Kuortaneen Urheiluopistolla järjestetään Tietoa tuulivoimasta -tilaisuus sunnuntaina 19.3.2023 klo 13-15. Paikkana on Kuortanehallin II-kerros, Kunto-Veto-luentosali.
Paikalla puhumassa tuulivoimasta ja sen aiheuttamista ongelmista ja terveyshaitoista ovat DI Hannu Nykänen, toimittaja-yrittäjä Leena Kurikka ja KTM Riitta Lindgren Tuulivoima-kansalaisyhdistyksestä.
Tilaisuus striimataan suorana osoitteessa: https://www.youtube.com/live/sAkazieB66M
Tervetuloa paikalle ja ruutujen ääreen!
Saksassa sijaitsevan Dessau-Roßlaun kaupungin ympäristöviraston mukaan tuulivoimaloiden infraääni on haitallista fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle. Viraston tekemä tutkimus julkaistaan lähiaikoina. MDR-kanava lähettää ohjelman aiheesta sunnuntaina 19. tammikuuta 2020.
Dessau-Roßlau on Saksi-Anhaltin osavaltion kolmanneksi suurin kaupunki. Yli 86.000 asukkaan kaupunki sijaitsee noin 40 km Leipzigista pohjoiseen.
MDR:n (Mitteldeutscher Rundfunk) mukaan Dessau-Roßlaun ympäristövirasto ei sulje pois tuulivoimaloiden infraäänen eli säännöllisten painepulssien aiheuttamia terveyshaittoja.
Lähiaikoina aiheesta julkaistaan viraston oma tutkimus ”Infraäänipäästöjen aiheuttamat meluvaikutukset” (Lärmwirkungen von Infraschallimmissionen). Viraston tiedottaja kertoi MDR:n toimitukselle tutkimuksessa todettavan, että ”fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia on”. Hän ei halunnut antaa tarkempia tietoja ennen tutkimuksen julkaisemista.
Saksi-Anhaltin osavaltiossa on verkkoon kytkettyinä 2.860 tuulivoimalaa, joiden asennettu kapasiteetti on 5.122 MW. Osavaltion ympäristö-, maatalous- ja energiaministeriön mukaan rakennettujen voimaloiden keskimääräinen nimellisteho oli 3 MW vuonna 2017.
Vertailun vuoksi Suomeen rakennettujen voimaloiden keskiteho oli yli 3 MW jo vuonna 2016. Suomeen suunnitellaan rakennettaviksi Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen mukaan nykyään jopa 8-10 MW:n voimaloita.
Radio-televisiokanava MDR on Saksan kolmoskanava. Leipzigissa pääkonttoriaan pitävä kanava lähettää valtakunnan verkkoon paikallisten osavaltioiden alueella toimivien ohjelmat. MDR voidaan siten lukea valtion viralliseksi kanavaksi.
MDR esittää ohjelman aiheesta sunnuntaina 19.1.2020 klo 22.20.
MDR kertoo myös kiistattomista, Mainzin yliopiston tutkijoiden havainnoista koskien sydänlihaksen voiman vähenemistä ja Alec Saltin tutkimuksista koskien matalataajuisen äänen vaikutuksista sisäkorvaan. -syte/pb
Karte der Bürgerinitiativen in Deutschland. WindWahn.com. Erhältlich: https://www.windwahn.com/karte-der-buergerinitiativen/
MDR Wissen (2020). Infraschall – der unhörbare Lärm, der krank macht? Erhältlich: https://www.mdr.de/wissen/windkraftanlagen-infraschall-gesundheit-100.html
Ministerium für Umwelt, Landwirtschaft und Energie (2020). Windenergie in Sachsen-Anhalt. Erhältlich: https://mule.sachsen-anhalt.de/energie/erneuerbare-energien/windenergie/
Tv-ky Uutisvirta (2017). Tanskaan asennettujen voimaloiden keskipyyhkäisykorkeus 40 metriä viime vuonna. 19.2.2017. Saatavilla: http://tvky.blogspot.com/2017/02/tanskaan-asennettujen-voimaloiden.html
Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen blogi. Tuulivoimaa – mutta hallitusti? 24.9.2019. Saatavilla: https://etelapohjanmaanely.wordpress.com/2019/09/24/tuulivoimaa-mutta-hallitusti/
Suomen ympäristöterveys ry:n eli SYTen tavoitteena on tukea elinympäristön säilymistä terveellisenä ja turvallisena ihmisille ja eläimille. Parhaillaan tutkimme sekä hankimme rahoitusta tutkimukseen, joka selvittää, millaisia vaikutuksia tuulivoimaloiden infraäänellä on ihmisten ja eläinten terveydelle, ks. esite (A5, 2 s).
