Avainsana-arkisto: melu

Tuulivoimamelu heikentää REM-unta ja palautumista

Tuulivoimamelu heikentää REM- eli vilkeunta ja palautumista juuri julkaistun ruotsalaistutkimuksen mukaan. Jo yksi yö tuulivoimamelussa aiheutti viivästyneen ja lyhyemmän REM-unen. Aiheesta on puuttunut tähän asti laajaan unitutkimukseen eli arvostettuun polysomnografiaan perustuvaa tietoa.

Ympäristölääketieteen professori Kerstin Persson Wayen (2020) Göteborgin yliopistossa johtaman tutkimuksen mukaan tuulivoimamelu vaikuttaa unen vaiheisiin. Se heikentää REM- eli vilkeunta ja sitä, kuinka palauttavaksi uni koetaan.

REM-uni eli vilkeuni on Terve koululainen -sivuston mukaan tärkeää, sillä sen ”aikana aivot järjestävät päivän tapahtumia ja tallentavat harjoiteltuja taitoja ja opiskeltua tietoa.” Se on erittäin tärkeää myös mielenterveyden kannalta, sillä REM-unessa esiintyy mielikuvia ja nähdään unia. ”Liian vähäinen REM-uni häiritsee mielialan säätelyä ja aiheuttaa väsymystä, ärtyisyyttä, masennusta ja muistivaikeuksia.”

Ruotsalaistutkimukseen osallistuneista 50 henkilöstä 24 oli asunut alle 1 km:n etäisyydellä yhdestä tai useammasta tuulivoimalasta vuoden ajan. Kontrolliryhmä (26 henkilöä) ei asunut lähellä voimaloita.

Ryhmät altistettiin laboratorio-olosuhteissa jopa vähäisemmälle melutasolle kuin jolla aiemmissa tutkimuksissa on havaittu liikennemelun osalta vaikutuksia uneen. Molempien ryhmien REM-unen vaihe lyheni. Ero oli pieni, mutta tilastollisesti merkitsevä.

Polysomnografia eli laaja unitutkimus ei antanut viitteitä tottumisesta tuulivoimameluun, eikä herkistymisestä niillä, jotka olivat altistuneet voimalamelulle kotiympäristössään. Lähellä voimaloita asuneet raportoivat kuitenkin kauttaaltaan huonommasta unesta.

Professori Persson Waye mainitsee, että unihäiriöt ovat WHO:n mukaan terveyshaittoja ja ne voivat vaikuttaa kroonisten sairauksien syntyyn. – syte/pv

man-4393964_640

English:

Wind turbine noise weakens REM sleep and perception of the restorative effects of sleep

Wind turbine noise (WTN) weakens REM (rapid eye movement) sleep and people’s perception of the restorative effects of sleep, according to a new Swedish study. Already a night of WTN resulted in delayed and shortened REM sleep. Research on this topic using polysomnography, the top-ranking method of sleep recording, has been lacking until now.

According to the study lead by Kerstin Persson Waye, Professor of Environmental Medicine at Sahlgrenska Academy, University of Gothenburg (2020) WTN influences stages of sleep. It weakens dream sleep, known as REM sleep and people’s perception of the restorative effects of sleep.

REM sleep is important because during it the brain organizes events of the day and records practiced and studied skills and knowledge. During REM sleep, images and dreams occur, which is very important for mental health. Too little REM sleep interferes with mood regulation and causes fatigue, irritability, depression and memory problems.

Of the 50 participants in the study, 24 had been living within 1 km of one or more wind turbines for at least one year. The reference group (26 persons) did not live near wind turbines.

The groups were exposed to sounds in the laboratory even below the levels at which sleep had previously been found to be affected by traffic noise. The time spent in REM sleep was shorter for both groups. The difference was small but statistically significant.

The polysomnography gave no indication of the habituation effect or increased sensitivity in the participants exposed to wind turbines in their home environment. However, the group that lived close to wind turbines reported worse sleep overall.

Professor Persson Waye says that sleep disturbance are a negative health effect according to the World Health Organization (WHO) and can contribute to chronic diseases. – syte/p


Smith, MG, Ögren, M, Thorsson, P, Hussain-Alkhateeb, L, Pedersen, E, Forssén, J, Ageborg Morsing, Persson Waye, K (2020). A laboratory study on the effects of wind turbine noise on sleep: results of the polysomnographic WiTNES study. Sleep zaa046. 25.02.2020. Available: https://doi.org/10.1093/sleep/zsaa046

Vindkraftsljud påverkar drömsömnen – och känslan av återhämtning (2020). Available: https://www.forskning.se/2020/04/15/vindkraftsljud-paverkar-dromsomnen-och-kanslan-av-aterhamtning/?

