Avainsana-arkisto: tutkimus

Tuulivoimamelu heikentää REM-unta ja palautumista

Tuulivoimamelu heikentää REM- eli vilkeunta ja palautumista juuri julkaistun ruotsalaistutkimuksen mukaan. Jo yksi yö tuulivoimamelussa aiheutti viivästyneen ja lyhyemmän REM-unen. Aiheesta on puuttunut tähän asti laajaan unitutkimukseen eli arvostettuun polysomnografiaan perustuvaa tietoa.

Ympäristölääketieteen professori Kerstin Persson Wayen (2020) Göteborgin yliopistossa johtaman tutkimuksen mukaan tuulivoimamelu vaikuttaa unen vaiheisiin. Se heikentää REM- eli vilkeunta ja sitä, kuinka palauttavaksi uni koetaan.

REM-uni eli vilkeuni on Terve koululainen -sivuston mukaan tärkeää, sillä sen ”aikana aivot järjestävät päivän tapahtumia ja tallentavat harjoiteltuja taitoja ja opiskeltua tietoa.” Se on erittäin tärkeää myös mielenterveyden kannalta, sillä REM-unessa esiintyy mielikuvia ja nähdään unia. ”Liian vähäinen REM-uni häiritsee mielialan säätelyä ja aiheuttaa väsymystä, ärtyisyyttä, masennusta ja muistivaikeuksia.”

Ruotsalaistutkimukseen osallistuneista 50 henkilöstä 24 oli asunut alle 1 km:n etäisyydellä yhdestä tai useammasta tuulivoimalasta vuoden ajan. Kontrolliryhmä (26 henkilöä) ei asunut lähellä voimaloita.

Ryhmät altistettiin laboratorio-olosuhteissa jopa vähäisemmälle melutasolle kuin jolla aiemmissa tutkimuksissa on havaittu liikennemelun osalta vaikutuksia uneen. Molempien ryhmien REM-unen vaihe lyheni. Ero oli pieni, mutta tilastollisesti merkitsevä.

Polysomnografia eli laaja unitutkimus ei antanut viitteitä tottumisesta tuulivoimameluun, eikä herkistymisestä niillä, jotka olivat altistuneet voimalamelulle kotiympäristössään. Lähellä voimaloita asuneet raportoivat kuitenkin kauttaaltaan huonommasta unesta.

Professori Persson Waye mainitsee, että unihäiriöt ovat WHO:n mukaan terveyshaittoja ja ne voivat vaikuttaa kroonisten sairauksien syntyyn. – syte/pv

man-4393964_640

English:

Wind turbine noise weakens REM sleep and perception of the restorative effects of sleep

Wind turbine noise (WTN) weakens REM (rapid eye movement) sleep and people’s perception of the restorative effects of sleep, according to a new Swedish study. Already a night of WTN resulted in delayed and shortened REM sleep. Research on this topic using polysomnography, the top-ranking method of sleep recording, has been lacking until now.

According to the study lead by Kerstin Persson Waye, Professor of Environmental Medicine at Sahlgrenska Academy, University of Gothenburg (2020) WTN influences stages of sleep. It weakens dream sleep, known as REM sleep and people’s perception of the restorative effects of sleep.

REM sleep is important because during it the brain organizes events of the day and records practiced and studied skills and knowledge. During REM sleep, images and dreams occur, which is very important for mental health. Too little REM sleep interferes with mood regulation and causes fatigue, irritability, depression and memory problems.

Of the 50 participants in the study, 24 had been living within 1 km of one or more wind turbines for at least one year. The reference group (26 persons) did not live near wind turbines.

The groups were exposed to sounds in the laboratory even below the levels at which sleep had previously been found to be affected by traffic noise. The time spent in REM sleep was shorter for both groups. The difference was small but statistically significant.

The polysomnography gave no indication of the habituation effect or increased sensitivity in the participants exposed to wind turbines in their home environment. However, the group that lived close to wind turbines reported worse sleep overall.