Vuonna 2019 mittasimme tuulivoimaloiden infraäänisykkeen, säännöllisen painepulssin, leviämistä Suomessa keväästä talveen. Lähiaikoina julkaisemme muun muassa lisää tietoja mittaustuloksista.
Tule mukaan tukemaan toimintaamme varsinaisena tai kannatusjäsenenä! Voimme ottaa vastaan myös lahjoituksia.
Yhteyttä voit ottaa s-postitse (info@syte.fi) tai täyttämällä yhteystietolomakkeen. – Kiitos tuestasi!
Suomen ympäristöterveys ry, lyhyesti SYTe, perustettiin kesällä 2016. Yhdistys tutkii elinympäristössä tapahtuvia, ihmisten ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavia muutoksia. Lisäksi SYTe edistää tutkimusta äänen, erityisesti matalataajuisten äänien ja värähtelyn, vaikutuksesta ihmisten ja eläinten terveyteen teettämällä, julkaisemalla ja kääntämällä tutkimuksia.
Tällä hetkellä SYTe mittaa tuulivoimaloiden infraäänen leviämistä Suomessa. Mittaustulokset alkukesältä 2019 ovat hälyttävät: ihmiset ja eläimet altistuvat teolliselle infraäänelle – säännölliselle painepulssille – kymmenien kilometrien etäisyydellä tuulivoimaloista. Infraäänisyke leviää lähes vaimentumattomana ainakin 60 km:n päähän.
Onko sinun asuin- ja työskentely-ympäristösi turvallinen elää?
Tule edistämään mittauksia ja tutkimusta liittymällä jäseneksi (s-postitse info@syte.fi tai täyttämällä yhteystietolomake). Vain varsinaisena jäsenenä saat tietoa tutkimuksista ja ajankohtaisesta terveystiedosta. Voit myös vaikuttaa yhdistyksen toimintaan. Kannatusjäsenet saavat yleisempää tietoa toiminnasta ja tutkimuksista.
Henkilöjäsenen jäsenmaksu on 40 € ja yritysjäsenen 200 € vuodessa. Yhdistys voi ottaa vastaan myös lahjoituksia.
Kiitos, että kannat vastuuta elinympäristön säilymisestä Suomessa!
SYTe ry aloitti tuulivoimaloiden infraäänimittaukset seitsemästä kohteesta eri puolilta Suomea huhtikuun alkupuolella. Touko–kesäkuun mittaustulosten mukaan voimaloiden infraääni on mitattavissa ainakin 30-60 km:n etäisyydellä voimala-alueista. Satakunnassa, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla tuulivoimaloiden infraääntä on noin puolena mittauspäivistä tai jopa lähes päivittäin.
Touko–kesäkuulla tuulivoimaloiden infraääni, eli säännöllinen painepulssi (syke), erottuu keskimäärin selvemmin yöaikaan kuin päiväsaikaan (ks. spektrogrammien selitys).
Keski-Suomessa Jyväskylässä (1019) infraääntä havaitaan erityisesti toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa sekä kesäkuun puolivälin jälkeen. Se on peräisin mitä todennäköisimmin Luhangan voimaloista noin 50 km Jyväskylästä etelään.
Oulu sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla kahden laajan tuulivoima-alueen välissä: Kalajoen seudun sekä Ii-Simon voimaloiden välissä. Vaikka lähimpänä olevat Vartinojan tuulivoimalat ovat Siikajoella 30 km:n päässä, Oulussa (1014) esiintyy tuulivoimaloiden infraääntä lähes päivittäin (ks. kuvio 1).
Utajärven mittari (1004) toistaa pääosin Oulussa näkyvää signaalia, mutta heikompana.