Wind turbine noise affects dream sleep and perceived sleep restoration. University of Gothenburg. News Release 20.04.2020. Available: https://eurekalert.org/pub_releases/2020-04/uog-wtn042020.php

Wind turbine noise affects dream sleep and perceived sleep restoration. University of Gothenburg. 15.04.2020. Available: https://www.gu.se/english/about_the_university/news-calendar/News_detail//wind-turbine-noise-affects-dream-sleep-and-perceived-sleep-restoration-.cid1683304

Unen eri vaiheet. Terve koululainen -hanke. UKK-instituutti. Saatavilla: https://www.tervekoululainen.fi/ylakoulu/lepo-ja-uni/unen-eri-vaiheet/

Laaja unitutkimus. Tays. Saatavilla: https://www.tays.fi/fi-FI/Palvelut/Kuvantamispalvelut/Kliininen_neurofysiologia/Laaja_unitutkimus

Avoin kirje Suomen terveydensuojelusta vastuussa oleville päättäjille

Avoin kirjeemme on osoitettu Suomen terveydensuojelusta vastuussa oleville päättäjille.

Hyvät päättäjät,

keskiviikkona 18. maaliskuuta 2020 Suomessa alkaneiden poikkeusolojen myötä suuri osa väestöstä työskentelee, opiskelee ja oleskelee kodeissaan ja rajoittaa liikkumistaan. Valmiuslain käyttöönoton tarkoituksena on suojata koko väestön terveyttä ja turvata yhteiskunnan ja talouselämän toiminta.

Meneillään olevan virustaudin ohella suuren todellisen uhan väestön terveydelle lapsista vanhuksiin aiheuttavat teolliset tuulivoimalat.

Tuulivoimaloiden infraääni- ja melualtistuksessa elää pelkästään Satakunnan, Pohjanmaan, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Lapin maakunnissa noin 1,2 miljoonaa suomalaista. Vuoden 2018 lopussa Suomeen rakennettujen tuulivoimaloiden tuotantokapasiteetista yhteensä 84 % oli näissä maakunnissa. Tuulivoiman infraäänimittaukset eri puolilla Suomea osoittavat, että infraäänisyke kulkee kymmeniä kilometrejä, joten jatkuvalle infraäänisykkeelle altistuvan väestön todellinen osuus on vielä tätäkin suurempi.

Infrasound Finland 2018-01-01Infrasound Finland 2016-07-01Suomen ympäristöterveys ry toimii ympäristö- ja asumisterveyden puolesta vapaaehtoisvoimin. Jäsenistössä on laajalti eri ammattikuntien edustajia. Olemme jakaneet tietoa tuulivoiman terveyshaitoista yhdistyksenä muun muassa TEM:lle, sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, THL:lle, sosiaali- ja terveysministerille, ympäristöministerille ja eduskunnan tarkastusvaliokunnalle sekä STM:lle vuodesta 2016 lähtien. Jo tätä ennen vuodesta 2013 ja viime vuosien ajan yksityiset ihmiset ovat olleet yhteydessä terveyshaitoista lukuisiin ministereihin, kansanedustajiin, paikallisiin terveysviranomaisiin ja muihin päättäjiin.

Kuvat 1 ja 2. Tuulivoimaloiden infraäänen leviäminen, tilanne 1.7.2016 ja 31.12.2017.

Tilanne terveyshaittojen ja infraäänisykkeen leviämisen suhteen on pahentunut Suomessa nopeasti näiden vuosien aikana, kuten täällä tehdyt pilottitutkimus (2016), tuulivoiman infraäänen leviämismallinnukset (ks. kuvat 1-4) ja mittaukset eri puolilla maata osoittavat.

Infraääni 2018-07-01 Infraääni 2019-06-01
Kuvat 3 ja 4. Tuulivoimaloiden infraäänen leviäminen, tilanne 1.7.2018 ja 1.6.2019.

Tieteellisten tutkimusten ja kuluneiden vuosien kokemusten perusteella on odotettavissa, että tuulivoiman terveyshaitoista kärsivien ja muiden altistuneiden tilanne kärjistyy Suomessa poikkeusolojen myötä entisestään. Altistus infraäänisykkeelle muuttuu liikkumisrajoitusten myötä jatkuvammaksi kuin silloin, kun voi liikkua esimerkiksi kodin ja työpaikan tai koulun välillä.

Voimaloiden matalataajuisen äänen tiedetään tutkitusti aiheuttavan ensin unihäiriöitä ja korvaoireita. Lisäksi infraäänisyke heikentää muun muassa keuhkojen toimintaa ja sydämen puristusvoimaa sekä lisää sydämen tiheälyöntisyyttä ja sydäninfarkteja, äkillisiä verenpaineen heittelyitä, aivoverenvuotoja ja -infarkteja. Infraäänialtistus lisää myös mielenterveyden häiriöitä.

Tuulivoimaloiden infraäänisykkeellä on tehtyjen mittausten mukaan todennäköinen yhteys Suomessa viime vuosina ilmenneisiin univaikeuksiin. Unettomuus heikentää vastustuskykyä ja lisää sairastumisriskiä. Koronaviruksen keuhkovaikutukset, samoin kuin työikäisten sairastuminen ovat tunnettu tosiasia.