Professor Persson Waye says that sleep disturbance are a negative health effect according to the World Health Organization (WHO) and can contribute to chronic diseases. – syte/p


Smith, MG, Ögren, M, Thorsson, P, Hussain-Alkhateeb, L, Pedersen, E, Forssén, J, Ageborg Morsing, Persson Waye, K (2020). A laboratory study on the effects of wind turbine noise on sleep: results of the polysomnographic WiTNES study. Sleep zaa046. 25.02.2020. Available: https://doi.org/10.1093/sleep/zsaa046

Vindkraftsljud påverkar drömsömnen – och känslan av återhämtning (2020). Available: https://www.forskning.se/2020/04/15/vindkraftsljud-paverkar-dromsomnen-och-kanslan-av-aterhamtning/?

Wind turbine noise affects dream sleep and perceived sleep restoration. University of Gothenburg. News Release 20.04.2020. Available: https://eurekalert.org/pub_releases/2020-04/uog-wtn042020.php

Wind turbine noise affects dream sleep and perceived sleep restoration. University of Gothenburg. 15.04.2020. Available: https://www.gu.se/english/about_the_university/news-calendar/News_detail//wind-turbine-noise-affects-dream-sleep-and-perceived-sleep-restoration-.cid1683304

Unen eri vaiheet. Terve koululainen -hanke. UKK-instituutti. Saatavilla: https://www.tervekoululainen.fi/ylakoulu/lepo-ja-uni/unen-eri-vaiheet/

Laaja unitutkimus. Tays. Saatavilla: https://www.tays.fi/fi-FI/Palvelut/Kuvantamispalvelut/Kliininen_neurofysiologia/Laaja_unitutkimus

Tuulivoiman terveyshaittoja tutkittaessa tulee koeasetelman olla oikea

Terveyshaittojen yhteys tuulivoimaloihin on tutkittavissa objektiivisesti tilastollisena tutkimuksena. Monessa alalta tehdyssä tutkimuksessa aineisto kokonaisuudessaan on kuitenkin liian läheltä voimaloita. Mehtätalon ym. (2019) pilottitutkimus osoittaa oireiden ja infraäänialtistuksen välisen, tilastollisesti merkitsevän yhteyden: mitä jatkuvampaa tuulivoimaloiden säännöllinen painepulssi eli infraäänisyke on, sitä nopeammin se sairastuttaa.

Tuulivoimaloiden riskietäisyys terveydelle kasvaa voimaloiden korkeuden, tehon tai määrän kasvaessa tai pitkäaikaisaltistuksessa, Mehtätalon ym. (2019) tutkimus osoittaa. Tutkimuksessa haastatelluista perheistä osa asui lähellä voimaloita, osa useiden kymmenien kilometrien päässä. Oireita selitettiin joko suoralla etäisyydellä lähimpään tuulivoimalaan tai karttamallinnuksen altistusvyöhykkeellä. Oireiden yhteys kokonaisaltistusta kuvaavan karttamallinnuksen mukaiseen haittaan on tilastollisesti merkitsevä.

Monessa alalla tehdyssä tutkimuksessa koko aineisto on kerätty liian läheltä voimaloita. Esimerkiksi Michaudin ym. (2016) tutkimuksen aineistosta on julkaistu useita tutkimuksia. Sen aineisto on kerätty kuitenkin vain 11,2 km:n säteellä tuulivoimaloista.

Finland wind turbines Auniogroup

Myös Hongiston marraskuussa 2019 esittelemän tutkimuksen kontrolliryhmä on liian läheltä voimaloita. Tutkimuksessa vastaajat jaettiin neljään ryhmään tuulivoimamelun mallinnetun äänitason (LAeq) mukaan. Kolmella ryhmällä (<25 dB, 25-30 dB, >30 dB LAeq) oli voimaloita näköetäisyydellä 0,9-2,7 km:n päässä. Kontrolliryhmällä lähimmät voimalat sijaitsivat yli 6,8 km:n päässä.