Lapissa, Rovaniemen mittarissa (1006), näkyy tuulivoimaloiden infraääntä yli 50 % päivistä. Lähimmät voimalat ovat Tervolassa reilun 60 km:n etäisyydellä, mutta 100 km:n päästä löytyy useita voimala-alueita sekä Perämeren kaarelta että Sodankylästä.
Satakunnassa Luvian mittarissa (1002) infraäänen havainnointia heikentää laajakaistainen kohina. Mittari kannattaisi siirtää rauhallisempaan paikkaan. Kohinan alta voi kuitenkin nähdä tuulivoimaloille tyypillistä infraäänisignaalia noin puolena mittauspäivistä. Lähimmät voimalat sijaitsevat noin 25 km:n etäisyydellä Porissa.
Etelä-Pohjanmaalla Ilmajoen mittari (1005) näyttää infraääntä lähes päivittäin. Se on selvästi voimakkaampaa kuin muissa mittauskohteissa. Lisäksi usein nähtävissä on hyvin matalan lapataajuuden, yli 10 kertalukua piirtävää infraääntä, jota ei juurikaan esiinny muualla, tyyppiesimerkkinä 19.05.2019 (ks. kuvio 2). Mittari sijaitsee noin 5 km Santavuoren voimaloista.
Seinäjoella, noin 25 km:n päähän sijoitetussa mittarissa (1008, aiemmin ID1010 30.05.2019 asti) infraääni näkyy samanaikaisena Ilmajoen mittarin kanssa, mutta heikompana ja ilman Ilmajoella näkyvää hyvin matalataajuista signaalia.
SYTe jatkaa mittauksia heinä-elo-syyskuulla osittain jo uusissa paikoissa. Mittaukset tekee Auniogroup.
Suomen ympäristöterveys ry on erittäin huolissaan ihmisten ja eläinten terveydestä tällaisessa elinympäristössä. Yhdistys vaatii terveysviranomaisia ja poliitikkoja nopeasti tarttumaan tähän vakavaan kysymykseen. – syte
SYTe ry:n huhtikuun alkupuolella aloittama tuulivoimaloiden infraäänimittaus on nyt kestänyt noin kuukauden. Eri puolille Suomea sijoitettujen mittareiden sijainti on nähtävissä kartalta. Samalle kartalle on nyt merkitty myös toiminnassa olevat tuulivoima-alueet Suomessa.
Eri puolille Suomea on sijoitettu tällä hetkellä 7 mittaria. Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan lisäksi yksi mittalaite (1006) on Rovaniemen lähellä Lapissa.
Kartalle on merkitty myös toiminnassa olevat tuulivoima-alueet Suomessa. Yksi merkki tarkoittaa yhtä voimala-aluetta, esimerkiksi kuvassa oleva Honkajoen Kirkkokallion 9 voimalan alue löytyy täältä.
Huhtikuun ja toukokuun alun mittaustulokset löytyvät päiväkohtaisina spektrogrammeina omilta sivuiltaan. SYTe kommentoi tähänastisia mittaustuloksia lähiaikoina, kun mukaan saadaan vaihtelevampia tuuliolosuhteita.
Honkajoen tuulivoima-aluetta kuvattuna
Lauhanvuoren kansallispuistosta Isojoelta.
English:
Measurement of wind turbine infrasound: wind farms on the map
The measurements of the infrasound from wind turbines by SYTe have now been going on almost a month. The current measurement points in Finland can be seen on the map. Also the locations of the wind farms in operation in Finland are visible on the same map.
At the moment there are 7 infrasound loggers located in Finland. Their locations are in Satakunta, in Central Finland, in Southern and Northern Ostrobothnia, and one device (1006) is located close to Rovaniemi, in Lapland.
Also the locations of the wind farms in operation in Finland can be seen on the map. One mark refers to one wind farm, for example the 9-turbine-wind-farm in Honkajoki, Kirkkokallio, is located here.
The measuring results of April and of the beginning of May can be found as daily spectrograms on their own pages. SYTe will comment the current measuring results as soon as more variable wind conditions are included in them. – syte/p
SYTe ry on aloittanut tuulivoimaloiden infraäänen mittaukset eri puolilla Suomea huhtikuun 2019 alkupuolella. Infraäänen mittauspisteet ovat nähtävissä kartalla ja ensimmäiset mittaustulokset ovat nyt saatavilla. Ne on esitetty mittari- ja päiväkohtaisesti päivittyvin spektrogrammein.
