempana niistä.
Lisäksi muodostettiin karttamallinnus tuulivoimaloiden infraäänen leviämisestä, jatkuvuudesta ja voimakkuudesta, ts. altistusvyöhykkeistä Suomen karttapohjalle (ks. kuvio). Karttamallinnuksessa oli käytössä kolme eri altistusvyöhykettä. Ensimmäisellä vyöhykkeellä lähimpänä voimaloita oli tuulivoimaloiden infraääntä kaikilla tuulen suunnilla melko voimakkaana. Toisella vyöhykkeellä voimaloiden aiheuttamaa infraääntä oli usein, tuulen suunnasta johtuen. Kolmanteen vyöhykkeeseen ei infraääntä voimaloista laskentamallin mukaan juuri tullut. Karttamallinnus selitti oireita paremmin kuin suora etäisyys lähimpään tuulivoimalaan.
Kuvio. Karttamallinnus tuulivoimaloiden infraäänen leviämisestä Suomessa vuonna 2016. Aineisto kerättiin Satakunnan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnista.
Tilastollisessa analyysissa ei muodostunut merkitsevää p-arvoa suoraan etäisyyden mukaan (km) kasvavalle haitalle. Merkitsevä p-arvo saatiin kokonaisaltistusta kuvaavan karttamallinnuksen mukaiselle haitalle. Lisäksi oireita selittivät henkilön sukupuoli ja ikä. Muut taustamuuttujat eivät selittäneet oireita tilastollisesti merkitsevästi.
Tyypillisimpiä oireita olivat unen häiriintyminen tai yöunen tarpeen muuttuminen, väsymys ja erilaiset säryt.
Tutkimustulosten mukaan tuulivoimaloiden infraäänen aiheuttamaa terveyshaittaa oli huomattavasti enemmän karttamallinnuksen altistusvyöhykkeillä 1–2 kuin kauempana. Tutkimuksen tärkein tulos on, että riskietäisyys kasvaa voimaloiden korkeuden, määrän tai tehon kasvaessa tai ajan kuluessa pitkäaikaisaltistuksessa, ts. riskietäisyys vaihtelee olosuhteiden mukaan. Alueilla, joissa voimaloita oli eri puolilla asuinpaikkaa, terveyshaittoja ilmeni tämän pilottitutkimuksen tekoaikaan vallinneissa olosuhteissa 15–20 km:n etäisyydelle asti voimaloista.
Mahdollisen haitan syntyminen tulee siten tutkia riittävän pitkällä säteellä tuulivoimaloista ja huomioida kaikki ympäristössä olevat tuulivoimalat sekä tyypillisimmät tuulen suunnat. Tämä tutkimus vahvistaa Cerannan ja Pilgerin pitkäaikaistutkimuksen (2004–2016) tulokset koskien tuulivoimaloiden infraäänen leviämistä Saksassa. – syte/p
Ceranna, L & Pilger, C (2016). Der unhörbare Schall von Windkraftanlagen. Bundesanstalt für Geowissenschaften und Rohstoffe (BGR). Erhältlich: https://www.bgr.bund.de/DE/Themen/Erdbeben-Gefaehrdungsanalysen/Seismologie/Kernwaffenteststopp/Projekte/abgeschlossen/hufe_wka.html
AlfaTV lähettää ohjelmaa tuulivoimasta ja terveydestä tammikuun kolmannella ja neljännellä viikolla. Dosentin haastateltavina ovat tiistaina 14.1. klo 19.30 Ilpo Forsman ja samaan aikaan seuraavana tiistaina 21.1.2020 Leena Kurikka. Ensin nähtävän ohjelman aiheena ovat tuulivoimaloihin liittyvät tutkimukset ja infraääni. Jälkimmäisen ohjelman aiheena on tuulivoimaloiden vaikutukset ihmisiin Suomessa, todellisten tapausten valossa.
Tiistain ohjelmat ovat nähtävissä muuallakin kuin kaapelitv:ssä, mutta keskiviikkona, torstaina ja perjantaina ohjelmista lähtettävät uusinnat näkyvät vain kaapelissa. Lisätietoja löytyy täältä.
Ilpo Forsmanin haastattelun tallenne löytyy täältä (lisätty 19.1.2020).
Leena Kurikan haastattelun tallenne löytyy täältä (lisätty 22.1.2020).
Kannattaa katsoa ja jakaa tietoa ohjelmista edelleen!
Päivitetty linkit 23.1.2020.
Suomen ympäristöterveys ry:n eli SYTen tavoitteena on tukea elinympäristön säilymistä terveellisenä ja turvallisena ihmisille ja eläimille. Parhaillaan tutkimme sekä hankimme rahoitusta tutkimukseen, joka selvittää, millaisia vaikutuksia tuulivoimaloiden infraäänellä on ihmisten ja eläinten terveydelle, ks. esite (A5, 2 s).
Vuonna 2019 mittasimme tuulivoimaloiden infraäänisykkeen, säännöllisen painepulssin, leviämistä Suomessa keväästä talveen. Lähiaikoina julkaisemme muun muassa lisää tietoja mittaustuloksista.
Tule mukaan tukemaan toimintaamme varsinaisena tai kannatusjäsenenä! Voimme ottaa vastaan myös lahjoituksia.
Yhteyttä voit ottaa s-postitse (info@syte.fi) tai täyttämällä yhteystietolomakkeen. – Kiitos tuestasi!
Suomen ympäristöterveys - SYTe ry 