Tutkimus tarkasteli oireiden ja sairauksien esiintyvyyttä. Edellä mainittujen ryhmien ja kontrolliryhmän välisissä oireissa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa tuuliturbiinisyndrooman (WTS) mukaisten oireiden esiintyvyyden suhteen. Edelleen tulosten mukaan sairauksia ei raportoitu voimaloiden lähellä enempää kuin niistä kauempana olevien parissa. Tutkimus ei siten vahvistanut syndrooman olemassaoloa, eikä tukenut sitä, että tuulivoima-alueen lähellä sairastuttaisiin muuta väestöä enemmän. (Hongisto 2019.)

Tuulivoimalat Suomessa, ks. tutkimuksen kohteet Porin Peittoo, Iin Olhava ja Salon Märynummi Auniogroupin sivuilta (kuvakaappaus).

Hongiston (2019) tutkimuksessa on kuitenkin muutama muukin ongelma. Ensinnä voi huomauttaa, että vain vajaan 7 km:n etäisyys ympäristöään korkeammalle sijoitettuihin tuulivoimaloihin tarkoittaa edelleen näköetäisyyttä.

Toinen tutkimuksellinen ongelma on haastateltavien asenne tuulivoimaloiden lähellä, jossa oireita paitsi liiotellaan myös vähätellään. Siksi on tärkeää, että oireiden yhteys tuulivoimaloihin tutkitaan objektiivisesti tilastollisena tutkimuksena, eikä etsimällä tilastollista merkitsevyyttä ryhmien vastausten ja etäisyyksien väliltä.

Kauhajoki Mustaisneva 310316
Kauhajoen Mustaisnevan tuulivoimaloita. Etäisyys 4,0-4,6 km kuvanottopaikasta. Julkaistu kuvaajan luvalla.

Monessa aiemmassa tutkimuksessa on ollut samankaltainen koeasetelma kuin edellä ja myös tulokset ovat olleet pitkälti samoja. Tuloksissa on kuitenkin kyse siitä, ettei tuulivoimaloiden kuuluva ääni eikä siten ilmeisesti asennekaan sairastuta ihmisiä, vaan sairastumisen syynä on jokin muu. Syytä ei kuitenkaan saada tutkimuksen asetelman vuoksi selville, sillä siinä verrataan vakavasti tai nopeasti sairastuneita lievästi tai hitaammin sairastuneisiin, eikä terveisiin, joilla ei ole vastaavia altisteita ympäristössään.

Perustellusti voi kysyä, onko tutkimuksen koeasetelma tarkoitushakuinen, kun kontrolliryhmää ei ole otettu varmuudella haitattomalta alueelta esimerkiksi 200 km:n päästä tuulivoimaloista?

Tuulivoimaloiden painepulssien tiedetään jo Saksassa vuosina 2004-2016 tehtyjen, valtion rahoittamien pitkäaikaismittausten perusteella leviävän yli 20 km:n etäisyydelle voimaloista (Ceranna & Pilger 2016), tutkitusti ainakin 90 km:n etäisyydelle (Marchillo ym. 2015) ja Suomessa tehtyjen mittausten mukaan ilmeisesti vieläkin kauemmas voimaloista. Itse tuuliturbiinisyndroomahan on vahvistettu Kelleyn ym. tutkimuksessa jo vuonna 1985. Tutkimuksen rahoitti USAn energiavirasto.

Tutkittaessa tuulivoiman haittoja koeasetelma on siten erittäin tärkeä. Sen valinnasta on kiinni, onko tutkimuksella mahdollista päästä todellisiin tuloksiin ja millaiset johtopäätökset niistä voi tehdä.

kuvio 1

Mehtätalon ym. (2019) tutkimuksessa kontrolliaineistona oli karttamallinnus tuulivoimaloiden infraäänisykkeen leviämisestä, jatkuvuudesta ja voimakkuudesta (ts. altistusvyöhykkeistä) (ks. kuva). Oireiden ja altistusvyöhykkeiden välillä havaittiin tilastollinen merkitsevyys. Mitä jatkuvampaa tuulivoimaloiden painepulssit eli infraääni on, sitä nopeammin se sairastuttaa.