Tuulivoimaloiden infraäänen mittauspisteet ovat nähtävissä kartalla 0,5-2 neliökilometrin tarkkuudella Auniogroupin sivuilla. Suomeen on sijoitettu 7 mittaria. Yksi laite on Satakunnassa lähellä Poria (1002), kaksi Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen seudulla (1005 & 1010 1008*), yksi Keski-Suomessa Jyväskylässä (1019) ja kaksi laitetta Pohjois-Pohjanmaalla Oulun seudulla (1004 & 1014). Seitsemännen laitteen sijaintitiedot ovat tulossa.
Lisäksi yhden mittarin (1007) Auniogroup on sijoittanut Saksaan Kölnin lähelle.
Laitteet mittaavat infraääntä 24/7. Mittausten ensimmäiset tulokset ovat saatavilla valitsemalla taulukosta kuukauden ajanjaksolta 0-5 Hz:n tai 0-20 Hz:n spektrogrammit. Ne on esitetty mittari- ja päiväkohtaisesti omalla sivullaan. Mittaustuloksia on jo lähes kaikista mittareista 17.04.2019 lähtien.
Spektrogrammien selitys: Vaaka-akselilla on taajuus hertseinä 0-5 Hz (tai 0-20 Hz) ja pystyakselilla kellonaika 00:00-24:00. Infraäänen voimakkuus on kuvattu väreillä sinisestä punaiseen. Punainen on voimakas signaali.
Esimerkkikuva 25.04.2019 mittarista 1005:
1. Tuulivoimaloiden peruslapataajuus (tässä noin 0,643 Hz). 2. Toinen harmoninen taajuus eli 2 x 0,643 Hz = 1,286 Hz. 3. Kolmas harmoninen taajuus. 4.-7. Korkeampia harmonisia taajuuksia.
Päivällä maan pinnalla on tuullut (nk. kohina), mutta korkeammalla vain hyvin heikosti. Tuulivoimaloiden infraääntä on ollut nähtävillä spektrogrammissa ko. päivän aamuyön ja iltayön tunteina.
Tuulivoimaloiden infraäänen mittaukset jatkuvat useiden kuukausien ajan. Tulokset päivittyvät jatkossa säännöllisemmin lähes reaaliaikaisesti.
*Huom. Laite no. 1010 on vaihdettu laitteeseen no. 1008 (Seinäjoki) 31.05.2019 alkaen.
English:
Infrasound from wind turbines: First measuring results
SYTe has started measuring infrasound from wind turbines in Finland in the first half of April, 2019. The current measurement points can be seen on the map and the first results are now available. They are visualized as daily spectrograms of each measuring device.
The measurement points are shown on the map, with the accuracy of 0.5-2 square km. There are 7 infrasound loggers in Finland. One of them is located close to Pori in Satakunta and one in Jyväskylä, Central Finland. Two devices are in Seinäjoki region in Southern Ostrobothnia and two in Oulu region in Northern Ostrobothnia. The location information of the latest device is coming soon.
Besides, one infrasound logger is located in Germany, near Cologne by the company Auniogroup providing the measuring technology.
The devices measure infrasound 24/7. The first results can be seen by selecting the spectrograms (0-5 Hz or 0-20 Hz) of a month in the table. The daily spectrograms of each logger can be seen on this page. The measuring results are available from almost all loggers starting the 17th of April, 2019.
Legend of the spectrograms: On the horizontal axis is frequency in Hz (0-5 Hz or 0-20 Hz) and on the vertical axis are hours (00:00-24:00). The infrasound strength is described in colors from blue to red, red is a strong signal.
Spectrogram of April, 25th, 2019 (logger ID1005):
1. Wind turbine basic blade frequency (here around 0.643 Hz). 2. The second harmonic frequency which is 2 x 0.643 = 1.286 Hz. 3. The third harmonic frequency. 4.-7. Higher harmonic frequencies.