Vetoamme Teihin terveydensuojelusta vastuussa olevina päättäjinä, että kaikki Suomen tuulivoimalat määrätään pysäytettäviksi yöajaksi klo 22–07, niin kauan kuin väestön liikkumisrajoitukset kestävät, jotta asukkaille turvataan poikkeusoloissa edes riittävä lepo ja yöuni, jotka ovat terveyden säilymisen edellytyksiä. Päiväaikainen altistus on tällöin hiukan helpompi kestää, vaikka lukuisille sairastuneille tilanne on jo akuutti.

Sairaanhoitojärjestelmäämme ei ole syytä kuormittaa enää yhdelläkään sairastuneella, jonka sairastuminen on estettävissä. Kysymys on kansanterveydestä.

SYTe – Suomen ympäristöterveys ry
Markku Mehtätalo
MMM, puheenjohtaja


Suomessa poikkeusolot, valmiuslaki voimaan, koulut kiinni – katso lähetys hallituksen tiedotustilaisuudesta. Turun Sanomat 16.3.2020. Saatavilla: https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4895520/Suomessa+poikkeusolot+valmiuslaki+voimaan+koulut+kiinni++katso+lahetys+hallituksen+tiedotustilaisuudesta

Tuulivoima Suomessa 2018. Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 21.1.2019. Saatavilla: https://www.tuulivoimayhdistys.fi/filebank/1316-STY_-_Vuosiraportti_2018_Public.pdf

Tuulivoimaloiden infraäänen aiheuttama terveysongelma Suomessa (2015). Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry. 19.10.2015. Saatavilla: https://tvky.info/wp-content/uploads/2015/10/TUULIVOIMALOIDEN_INFRA-AANEN_AIHEUTTAMA_TERVEYSONGELMA_SUOMESSA_19-10-2015_TVK_RY.pdf

Infraääni aiheuttaa terveyshaittoja jopa 15-20 km:n etäisyydellä tuulivoimaloista – riskietäisyys kasvaa voimaloiden tehon, määrän tai korkeuden kasvaessa tai pitkäaikaisaltistuksessa. SYTen blogi 12.1.2020. Saatavilla: https://syte.fi/2020/01/12/infraaani-aiheuttaa-terveyshaittoja-jopa-15-20-kmn-etaisyydella-tuulivoimaloista-riskietaisyys-kasvaa-voimaloiden-tehon-maaran-tai-korkeuden-kasvaessa-tai-pitkaaikaisaltistuksessa/

Tuulivoimaloiden infraäänen leviämisalue on laajentunut nopeasti Suomessa vuosina 2016-2017. SYTen blogi 22.3.2019. Saatavilla: https://syte.fi/2019/03/22/tuulivoimaloiden-infraaanen-leviamisalue-on-laajentunut-nopeasti-suomessa-vuosina-2016-2017/

Tuulivoimaloiden infraääni mitattavissa 40-60 km:n etäisyydellä voimaloista yli puolena mittauspäivistä. SYTen blogi 3.8.2019. Saatavilla: https://syte.fi/2019/08/03/tuulivoimaloiden-infraaani-mitattavissa-40-60-kmn-etaisyydella-voimaloista-yli-puolena-mittauspaivista/

Unihäiriöt ensimmäisiä oireita matalataajuiselle melulle altistumisesta. SYTen blogi 20.9.2018. Saatavilla: https://syte.fi/2018/09/20/unihairiot-ensimmaisia-oireita-matalataajuiselle-melulle-altistumisesta/

Diagnostiset kriteerit: tuulivoimaloiden aiheuttamat terveyshaitat. SYTen blogi 10.3.2019. Saatavilla: https://syte.fi/2019/03/10/diagnostiset-kriteerit-tuulivoimaloiden-aiheuttamat-terveyshaitat/

McMurtry, RY & Krogh, CME (2014). Diagnostic criteria for adverse health effects in the environs of wind turbinesJRSM Open 2014 5. SAGE. The Royal Society of Medicine. Available: http://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/2054270414554048

Matalataajuiselle melulle altistuminen on todettavissa lääketieteellisin testein. SYTen blogi 26.9.2018. Saatavilla: https://syte.fi/2018/09/26/matalataajuiselle-melulle-altistuminen-on-todettavissa-laaketieteellisin-testein/

Vahl, CF, Ghazy, A & Chaban, R. Are There Harmful Effects Caused by the Silent Noise of Infrasound Produced by Windparks? An Experimental Approach. Universitätsmedizin Mainz, Mainz, Germany. Available: https://www.unimedizin-mainz.de/typo3temp/secure_downloads/36494/0/975774ff6dfc92fdbe6dfff9d1d607fa946945d8/Infrasound_Thorac_cardiovasc_Surg_2018.pdf

Summanen, K. (2020). Näin tartutat perheesi koronaan etkä tiedä koko asiasta. Verkkouutiset 20.3.2020. Saatavilla: https://www.verkkouutiset.fi/nain-tartutat-perheesi-koronaan-etka-tieda-koko-asiasta/