Käytännössä tutkimuksen tulokset tarkoittavat sitä, että tällä hetkellä tuulivoimaloiden tuottaman infraäänen sairastuttavuusvaikutus voi yltää jo lähes koko Suomeen. Jos infraäänisykettä esiintyy edes vähän, se sairastuttaa, vaikkakin hitaammin. – syte/pm


Mehtätalo ym. (2019). Tuulivoimaloiden infraäänen vaikutus sen leviämisen perusteella voimaloiden ympäristössä oleskelevien terveyteen Suomessa. Tilastollinen analyysi. Yhteenveto.

Michaud, DS, Keith, SE, Feder, K. & Voicescu, SA (2016). Personal and situational variables associated with wind turbine noise annoyance. The Journal of the Acoustical Society of America 139, 1455 (2016). Available: https://doi.org/10.1121/1.4942390

Ympäristöministeriö (2019). Rakennetun ympäristön energiakysymysten neuvottelupäivät. 27.-28.11.2019. Ohjelma ja esitykset. Saatavilla: https://www.ym.fi/fi-FI/Ministerio/Rakennetun_ympariston_energiakysymysten_(51543) . Video: https://www.youtube.com/watch?v=FtMCI5PE1cs&feature=youtu.be&t=18240

Hongisto, V. (2019). Tuulivoimamelun häiritsevyyden selittäjät – tutkimus kolmelta tuulivoima-alueelta. Esityksen diat (pdf). Saatavilla: https://www.ym.fi/download/noname/%7BC4F93E2A-4C5C-416F-BCBF-763D766B896C%7D/153173

Ceranna, L & Pilger, C (2016). Der unhörbare Schall von Windkraftanlagen. Bundesanstalt für Geowissenschaften und Rohstoffe (BGR). Erhältlich: https://www.bgr.bund.de/DE/Themen/Erdbeben-Gefaehrdungsanalysen/Seismologie/Kernwaffenteststopp/Projekte/abgeschlossen/hufe_wka.html

Tuulivoimaloiden infraääni mitattavissa 40-60 km:n etäisyydellä voimaloista yli puolena mittauspäivistä. SYTen blogi 3.8.2019. Saatavilla: https://syte.fi/2019/08/03/tuulivoimaloiden-infraaani-mitattavissa-40-60-kmn-etaisyydella-voimaloista-yli-puolena-mittauspaivista/

Kelley, ND, McKenna, HE, Hemphill, RR, Etter, CL, Garrelts, RL & Linn, NC (1985). Acoustic Noise Associated with the MOD-1 Wind Turbine: Its Source, Impact, and Control. SERI/TR-635-1166 UC Category: 60 DE85002947. Prepared under Task Nos. 1066.70 and 4803.10 WPA No. 171A. Solar Energy Research Institute. A Division of Midwest Research Institute. Golden, Colorado. Prepared for the U.S. Department of Energy. Contract No. DE-AC02-83CH-10093. Available: https://stopthesethings.files.wordpress.com/2013/07/kelley-et-al-1985.pdf

Marchillo, O., Arrowsmith, S., Blom, Ph. & Jones, K. (2015). On infrasound generated by wind farms and its propagation in low-altitude tropospheric waveguides. Journal of Geophysical Research: Atmospheres. Available: https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/2014JD022821

Saksan Dessau-Roßlaun kaupungin ympäristövirasto: Tuulivoimaloiden infraääni on haitallista terveydelle

Saksassa sijaitsevan Dessau-Roßlaun kaupungin ympäristöviraston mukaan tuulivoimaloiden infraääni on haitallista fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle. Viraston tekemä tutkimus julkaistaan lähiaikoina. MDR-kanava lähettää ohjelman aiheesta sunnuntaina 19. tammikuuta 2020.

Dessau-Roßlau on Saksi-Anhaltin osavaltion kolmanneksi suurin kaupunki. Yli 86.000 asukkaan kaupunki sijaitsee noin 40 km Leipzigista pohjoiseen.