During the day there has been windy on the ground (so called white noise), but the wind has been very weak in the upper layers of air. The infrasound from wind turbines can be seen in the spectrogram during the early and late hours of April, 25th.
The measurements of the infrasound from wind turbines will continue for several months. Later, the results will be updated more frequently, nearly in real-time. – syte/p
SYTe ry aloittaa tuulivoimaloiden infraäänimittaukset koko Suomessa. Mittauksilla on tarkoitus selvittää, kuinka kaukana tuulivoimaloista niiden säännöllinen painepulssi eli infraääni on havaittavissa.
Väestön terveydessä on Suomessa tapahtunut viime vuosina paljon muutoksia, joiden taustalla saattaa olla voimaloista tuleva infraääni. Monissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että infraääni mm. häiritsee ihmisten unta. Tämä voi vaikuttaa mm. väsyneisyyden ja mielenterveyden häiriöiden lisääntymiseen. Tuulivoimaloiden tuottamia infraäänitasoja ja esiintymistä on tarkoitus mitata ympäri Suomen Rovaniemen korkeudelta Etelä-Suomeen asti.
Tuulivoimaloiden infraäänen on todettu ulkomaisissa tutkimuksissa leviävän ainakin 90 km:n etäisyydelle. Tutkimus koski pienempiä voimaloita, kuin mitä nyt on Suomeen rakennettu. Myös infraäänen haitallisuutta tukevia tutkimuksia on julkaistu ja tulossa julkaisuun. Tutkimuksin on jo selvästi voitu osoittaa, että ihminen reagoi myös kuulumattomaan ääneen.
SYTe ry oli osaltaan rahoittamassa Pohjanmaalla toteutettua usean mittarin yhtäaikaista mittausta lokakuussa 2017. Näiden mittausten perusteella näyttää todennäköiseltä, että suurten voimalakeskittymien, kuten Ilmajoen Santavuoren tai Vähänkyrön Torkkolan, infraäänipulssi näkyy helposti vielä 50 km:n päässä. Mittaustulokset selityksineen on esitetty mittaustekniikkaa tarjoavan yrityksen sivuilla.
Tuulivoimaloiden rakentaminen näyttää lisäävän systemaattisesti ihmisten oireilua, vaikka ihmiset eivät välttämättä yhdistä oireitaan tuulivoimaloihin. SYTe ry toteutti noin 200 henkilöä koskevan haastattelututkimuksen keväällä 2016. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että tuulivoimaloiden tulon jälkeen noin puolen vuoden aikana uusia oireita syntyy eniten 5–15 km päässä tuulivoimaloista. Merkittävin oire oli unen häiriintyminen tai unirytmin muuttuminen sekä tuki- ja liikuntaelinten oireet. Oireiden ilmaantuminen kolminkertaistui riskialueella. Näistä kolmasosa oli vakavia sairastumisia tai aiheutti selvän työkyvyn heikkenemisen.
Tuulivoimaloiden infraäänen leviämisen selvittäminen on tärkeää, koska oletus siitä, että voimaloiden haitta olisi suurin välittömässä lähiympäristössä, voi olla merkittävä virhepäätelmä. Jos suurten voimalakeskittymien infraääni leviää kauaksi, tulee tämän merkitys väestön terveydelle selvittää.
Suomen ympäristöterveys ry perustettiin vuonna 2016. Taustalla on huoli ihmisten ja eläinten terveyteen vaikuttavien haittatekijöiden lisääntymisestä elinympäristössä. Tutkimuskohteena on tällä hetkellä tuulivoimaloiden aiheuttama terveyshaitta. Tutkimustietoja julkaistaan yhdistyksen sivuilla säännöllisesti. – syte
Marchillo et al. (2015). On infrasound generated by wind farms and its propagation in low-altitude tropospheric waveguides. Journal of Geophysical Research: Atmospheres. Saatavilla: https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/2014JD022821
Auniogroup (2018). Ilmajoen alueen tuulivoimaloiden infraäänimittaukset [Infrasound Measurements of Wind Turbines in the Ilmajoki Region]. Saatavilla: https://www.auniogroup.com/2018/01/15/ilmajoen-alueen-tuulivoimaloiden-infraaanimittaukset/
Auniogroup. http://www.auniogroup.com/
Pilottitutkimus osoittaa infraäänihaitan vähenevän merkittävästi vasta yli 15 kilometrin päässä tuulivoimaloista. SYTen blogi 10.1.2019. Saatavilla: https://syte.fi/2019/01/10/pilottitutkimus-osoittaa-infraaaanihaitan-vahenevan-merkittavasti-vasta-yli-15-kilometrin-paassa-tuulivoimaloista/
Professori Mariana Alves-Pereira Portugalista oli Suomen Uutisten haastateltavana syyskuun alkupuolella. Hän kertoi matalataajuisen melun ja infraäänialtistuksen vaikutuksesta terveyteen, ensimmäisistä oireista sekä lääketieteellisistä testeistä, joilla altistuminen on todettavissa.