Burtsov, P. (2020). Suomalaisen lääkkeen toivotaan estävän koronakuolemia merkittävästi – Ensin sen pitää kuitenkin läpäistä Yhdysvaltain lääkeviranomaisten testit. Yle uutiset 22.3.2020. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-11269601

Summanen, K. (2020). Hälyttävä koronaraportti: Joka viides sairaalaan joutuva on nuori aikuinen. Verkkouutiset 19.3.2020. Saatavilla: https://www.verkkouutiset.fi/halyttava-koronaraportti-joka-viides-sairaalaan-joutuva-on-nuori/ – syte/p

Tuulivoiman terveyshaittoja tutkittaessa tulee koeasetelman olla oikea

Terveyshaittojen yhteys tuulivoimaloihin on tutkittavissa objektiivisesti tilastollisena tutkimuksena. Monessa alalta tehdyssä tutkimuksessa aineisto kokonaisuudessaan on kuitenkin liian läheltä voimaloita. Mehtätalon ym. (2019) pilottitutkimus osoittaa oireiden ja infraäänialtistuksen välisen, tilastollisesti merkitsevän yhteyden: mitä jatkuvampaa tuulivoimaloiden säännöllinen painepulssi eli infraäänisyke on, sitä nopeammin se sairastuttaa.

Tuulivoimaloiden riskietäisyys terveydelle kasvaa voimaloiden korkeuden, tehon tai määrän kasvaessa tai pitkäaikaisaltistuksessa, Mehtätalon ym. (2019) tutkimus osoittaa. Tutkimuksessa haastatelluista perheistä osa asui lähellä voimaloita, osa useiden kymmenien kilometrien päässä. Oireita selitettiin joko suoralla etäisyydellä lähimpään tuulivoimalaan tai karttamallinnuksen altistusvyöhykkeellä. Oireiden yhteys kokonaisaltistusta kuvaavan karttamallinnuksen mukaiseen haittaan on tilastollisesti merkitsevä.

Monessa alalla tehdyssä tutkimuksessa koko aineisto on kerätty liian läheltä voimaloita. Esimerkiksi Michaudin ym. (2016) tutkimuksen aineistosta on julkaistu useita tutkimuksia. Sen aineisto on kerätty kuitenkin vain 11,2 km:n säteellä tuulivoimaloista.

Finland wind turbines Auniogroup

Myös Hongiston marraskuussa 2019 esittelemän tutkimuksen kontrolliryhmä on liian läheltä voimaloita. Tutkimuksessa vastaajat jaettiin neljään ryhmään tuulivoimamelun mallinnetun äänitason (LAeq) mukaan. Kolmella ryhmällä (<25 dB, 25-30 dB, >30 dB LAeq) oli voimaloita näköetäisyydellä 0,9-2,7 km:n päässä. Kontrolliryhmällä lähimmät voimalat sijaitsivat yli 6,8 km:n päässä.

Tutkimus tarkasteli oireiden ja sairauksien esiintyvyyttä. Edellä mainittujen ryhmien ja kontrolliryhmän välisissä oireissa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa tuuliturbiinisyndrooman (WTS) mukaisten oireiden esiintyvyyden suhteen. Edelleen tulosten mukaan sairauksia ei raportoitu voimaloiden lähellä enempää kuin niistä kauempana olevien parissa. Tutkimus ei siten vahvistanut syndrooman olemassaoloa, eikä tukenut sitä, että tuulivoima-alueen lähellä sairastuttaisiin muuta väestöä enemmän. (Hongisto 2019.)

Tuulivoimalat Suomessa, ks. tutkimuksen kohteet Porin Peittoo, Iin Olhava ja Salon Märynummi Auniogroupin sivuilta (kuvakaappaus).

Hongiston (2019) tutkimuksessa on kuitenkin muutama muukin ongelma. Ensinnä voi huomauttaa, että vain vajaan 7 km:n etäisyys ympäristöään korkeammalle sijoitettuihin tuulivoimaloihin tarkoittaa edelleen näköetäisyyttä.

Toinen tutkimuksellinen ongelma on haastateltavien asenne tuulivoimaloiden lähellä, jossa oireita paitsi liiotellaan myös vähätellään. Siksi on tärkeää, että oireiden yhteys tuulivoimaloihin tutkitaan objektiivisesti tilastollisena tutkimuksena, eikä etsimällä tilastollista merkitsevyyttä ryhmien vastausten ja etäisyyksien väliltä.

Kauhajoki Mustaisneva 310316
Kauhajoen Mustaisnevan tuulivoimaloita. Etäisyys 4,0-4,6 km kuvanottopaikasta. Julkaistu kuvaajan luvalla.