Tuulivoimala-001

MDR:n (Mitteldeutscher Rundfunk) mukaan Dessau-Roßlaun ympäristövirasto ei sulje pois tuulivoimaloiden infraäänen eli säännöllisten painepulssien aiheuttamia terveyshaittoja.

Lähiaikoina aiheesta julkaistaan viraston oma tutkimus ”Infraäänipäästöjen aiheuttamat meluvaikutukset” (Lärmwirkungen von Infraschallimmissionen). Viraston tiedottaja kertoi MDR:n toimitukselle tutkimuksessa todettavan, että ”fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia on”. Hän ei halunnut antaa tarkempia tietoja ennen tutkimuksen julkaisemista.

Saksi-Anhaltin osavaltiossa on verkkoon kytkettyinä 2.860 tuulivoimalaa, joiden asennettu kapasiteetti on 5.122 MW. Osavaltion ympäristö-, maatalous- ja energiaministeriön mukaan rakennettujen voimaloiden keskimääräinen nimellisteho oli 3 MW vuonna 2017.

Vertailun vuoksi Suomeen rakennettujen voimaloiden keskiteho oli yli 3 MW jo vuonna 2016. Suomeen suunnitellaan rakennettaviksi Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen mukaan nykyään jopa 8-10 MW:n voimaloita.

Radio-televisiokanava MDR on Saksan kolmoskanava. Leipzigissa pääkonttoriaan pitävä kanava lähettää valtakunnan verkkoon paikallisten osavaltioiden alueella toimivien ohjelmat. MDR voidaan siten lukea valtion viralliseksi kanavaksi.

MDR esittää ohjelman aiheesta sunnuntaina 19.1.2020 klo 22.20.

MDR kertoo myös kiistattomista, Mainzin yliopiston tutkijoiden havainnoista koskien sydänlihaksen voiman vähenemistä ja Alec Saltin tutkimuksista koskien matalataajuisen äänen vaikutuksista sisäkorvaan. -syte/pb


Karte der Bürgerinitiativen in Deutschland. WindWahn.com. Erhältlich: https://www.windwahn.com/karte-der-buergerinitiativen/

MDR Wissen (2020). Infraschall – der unhörbare Lärm, der krank macht? Erhältlich: https://www.mdr.de/wissen/windkraftanlagen-infraschall-gesundheit-100.html

Ministerium für Umwelt, Landwirtschaft und Energie (2020). Windenergie in Sachsen-Anhalt. Erhältlich: https://mule.sachsen-anhalt.de/energie/erneuerbare-energien/windenergie/

Tv-ky Uutisvirta (2017). Tanskaan asennettujen voimaloiden keskipyyhkäisykorkeus 40 metriä viime vuonna. 19.2.2017. Saatavilla: http://tvky.blogspot.com/2017/02/tanskaan-asennettujen-voimaloiden.html

Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen blogi. Tuulivoimaa – mutta hallitusti? 24.9.2019. Saatavilla: https://etelapohjanmaanely.wordpress.com/2019/09/24/tuulivoimaa-mutta-hallitusti/

Infraääni aiheuttaa terveyshaittoja jopa 15-20 km:n etäisyydellä tuulivoimaloista – riskietäisyys kasvaa voimaloiden tehon, määrän tai korkeuden kasvaessa tai pitkäaikaisaltistuksessa

Suomessa vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan tuulivoimaloiden infraääni aiheuttaa terveyshaittoja jopa 15-20 km:n etäisyydellä voimaloista. Pilottitutkimuksen tulos on tilastollisesti merkitsevä. Riskietäisyys vaihtelee olosuhteiden mukaan: se kasvaa voimaloiden korkeuden, määrän tai tehon kasvaessa tai pitkäaikaisaltistuksessa. Tutkimus vahvistaa Cerannan ja Pilgerin Saksassa tekemän pitkäaikaistutkimuksen tulokset (2004-2016).