Alves-Pereiran mukaan tiede ei tiedä, onko infraäänen tai matalataajuisen äänen lähteen luonteella, koolla tai teholla yhteyttä oireisiin.
– Mutta olemme huomanneet, että lähellä suuria tuulivoimaloita asuvat saavat nopeammin ja rajumpia oireita kuin pienempien voimaloiden lähellä asuvat, hän kertoo.
– Erityisen herkkiä ovat autistiset lapset ja aikuiset. Samoin monissa ammateissa altistutaan työperäisesti, mutta he saavat palautumisaikaa. Kodeissa altistuneet eivät sitä saa, hän muistuttaa.
Jos pystyy palautumaan, voi mahdollisesti kestää tilannetta.
– Mutta jos lepoon ei ole mahdollisuutta, kuten maanviljelijällä jonka on ruokittava eläimet joka päivä, hänellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin paeta kodistaan, Alves-Pereira sanoo.
Viranomaiset eivät tunnusta tilannetta ongelmaksi, joten sairastuneelle ei tehdä lääketieteellisiä kokeita, joilla hän voisi todistaa olevansa sairas.
– Se on kuin noidankehä, Alves-Pereira kuvaa ja jatkaa: – Mutta jos joku diagnosoidaan luulosairaaksi, tarvitaan testejä. Se pitää osoittaa testein!
– Vaikka lääkärikunnasta tuntuisi, että nämä ihmiset voivat ehkä olla luulosairaita, se pitää osoittaa testein. Suomessa puhutaan luulotaudista, muualla psykosomaattisista sairauksista tai nosebo-effektistä. Jos tieteessä väitetään mitään tällaista, se pitää todistaa testein. Missä lääkärikunta siis menee? professori Alves-Pereira kysyy.
Alves-Pereiran mukaan se, miten altistumista epäilevän tulisi toimia riippuu siitä, onko kyse altistuksesta työpaikalla vai kotona.
– Jos olet altistunut kotona, pakene, hän sanoo. – Tai mene lääkärille ja vaadi kokeita.
– Vaikka haluaisit taistella kotisi puolesta, et voi asua siellä, koska tulet koko ajan sairaammaksi, eikä kukaan välitä, ei edes lääkäri. Neuvoni on että pakene, taistele muualta käsin kotisi puolesta, hän sanoo.
– Ihmiset laitetaan mahdottomiin tilanteisiin, eri puolilla maailmaa ongelmaa tutkinut Alves-Pereira näkee. – Jotkut asuvat asuntovaunuissa, jotkut ovat jättäneet kokonaan kotinsa. Lääkärikunta ei pidä ihmisten puolta, poliitikot kannattavat voimaloiden rakentamista.
Alves-Pereiran tutkimusryhmä analysoi parhaillaan kahdeksasta kodista mitattuja tietoja. Ne on kerätty 1–23 km:n etäisyydeltä lähimmistä tuulivoimaloista. Datan analysointi on vielä kesken.
– Olemme mitanneet tuulivoimaloiden akustisen jäljen kodissa, joka on 12 km:n päässä lähimmästä tuulivoimalasta, Alves-Pereira kertoo.
– Eri maat antavat suojaetäisyyksiä: 10 X rungon korkeus, 5 X rungon korkeus. Välkkeelle voidaan laskea suojaetäisyys, mutta ei melulle. He vetävät lukuja hatusta, professori Alves-Pereira sanoo.