Monessa aiemmassa tutkimuksessa on ollut samankaltainen koeasetelma kuin edellä ja myös tulokset ovat olleet pitkälti samoja. Tuloksissa on kuitenkin kyse siitä, ettei tuulivoimaloiden kuuluva ääni eikä siten ilmeisesti asennekaan sairastuta ihmisiä, vaan sairastumisen syynä on jokin muu. Syytä ei kuitenkaan saada tutkimuksen asetelman vuoksi selville, sillä siinä verrataan vakavasti tai nopeasti sairastuneita lievästi tai hitaammin sairastuneisiin, eikä terveisiin, joilla ei ole vastaavia altisteita ympäristössään.

Perustellusti voi kysyä, onko tutkimuksen koeasetelma tarkoitushakuinen, kun kontrolliryhmää ei ole otettu varmuudella haitattomalta alueelta esimerkiksi 200 km:n päästä tuulivoimaloista?

Tuulivoimaloiden painepulssien tiedetään jo Saksassa vuosina 2004-2016 tehtyjen, valtion rahoittamien pitkäaikaismittausten perusteella leviävän yli 20 km:n etäisyydelle voimaloista (Ceranna & Pilger 2016), tutkitusti ainakin 90 km:n etäisyydelle (Marchillo ym. 2015) ja Suomessa tehtyjen mittausten mukaan ilmeisesti vieläkin kauemmas voimaloista. Itse tuuliturbiinisyndroomahan on vahvistettu Kelleyn ym. tutkimuksessa jo vuonna 1985. Tutkimuksen rahoitti USAn energiavirasto.

Tutkittaessa tuulivoiman haittoja koeasetelma on siten erittäin tärkeä. Sen valinnasta on kiinni, onko tutkimuksella mahdollista päästä todellisiin tuloksiin ja millaiset johtopäätökset niistä voi tehdä.

kuvio 1

Mehtätalon ym. (2019) tutkimuksessa kontrolliaineistona oli karttamallinnus tuulivoimaloiden infraäänisykkeen leviämisestä, jatkuvuudesta ja voimakkuudesta (ts. altistusvyöhykkeistä) (ks. kuva). Oireiden ja altistusvyöhykkeiden välillä havaittiin tilastollinen merkitsevyys. Mitä jatkuvampaa tuulivoimaloiden painepulssit eli infraääni on, sitä nopeammin se sairastuttaa.

Käytännössä tutkimuksen tulokset tarkoittavat sitä, että tällä hetkellä tuulivoimaloiden tuottaman infraäänen sairastuttavuusvaikutus voi yltää jo lähes koko Suomeen. Jos infraäänisykettä esiintyy edes vähän, se sairastuttaa, vaikkakin hitaammin. – syte/pm


Mehtätalo ym. (2019). Tuulivoimaloiden infraäänen vaikutus sen leviämisen perusteella voimaloiden ympäristössä oleskelevien terveyteen Suomessa. Tilastollinen analyysi. Yhteenveto.

Michaud, DS, Keith, SE, Feder, K. & Voicescu, SA (2016). Personal and situational variables associated with wind turbine noise annoyance. The Journal of the Acoustical Society of America 139, 1455 (2016). Available: https://doi.org/10.1121/1.4942390

Ympäristöministeriö (2019). Rakennetun ympäristön energiakysymysten neuvottelupäivät. 27.-28.11.2019. Ohjelma ja esitykset. Saatavilla: https://www.ym.fi/fi-FI/Ministerio/Rakennetun_ympariston_energiakysymysten_(51543) . Video: https://www.youtube.com/watch?v=FtMCI5PE1cs&feature=youtu.be&t=18240

Hongisto, V. (2019). Tuulivoimamelun häiritsevyyden selittäjät – tutkimus kolmelta tuulivoima-alueelta. Esityksen diat (pdf). Saatavilla: https://www.ym.fi/download/noname/%7BC4F93E2A-4C5C-416F-BCBF-763D766B896C%7D/153173

Ceranna, L & Pilger, C (2016). Der unhörbare Schall von Windkraftanlagen. Bundesanstalt für Geowissenschaften und Rohstoffe (BGR). Erhältlich: https://www.bgr.bund.de/DE/Themen/Erdbeben-Gefaehrdungsanalysen/Seismologie/Kernwaffenteststopp/Projekte/abgeschlossen/hufe_wka.html

Tuulivoimaloiden infraääni mitattavissa 40-60 km:n etäisyydellä voimaloista yli puolena mittauspäivistä. SYTen blogi 3.8.2019. Saatavilla: https://syte.fi/2019/08/03/tuulivoimaloiden-infraaani-mitattavissa-40-60-kmn-etaisyydella-voimaloista-yli-puolena-mittauspaivista/

Kelley, ND, McKenna, HE, Hemphill, RR, Etter, CL, Garrelts, RL & Linn, NC (1985). Acoustic Noise Associated with the MOD-1 Wind Turbine: Its Source, Impact, and Control. SERI/TR-635-1166 UC Category: 60 DE85002947. Prepared under Task Nos. 1066.70 and 4803.10 WPA No. 171A. Solar Energy Research Institute. A Division of Midwest Research Institute. Golden, Colorado. Prepared for the U.S. Department of Energy. Contract No. DE-AC02-83CH-10093. Available: https://stopthesethings.files.wordpress.com/2013/07/kelley-et-al-1985.pdf