Suomessa tehtiin pilottitutkimus (Mehtätalo ym. 2019) tuulivoimaloiden infraäänen vaikutuksista voimaloiden ympäristössä oleskelevien terveyteen vuonna 2016. Tutkimus toteutettiin kahdesta maakunnasta, Satakunnasta ja Pohjois-Pohjanmaalta, keväällä 2016 kerätystä aineistosta (ks. kuvio). Tutkimuksen otos tehtiin kahdesta eri rekisteristä yksinkertaisella satunnaisotannalla.

Tutkimusaineiston keruumenetelmänä käytettiin haastattelua. Mukana oli yhteensä 193 ihmistä 46 perheestä alueilta, joille oli rakennettu ja otettu käyttöön tuulivoimaloita 0,5–3 vuotta ennen haastatteluhetkeä. Haastattelua varten selvitettiin kunkin perheen etäisyys lähimpään voimalaan tai voimaloihin ja voimalan rakentamis-/käyttöönottoajankohta. Osa haastatelluista asui lähellä voimaloita, osa useiden kymmenien kilometrien päässä.

Tilastollisena tutkimusmenetelmänä oli lineaarinen sekamalli, jota käytettiin aineiston tilastollisen merkitsevyyden testaamiseen. Oireita selitettiin joko suoralla etäisyydellä (km) lähimpään tuulivoimalaan tai karttamallinnuksen altistusvyöhykkeellä. Lisäksi selittäjinä olivat käytetty rekisteri, henkilön sukupuoli, ikä ja ennakkotietoisuus tuulivoimaloiden mahdollisesta terveyshaitasta.

Finland infrasound-002

Alle 15 km:n etäisyys voimaloista oli jaettu neljään eri etäisyysluokkaan. Vastausten erot näiden kesken olivat pieniä ja poikkesivat selvästi vasta luokassa, jossa etäisyys lähimpään tuulivoimalaan oli yli 15 km. Haitallista tai vakavampaa oireilua oli selvästi enemmän alle tai noin 15 km:n etäisyydellä voimaloista kuin kauempana niistä.

Lisäksi muodostettiin karttamallinnus tuulivoimaloiden infraäänen leviämisestä, jatkuvuudesta ja voimakkuudesta, ts. altistusvyöhykkeistä Suomen karttapohjalle (ks. kuvio). Karttamallinnuksessa oli käytössä kolme eri altistusvyöhykettä. Ensimmäisellä vyöhykkeellä lähimpänä voimaloita oli tuulivoimaloiden infraääntä kaikilla tuulen suunnilla melko voimakkaana. Toisella vyöhykkeellä voimaloiden aiheuttamaa infraääntä oli usein, tuulen suunnasta johtuen. Kolmanteen vyöhykkeeseen ei infraääntä voimaloista laskentamallin mukaan juuri tullut. Karttamallinnus selitti oireita paremmin kuin suora etäisyys lähimpään tuulivoimalaan.

Kuvio. Karttamallinnus tuulivoimaloiden infraäänen leviämisestä Suomessa vuonna 2016. Aineisto kerättiin Satakunnan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnista.

Tilastollisessa analyysissa ei muodostunut merkitsevää p-arvoa suoraan etäisyyden mukaan (km) kasvavalle haitalle. Merkitsevä p-arvo saatiin kokonaisaltistusta kuvaavan karttamallinnuksen mukaiselle haitalle. Lisäksi oireita selittivät henkilön sukupuoli ja ikä. Muut taustamuuttujat eivät selittäneet oireita tilastollisesti merkitsevästi.

Tyypillisimpiä oireita olivat unen häiriintyminen tai yöunen tarpeen muuttuminen, väsymys ja erilaiset säryt.

