Tutkimukset

Punch & James (2016). Tuulivoimalamelu ja ihmisten terveys: neljän vuosikymmenen todisteet tuulivoimaloiden aiheuttamasta riskistä. Suomenkielinen tiivistetty lyhennelmä amerikkalaistutkimuksen johtopäätöksistä.

  • Suuret tuulivoimalat aiheuttavat infraääntä, jonka osa ihmisistä kokee päänsärkynä, huimauksena, huonovointisuutena tai merisairautena.
  • Huomattava osa väestöstä kärsii tuulivoimalamelusta ja infraäänestä terveyshaittoihin asti, yleisimmin unihäiriöistä, mutta myös muista ongelmista. Sisäkorvan mekanismit eivät estä aistimasta kehon ulkopuolisia ääniä, minkä vuoksi tuulivoimalan infraäänen aistiminen on erittäin häiritsevää.
  • Viimeaikaiset tutkimukset vahvistavat Pierpontin kuvaaman tuulivoimasyndrooman. Tutkimusten mukaan infraääniärsykkeet voivat amplitudimoduloida, ts. myös vahvistaa kuultavan äänen aistimusta. Ennakko-odotukset voivat vaikuttaa tuulivoimalamelun vaikutusten aistimiseen terveydentilasta, mutta ei ole osoitettu, että ne olisivat aistimisen tärkein syy. Tutkimusten tulokset viittaavat erityisen vahvasti siihen, että se, mitä emme kuule, voi silti vahingoittaa meitä.
  • Tuulivoimalamelulla on muusta ympäristömelusta poikkeavia ominaisuuksia: matala amplitudi [värähdyslaajuus], amplitudimodulaatio [voimakkuuden vaihtelu] ja ajoittain esiintyvä syke, joka heijastaa lapataajuuden ja spektripiikin energiaa.
  • Häiritsevyys on terveyshaitta monelle tuulivoimaloiden lähellä asuvalle. Myös WHO:n terveyden määritelmä tunnistaa häiritsevyyden terveyshaittana.
  • Häiritsevyyden osalta on olemassa tarkkoja arvioita, mutta ei terveyshaittojen osalta. Monet tutkimusraportit painottavat häiritsevyyden, stressin, terveyden ja elämänlaadun välistä yhteyttä ja toteavat, että todella suuri määrä ihmisiä kärsii terveyshaitoista voimaloiden lähellä. On selvää, että heitä on kuultava ja suojeltava terveyshaitoilta.
  • Tutkimusten mukaan infraääni on todennäköisin selitys useimmille tuulivoimaloiden lähellä tehdyille terveysvalituksille. Tieteellinen näyttö muiden selitysten puolesta on heikkoa.
  • Syy-yhteyttä vahvistettaessa myös haittavaikutusilmoitukset ovat tärkeitä näyttönä. Monet perheet ovat joutuneet jättämään kotinsa päästäkseen melualtistuksesta.
  • Terveyshaittojen estämiseksi tutkijat suosittelevat tuulivoimaloiden ja asuntojen etäisyydeksi yleisesti vähintään 2 km. Vaihtoehtoisesti suositellaan 30–40 dBA:n äänenpainetasoja, mikä on linjassa WHO:n yöaikaisen melurajan kanssa.
  • [Kuultavan melun mittaamiseen tarkoitettu] A-painotettu mittaus ei ota huomioon infraääntä, eikä suurinta osaa matalataajuisesta melusta. Sillä ei saada esiin yhteyttä infraäänen ja terveyshaittojen välillä. On kehitettävä uusia mittausmenetelmiä.
  • Kansainvälinen ICD-tautiluokitus sisältää useimmat tunnetut tuulivoimasyndrooman oireet, vaikka itse syndroomaa ei löydy luokituksesta. Lääkäreillä on siten työkalut oireiden arvioimiseen.
  • Myös kirjallisuus, kuten tieteelliset tutkimukset ja valtion viralliset asiakirjat printti- ja verkkomediassa sekä konferensseissa osoittavat syy-yhteyden tuulivoimalamelun ja yleisesti havaittujen terveyshaittojen välillä.

Terveyttä puoltavana näkökantana tutkijat toteavat näyttöön perustuen, että tuulivoimaloiden infraääni ja matalataajuinen melu aiheuttavat häiritsevyyttä, unihäiriöitä, stressiä ja muita terveyshaittoja. Tuulivoimalat pitää rakentaa niin kauas, ettei terveyshaittoja tule, muuten huomattava osa väestöstä sairastuu. Se, mitä emme kuule, vahingoittaa meistä joitakin. Teollisia tuulivoimaloita ei saa sijoittaa ihmisten kotien, koulu- tai hoitolaitosten tai työpaikkojen läheisyyteen.

Tarvitaan kipeästi lisää puolueetonta tutkimusta teollisten tuulivoimaloiden ja terveyshaittojen välisestä yhteydestä. Päätavoitteena tulee olla suunnan näyttäminen teollisuudelle energian tarpeen ja väestön terveydensuojelun välillä.

Punch & James (2016). Wind Turbine Noise and Human Health: A Four-Decade History of Evidence that Wind Turbines Pose Risks. Saatavilla: http://hearinghealthmatters.org/hearingnewswatch/2016/wind-turbines-noise-and-health/

Evans (2017). Environmental Noise Pollution: Has Public Health Become too Utilitarian? Open Journal of Social Sciences, 5, 80-107. Saatavilla: https://doi.org/10.4236/jss.2017.55007 (Saatavilla myös: http://file.scirp.org/pdf/JSS_2017051214293370.pdf )

Tang, Wu, Zhao, Zhou, Zhao & Wei (2017). The Observed Impacts of Wind Farms on Local Vegetation Growth in Northern China. Saatavilla: http://www.mdpi.com/2072-4292/9/4/332

Weichenberger, Bauer, Kühler, Hensel, Forlim, Ihlenfeld, Ittermann, Gallinat, Koch & Kühn (2017). Altered cortical and subcortical connectivity due to infrasound administered near the hearing threshold – Evidence from fMRI. Saatavilla: http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0174420