Marchillo, O., Arrowsmith, S., Blom, Ph. & Jones, K. (2015). On infrasound generated by wind farms and its propagation in low-altitude tropospheric waveguides. Journal of Geophysical Research: Atmospheres. Available: https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/2014JD022821

Terveellisen ja turvallisen ympäristön puolesta

Suomen ympäristöterveys ry:n eli SYTen tavoitteena on tukea elinympäristön säilymistä terveellisenä ja turvallisena ihmisille ja eläimille. Parhaillaan tutkimme sekä hankimme rahoitusta tutkimukseen, joka selvittää, millaisia vaikutuksia tuulivoimaloiden infraäänellä on ihmisten ja eläinten terveydelle, ks. esite (A5, 2 s).

SYTe Lapland Finland

Vuonna 2019 mittasimme tuulivoimaloiden infraäänisykkeen, säännöllisen painepulssin, leviämistä Suomessa keväästä talveen. Lähiaikoina julkaisemme muun muassa lisää tietoja mittaustuloksista.

Tule mukaan tukemaan toimintaamme varsinaisena tai kannatusjäsenenä! Voimme ottaa vastaan myös lahjoituksia.

Yhteyttä voit ottaa s-postitse (info@syte.fi) tai täyttämällä yhteystietolomakkeen. – Kiitos tuestasi!

Onko ympäristösi turvallinen asua ja elää?

Suomen ympäristöterveys ry, lyhyesti SYTe, perustettiin kesällä 2016. Yhdistys tutkii elinympäristössä tapahtuvia, ihmisten ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavia muutoksia. Lisäksi SYTe edistää tutkimusta äänen, erityisesti matalataajuisten äänien ja värähtelyn, vaikutuksesta ihmisten ja eläinten terveyteen teettämällä, julkaisemalla ja kääntämällä tutkimuksia.

SYTe esite n A6

Tällä hetkellä SYTe mittaa tuulivoimaloiden infraäänen leviämistä Suomessa. Mittaustulokset alkukesältä 2019 ovat hälyttävät: ihmiset ja eläimet altistuvat teolliselle infraäänelle – säännölliselle painepulssille – kymmenien kilometrien etäisyydellä tuulivoimaloista. Infraäänisyke leviää lähes vaimentumattomana ainakin 60 km:n päähän.

Onko sinun asuin- ja työskentely-ympäristösi turvallinen elää?

Tule edistämään mittauksia ja tutkimusta liittymällä jäseneksi (s-postitse  info@syte.fi tai täyttämällä yhteystietolomake). Vain varsinaisena jäsenenä saat tietoa tutkimuksista ja ajankohtaisesta terveystiedosta. Voit myös vaikuttaa yhdistyksen toimintaan. Kannatusjäsenet saavat yleisempää tietoa toiminnasta ja tutkimuksista.

Henkilöjäsenen jäsenmaksu on 40 € ja yritysjäsenen 200 € vuodessa.  Yhdistys voi ottaa vastaan myös lahjoituksia.

Kiitos, että kannat vastuuta elinympäristön säilymisestä Suomessa!

Diagnostiset kriteerit: tuulivoimaloiden aiheuttamat terveyshaitat

Tuulivoimaloiden aiheuttamille terveyshaitoille on olemassa tieteelliset diagnostiset kriteerit (McMurtry & Krogh 2011, 2014). Tutkijoiden mukaan terveyshaitat teollisten tuulivoimaloiden ympäristössä (AHE/IWT) ovat osoittautuneet kiistanalaiseksi keskustelunaiheeksi. ”Tämä voi tuoda haasteita lääkäreille tuulivoimaloiden aiheuttaman altistuksen käsittelyssä. Erityisesti maaseudulla toimivien lääkärien on oltava tietoisia siitä, että ihmiset saattavat valittaa vastaanotolla useista, joskus sekalaisistakin oireista.”

Diagnoosit on jaettu neljään luokkaan:
1. Mahdollinen: mahdollinen diagnoosi otetaan huomioon erotusdiagnoosina.
2. Todennäköinen: valitusten syy liittyy todennäköisesti terveyshaittoihin teollisten tuulivoimaloiden ympäristössä (AHE/IWT).
3. Oletettu: mitään muuta selitystä diagnoosille AHE/IWT ei löydy sairauskertomuksesta, lääkärintarkastuksen tai asianmukaisten tutkimusten jälkeen.
4. Vahvistettu: muut diagnoosit ovat hyvin epätodennäköisiä, ts. vähemmän kuin yksi mahdollisuus 20:sta.