Tutkimustulosten mukaan tuulivoimaloiden infraäänen aiheuttamaa terveyshaittaa oli huomattavasti enemmän karttamallinnuksen altistusvyöhykkeillä 1–2 kuin kauempana. Tutkimuksen tärkein tulos on, että riskietäisyys kasvaa voimaloiden korkeuden, määrän tai tehon kasvaessa tai ajan kuluessa pitkäaikaisaltistuksessa, ts. riskietäisyys vaihtelee olosuhteiden mukaan. Alueilla, joissa voimaloita oli eri puolilla asuinpaikkaa, terveyshaittoja ilmeni tämän pilottitutkimuksen tekoaikaan vallinneissa olosuhteissa 15–20 km:n etäisyydelle asti voimaloista.

Mahdollisen haitan syntyminen tulee siten tutkia riittävän pitkällä säteellä tuulivoimaloista ja huomioida kaikki ympäristössä olevat tuulivoimalat sekä tyypillisimmät tuulen suunnat. Tämä tutkimus vahvistaa Cerannan ja Pilgerin pitkäaikaistutkimuksen (2004–2016) tulokset koskien tuulivoimaloiden infraäänen leviämistä Saksassa. – syte/p


Mehtätalo ym. (2019). Tuulivoimaloiden infraäänen vaikutus sen leviämisen perusteella voimaloiden ympäristössä oleskelevien terveyteen Suomessa. Tilastollinen analyysi. Yhteenveto.

Ceranna, L & Pilger, C (2016). Der unhörbare Schall von Windkraftanlagen. Bundesanstalt für Geowissenschaften und Rohstoffe (BGR). Erhältlich: https://www.bgr.bund.de/DE/Themen/Erdbeben-Gefaehrdungsanalysen/Seismologie/Kernwaffenteststopp/Projekte/abgeschlossen/hufe_wka.html

Mehtätalo et al. (2019). The health effects of wind turbine infrasound based on its propagation on the people in the surroundings of wind turbines in Finland. Statistical analysis. Summary.

Mehtätalo u. a. (2019). Die gesundheitlichen Auswirkungen von Infraschall emittiert durch Windkraftanlagen auf die Anwohner in der Umgebung von WKA in Finnland, basierend auf der Schallausbreitung. Statistische Analyse. Zusammenfassung.

Tuulivoimaloiden infraäänen leviämisalue on laajentunut nopeasti Suomessa vuosina 2016-2017

Suomessa vuonna 2017 tehdyt mittaukset osoittavat, että tuulivoimaloiden infraääni leviää 15–20 km:n etäisyydelle lähes kaikissa olosuhteissa. Tietyt sääolosuhteet edistävät infraäänen leviämistä paljon laajemmallekin, Marchillon ym. (2015) mukaan jopa 90 km:n etäisyydelle voimaloista. Nämä mittaukset tehtiin teholtaan 1,6 MW:n voimaloista. Suomeen rakennettujen voimaloiden keskimääräinen teho oli vuoden 2017 lopussa jo 3,5 MW.

Pilottitutkimus tuulivoimaloiden infraäänihaitasta Suomessa tehtiin vuoden 2016 keväällä. Tulosten mukaan asukkaiden saamat oireet vähenivät merkittävästi vasta noin 15-20 km:n etäisyydellä voimaloista. Pilottitutkimuksen aineisto kerättiin 0,5-3 vuoden kuluttua tuulivoimaloiden rakentamisesta alueille.

Pilottitutkimus tuloksineen kuvaa siis vuoden 2016 kevään tilannetta Satakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Asennettu tuulivoimakapasiteetti oli tuolloin Suomessa lähes 1500 MW. Kuva 1 mallintaa tuulivoimaloiden infraäänen leviämistä vuoden 2016 puolivälissä.

Infrasound Finland 2016-07-01 Infrasound Finland 2018-01-01
Kuvat 1 ja 2. Tuulivoimaloiden infraäänen leviämismallinnukset, tilanne 1.7.2016 ja 31.12.2017.

Tämän jälkeen asennettu tuulivoimakapasiteetti Suomessa lisääntyi jyrkästi vuoden 2017 loppuun saakka, jolloin se oli noin 2000 MW. Myös tuulivoimaloiden infraäänipäästö on kasvanut. Kuva 2 mallintaa tilanteen vuoden 2017 lopussa. Suuret alueet aiemmin voimala-alueiden väliin jääneistä alueista ovat muuttuneet teollisen infraäänen peittämiksi.