– Tutkimus ei tiedä, mikä olisi turvallinen etäisyys asua tuulivoimaloista. Tiede ei tiedä, hän toistaa. – Henkilökohtaisesti en itse asuisi 20 kilometriä lähempänä tuulivoimaloita, Alves-Pereira toteaa. – syte
Osa/Part 1 Osa/Part 2 Osa/Part 3 Osa/Part 4
Matalataajuiselle melulle altistuminen on todettavissa lääketieteellisin testein. Exposure to low-frequency noise can be detected by medical tests. SYTen blogi 26.9.2018. Saatavilla: https://syte.fi/2018/09/26/matalataajuiselle-melulle-altistuminen-on-todettavissa-laaketieteellisin-testein/
Melualtistus aiheuttaa terveysongelmia. Exposure to noise causes health problems. SYTen blogi 11.9.2018. Saatavilla: https://syte.fi/2018/09/11/melualtistus-aiheuttaa-terveysongelmia/
Unihäiriöt ensimmäisiä oireita matalataajuiselle melulle altistumisesta. Problems with sleep – the first symptoms of exposure to low-frequency noise. SYTen blogi 20.9.2018. Saatavilla: https://syte.fi/2018/09/20/unihairiot-ensimmaisia-oireita-matalataajuiselle-melulle-altistumisesta/
Verkkomedia Perussuomalaiset 9.9.2018. Professor Mariana Alves-Pereira explains vibroacoustic disease. Video, YouTube. Available: https://www.youtube.com/watch?v=M83SReL9WrI
Professori Mariana Alves-Pereira Portugalista oli Suomen Uutisten haastateltavana syyskuun alkupuolella. Hänen tutkimusryhmänsä tutkii vibroakustista oireyhtymää, VADia. Sen aiheuttajana on tekijä, jota ei havaita: matalataajuinen melu ja infraääni.
Alves-Pereira kertoo melun torjuntaan liittyen, että historiallisesti tarkasteltuna melun torjunnalla on tarkoitus suojata kuuloa. Tähän kehitettiin dBA-mittaus.
– Se mittaa kuitenkin vain kuuloalueen ääniä, niitä jotka kuulemme hyvin. Se ei mittaa lainkaan niitä ääniä, joita emme kuule, hän sanoo.
– Silti dBA:ta käytetään infraäänen ja matalataajuisen melun mittaamiseen! dBA-mittaus on tieteellisesti kelvoton infräänien mittaamiseen, professori Alves-Pereira toteaa.
Aivan kuten ihmissilmä ei aisti röntgensäteitä tai ultraviolettisäteilyä, ihmiskorva ei yleensä aisti infraääntä. Matalataajuisen melun ja infraäänen luomaan ongelmaan ollaan haluttomia puuttumaan, sillä niille altistuvat monet.
– Haluttomuus puuttua oli olemassa jo kauan ennen tuulivoimaloita. Jos tunnustetaan, että ne ovat ongelma tuulivoimaloiden aiheuttamana, ovat ne ongelma myös muualla, Alves-Pereira sanoo. – Aivan kuten asbestin suhteen tiedettiin, että se on vaarallista ja ihmiset sairastuivat, mutta silti sen käyttämistä jatkettiin. Nyt se poistetaan joka paikasta!
– Lentokenttien lähellä asuvien ihmisten terveydentilasta on tehty hyvin paljon tutkimuksia. Heillä on enemmän verenpainetautia, sydän- ja verisuonitauteja, he tekevät useammin itsemurhia, Alves-Pereira luettelee. Mutta ääni mitataan dBA:na, eikä myönnetä, että ongelma on infraäänessä ja matalataajuisessa melussa.
Alves-Pereiran tutkimusryhmä aloitti työperäisen altistuksen tutkimisen vuonna 1980. Noin 20 vuodessa he ovat löytäneet olennaisimmat lääketieteelliset diagnostiset kokeet oireyhtymän toteamiseksi.
Saadessaan valituksia noin vuodesta 2000 lähtien kodeista he eivät ensin uskoneet niihin, mutta tekivät kodeissaan altistuneille samat kokeet kuin työperäisestä altistuksesta kärsiville, ja niiden tulos oli positiivinen.