Seuraavassa keskitytään kohtaan 2, todennäköiseen diagnoosiin. Sen tärkeimmät kriteerit ovat seuraavat 4, joista diagnoosiin vaaditaan kaikki:
a) Asunto enintään 10 km:n päässä tuulivoimaloista.
b) Terveydentilan muutos käynnistymisen jälkeen tai varhainen altistuminen tuulivoimalan toiminnalle ja sen toimiessa. Oireet voivat olla piileviä jopa 6 kk.
c) Oireiden poistuminen yli 10 km:n päässä tuulivoimaloista.
d) Oireiden palaaminen palatessa ympäristöön, jossa on tuulivoimaloita.

Toiseksi tärkeimmät kriteerit ovat seuraavat (vähintään 3 esiintyy tai ilmenee tuulivoimalan toiminnan alettua):
a) Elämänlaadun huononeminen.
b) Jatkuvat unihäiriöt, vaikeus päästä uneen ja/tai pysyä keskeytymättömässä unessa.
c) Ärsyyntyneisyys, joka lisää stressitasoa ja/tai henkistä ahdistuneisuutta.
d) Pyrkimys jättää koti väliaikaisesti tai pysyvästi nukkumisen ja/tai palautumisen vuoksi.

Kolmanneksi tärkeimmät kriteerit
Vähintään 3 seuraavista seuraa tai pahenee usein tuulivoimalan toiminnan alettua. Jos toiseksi tärkeimmistä kriteereistä esiintyy oireita (b ja c), muita oireita ei tarvita todennäköisen diagnoosin tekemiseksi. Tutkijoiden kokemukseen perustuen seuraavassa luetellaan yleisimmät oireet:

doctor-3187935_1280-001Neurologiset:
a) tinnitus
b) huimaus
c) tasapaino-ongelmat
d) korvakipu
e) pahoinvointi
f) päänsärky

Kognitiiviset:
a) keskittymisvaikeudet
b) muistiongelmat tai -vaikeudet

Sydänperäiset:
a) kohonnut verenpaine (hypertensio)
b) sydämentykytys
c) laajentunut sydän (kardiomegalia)

Psykologiset:
a) mielialahäiriöt, ts. masennus ja ahdistuneisuus
b) turhautuneisuus
c) ahdistuneisuus
d) viha

Sääntelyhäiriöt:
a) diabeteskontrollin vaikeus
b) kilpirauhashäiriöiden puhkeaminen tai kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminnan kontrolliongelmat

Systeemiset:
a) uupumus
b) uneliaisuus

 

English:

Diagnostic criteria for adverse health effects of wind turbines

There are diagnostic criteria for adverse health effects of wind turbines in science (McMurtry & Krogh 2011, 2014). According to these scientists the topic of adverse health effects in the environments of industrial wind turbines ”has proven to be controversial and can present physicians with challenges regarding the management of an exposure to IWT. Rural physicians in particular must be aware of the possibility of people presenting to their practices with a variety of sometimes confusing complaints.”

The diagnosis has been divided in four categories:
1. Possible: a potential diagnosis is considered in the differential diagnosis.
2. Probable: cause of complaints is more likely than not related to adverse health effects in the environs of industrial wind turbines (AHE/IWT).
3. Presumed: no other explanation for the diagnosis of AHE/IWT can be found by history, physical and after appropriate investigations.
4. Confirmed: other diagnoses are very unlikely i.e. less than one chance in 20.

nurse-2536964_640

In the following, #2, the probable diagnosis, is explained more closely. Its first-order criteria are the following 4, all of them must be present for a diagnosis:
(a) Domicile within up to 10km from IWT
(b) Altered health status following the start-up of, or initial exposure to, and during the operation of IWT. There may be a latent period of up to six months.
(c) Amelioration of symptoms when more than 10km from the environs of IWT.
(d) Recurrence of symptoms upon return to environs of IWT.

The second-order criteria are the following ones (at least 3 of the following occur or worsen after the initiation of operation of IWT):
(a) Compromise of quality of life.
(b) Continuing sleep disturbance, difficulty initiating sleep and/or difficulty with sleep disruption.
(c) Annoyance producing increased levels of stress and/or psychological distress.
(d) Preference to leave residence temporarily or permanently for sleep and/or restoration.

Third-order criteria
Three (3) or more of the following frequently occur or worsen following the initiation of IWT. If the symptoms described in second-order criteria (b and c) are present, no further symptoms or complaints are required for the probable diagnosis. Based on the authors’ experience, the following list provides an indication of the more common symptoms:

Neurological
(a) Tinnitus
(b) Dizziness
(c) Difficulties with balance
(d) Ear ache
(e) Nausea
(f) Headache

Cognitive
(a) Difficulty in concentrating
(b) Problems with recall or difficulties with recall

Cardiovascular
(a) Hypertension
(b) Palpitations
(c) Enlarged heart (cardiomegaly)

Psychological
(a) Mood disorder, i.e. depression and anxiety
(b) Frustration
(c) Feelings of distress
(d) Anger

Regulatory disorders
(a) Difficulty in diabetes control
(b) Onset of thyroid disorders or difficulty controlling hypo- or hyper-thyroidism

Systemic
(a) Fatigue
(b) Sleepiness

– syte/p


McMurtry, RY & Krogh, CME (2014). Diagnostic criteria for adverse health effects in the environs of wind turbines. JRSM Open 2014 5. SAGE. The Royal Society of Medicine. Available: http://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/2054270414554048

Unihäiriöt ensimmäisiä oireita matalataajuiselle melulle altistumisesta

Professori Mariana Alves-Pereira Portugalista vieraili Suomessa syyskuun alkupuolella ympäristöterveysseminaarimme toisena puhujana. Alves-Pereiran tutkimusryhmä on tutkinut infraäänen ja matalataajuisen melun vaikutuksia terveyteen jo vuodesta 1988. Tutkimusryhmän mukaan pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa ns. vibroakustisen oireyhtymän, VAD:n.

Ongelmia voivat aiheuttaa monet infraäänen tai muun matalataajuisen melun lähteet: esimerkiksi ilmastointijärjestelmät, suuret kompressorit, lentokoneet tai metrot.

– Infraäänen ja matalataajuisen äänen aiheuttamia ongelmia on ollut jo yli 30 vuotta ennen tuulivoimaloita, Alves-Pereira kertoo. – Tuuliturbiinit ovat pitkässä listassa viimeisin, mikä voi aiheuttaa infraääntä ja matalataajuista melua koteihin, joten niiden myötä ongelma on tullut jälleen esiin.

Kesä SuomiOireyhtymän syntyminen riippuu siitä, onko kyse töissä vai kotona tapahtuneesta melualtistuksesta. Työperäinen altistus on lyhytaikaisempaa ja keholla on aikaa palautua. Kotona melualtistuksessa sen sijaan myös nukutaan.

– Ihmiset, jotka altistuvat infraäänelle ja matalataajuiselle melulle kodissaan, kertovat usein heräävänsä väsyneinä, Alves-Pereira sanoo.

Unihäiriöt alkavat muutaman kuukauden altistuksen jälkeen. Niiden myötä alkavat muistiongelmat ja keskittymisvaikeudet. Ajan mittaan joillekin tulee ruoansulatusongelmia tai iho-oireita.

– Oireet liittyvät univajeeseen. Korvissa voi kuulua ääniä, rinnalla voi olla painon tunnetta taikka korvissa paineentunnetta. Oireet eivät kuitenkaan ole samanlaisia kaikilla.

Alves-Pereiran mukaan ihmiset eivät useinkaan tunnista oireiden syytä, vaan pitävät syynä ruokavaliota, elämäntapoja tai ikääntymistä, mutta oireilu jatkuu. Kun vaihdetaan paikkaa tai lähdetään lomalle, olo paranee ja herää epäilys siitä, että oireet aiheuttaa jokin muu.

Väsymys

English:

Problems with sleep – the first symptoms of exposure to low-frequency noise

Professor Mariana Alves-Pereira from Portugal visited Finland in the beginning of September as a speaker on our seminar on Environmental Health. Her research team has studied effects of industrial infrasound and other low-frequency noise on health already since 1988. According to the research team a long-term exposure can cause so called vibroacustic disease, VAD.

Problems can be caused by many sources of infrasound or other low-frequency noise, for example by air conditioning systems, large compressors, airplanes or metros.

– The problem of infrasound and low-frequency noise exists over 30 years before wind turbines, says Alves-Pereira. – Wind turbines are the last in a very long list, which can cause infrasound and low-frequency noise into homes, but with the wind turbines the problem has come up to the surface again.

The symptoms of the vibroacustic disease depend on whether you have occupational exposure or residential exposure. Occupational exposure is short-time and the body has a recuperation time. In the home, however, people also sleep in the noise exposure.

– People who have infrasound and low-frequency noise in their homes usually begin by saying they wake up tired, says Alves-Pereira.

– After few months you realize you are not sleeping well. And then come problems of memory and problems of concentration. Over time, you can develope gastrointestinal problems or skin problems.

– All the symptoms are related to lack of sleep. You may hear a sound, feel a pressure on your chest or your feel the pressure on the ears. So, the symptoms are not specific.

According to Professor Alves-Pereira people do not recognize the cause of the symptoms but consider the diet, lifestyle or ageing as a reason, but the symptoms continue. When they leave the home and go on vacation, they feel better and that is when they begin to realize the symptoms are caused by something else. syte/p

Osa/Part 1   Osa/Part 2   Osa/Part 3   Osa/Part 4


Melualtistus aiheuttaa terveysongelmia. Exposure to noise causes health problems. SYTen blogi 11.9.2018. Saatavilla: https://syte.fi/2018/09/11/melualtistus-aiheuttaa-terveysongelmia/

Verkkomedia Perussuomalaiset 9.9.2018. Professor Mariana Alves-Pereira explains vibroacoustic disease. Video, YouTube. Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=M83SReL9WrI