– Jos epäilee, että on altistunut infraäänelle ja matalataajuiselle äänelle, on olemassa kaksi tärkeää testiä, Alves-Pereira sanoo. – Ensimmäinen on keuhkojen toimintaa mittaava pCO2-testi (hiilidioksidiosapainetesti) hengityksen säätelyyn (respiratory drive).
– Eräs harvinaisempi testi arvioi, onko jossain aivojen alueella vammaa. Infraäänelle ja matalataajuiselle melulle altistuneilla tämä testi näyttää positiivista, hän sanoo ja jatkaa: – Toinen, kognitiivinen testi mittaa aivojen vasteaikaa, reaktioaikaa ärsykkeisiin. Infraäänelle tai matalataajuiselle melulle altistuneiden kognitiiviset kyvyt ovat heikentyneet.
Muihin lääketieteellisiin diagnostisiin testeihin palataan blogissa myöhemmin.
English:
Exposure to low-frequency noise can be detected by medical tests
Professor Mariana Alves-Pereira from Portugal was interviewed by Suomen Uutiset in the beginning of September. Her research team studies vibroacoustic syndrome, VAD. It is caused by an agent of disease that is not recognized: low-frequency noise and infrasound.
In connection with the hearing protection Alves-Pereira tells that, historically, we have wanted to protect people’s hearing only. So, science has developed what is called the dBA, the unit that measures noise.
– However, it focuses exclusively on the part that we hear. So, anything outside of the part where we hear very well, the dBA will not measure, she says.
– And yet, it is the dBA which is used to measure infrasound and low-frequency noise! But the dBA measurement is scientifically invalid for measuring infrasound, professor Alves-Pereira states.
Just as the human eye does not sense x-rays or ultraviolet, the human ear does not usually sense infrasound. There is the reluctance to intervene to the problem of low-frequency noise and infrasound, as many are exposed to them.
– The reluctance to intervene was found way before wind turbines. If you recognize that infrasound and low-frequency noise is a problem with wind turbines, then it is also a problem elsewhere, she says. – Just as with asbestos, everybody knew it was bad and people got sick but still they continued to use it. Now we are removing it all!
– There has been many, many studies done about the health of people around airports. They have more hypertension, cardiovascular diseases, they are more likely to commit suicide, Alves-Pereira lists. But then they measure the noise in dBA, and they do not realize that around their reports the problem is infrasound and low-frequency noise.
The research team of professor Alves-Pereira began to study occupational exposure in 1980. In roughly 20 years, they have found the most relevant diagnostic tests for this pathology.
When receiving complaints of people living in homes since around 2000, they did not believe it in the beginning, but they gave them the same tests that they gave for the workers, and the tests came up positive.
– If you suspect that you maybe being effected by infrasound and low-frequency noise, there are two important tests to have, Alves-Pereira says. – The first one is called the lung function test with the pCO2 (partial pressure of carbon dioxide) respiratory drive.
– A less common test, not part of the routine, evaluates if you have brain lesions in the particular area. As for the people who are exposed to infrasound and low-frequency noise this test comes up positive for the brain lesions, she says and continues:
– Another test is a cognitive test, it tests your brain, the time it takes for your brain to react to a stimuli. People who are exposed to infrasound and low-frequency noise at their age, they have cognitive impairment that would be expected in older people.
Regarding to other medical diagnostic tests, we will return later to them in this blog. – syte/p
Osa/Part 1 Osa/Part 2 Osa/Part 3 Osa/Part 4
Reference.com. What is meant by respiratory drive? Available: https://www.reference.com/health/meant-respiratory-drive-6b83146686fb8dd3
Unihäiriöt ensimmäisiä oireita matalataajuiselle melulle altistumisesta. Problems with sleep – the first symptoms of exposure to low-frequency noise. SYTen blogi 20.9.2018. Saatavilla: https://syte.fi/2018/09/20/unihairiot-ensimmaisia-oireita-matalataajuiselle-melulle-altistumisesta/
Verkkomedia Perussuomalaiset 9.9.2018. Professor Mariana Alves-Pereira explains vibroacoustic disease. Video, YouTube. Available: https://www.youtube.com/watch?v=M83SReL9WrI
Suomen ympäristöterveys - SYTe ry 