Vuoden 2017 aikana eri puolilla Suomea tehtyjen infraäänimittausten perusteella on todettu, että tuulivoimaloiden sykkivä infraääni leviää 15–20 km:n etäisyydelle lähes kaikissa olosuhteissa.

Tiettyjen vuorokauden aikojen ja sääolosuhteiden tiedetään kuitenkin vaikuttavan infraäänen leviämiseen tätä paljon laajemmillekin alueille. Marchillon ym. (2015) mukaan tuulivoimaloiden infraääni leviää suotuisissa olosuhteissa 90 km:n etäisyydelle voimaloista. Nämä mittaukset tehtiin 60 voimalan alueelta Uudessa Meksikossa USAssa. Tutkimuksen voimalat olivat teholtaan ainoastaan 1,6 MW.

Suomeen asennettujen voimaloiden keskimääräinen teho oli yli 3 MW vuonna 2016 ja lähes 3,5 MW vuoden 2017 lopussa. Kuinka kauas niiden aikaansaama infraääni leviää?

Altistus tuulivoimaloiden melulle ja infraäänelle on jatkunut Suomessa siis jo vuosia, vuoden 2016 alusta tai jopa kauemminkin. Tämän jälkeen teollisen infraäänen kattama alue on laajentunut ja yhä useammat ovat altistuneet ja altistuvat sykkivälle infraäänelle. Vaikka vain osa asukkaista saisi oireita infraäänestä tai tiedostaisi oireiden syyn, kaikki alueella asuvat tai työskentelevät altistuvat infraäänelle.

Muutamat tulevat kuukaudet ja vuodet näyttävät, mitä pitkään, jopa vuosia jatkunut altistus tarkoittaa asukkaiden terveydentilan ja teollisen infraäänen aiheuttaman haitta-alueen laajenemisen kannalta Suomessa.

wind-park-1279726_640

English:

The propagation area of infrasound from wind turbines has expanded quickly in Finland in 2016-2017

The measurements made in Finland in 2017 show that the infrasound of wind power plants propagates to a distance of 15–20 km in almost all circumstances. Certain atmospheric conditions advances the propagation of infrasound to much larger areas, according to Marchillo et al. (2015) to distances up to 90 km from the wind power plants. These measurements were done of 60 wind turbines of 1.6 MW each. The approximate efficiency of the wind turbines in Finland was already 3.5 MW towards the end of 2017.

The pilot study about damage caused by infrasound of wind turbines in Finland was carried out in the spring 2016. According to the results the symptoms of inhabitants were reduced significantly not until more than 15–20 km from wind power plants. The data of the pilot study was collected 0.5–3 years after erection of wind power plants to the areas.

The pilot study and its results describe the situation in Satakunta and Northern Ostrobothnia in Finland in the spring 2016. The installed capacity of wind power was at that time almost 1500 MW in Finland. Figure 1 models the propagation of infrasound of wind turbines in the beginning of July, 2016.

Infrasound Finland 2016-07-01 Infrasound Finland 2018-01-01
Figures 1 and 2. The models of the propagation of infrasound, stand 7-1-2016 and 12-31-2017.

Since then the installed capacity of wind power in Finland increased sharply till the end of 2017 when it was about 2000 MW. Also the infrasound emission of wind power plants has increased. Figure 2 models the situation in the end of 2017. Large areas between wind parks, which had previously been free of infrasound, have been covered by industrial infrasound.

It has been found out based on infrasound measurements made in different parts of Finland during 2017 that the infrasound propagates to a distance of 15–20 km in almost all circumstances.

It is known, however, that certain times of day and atmospheric conditions advance the propagation of infrasound even to larger areas than this. According to Marchillo et al. (2015) the infrasound of wind power plants propagates under favorable conditions to distances up to 90 km from wind power plants. These measurements were made in an area of 60 wind turbines in New Mexico, USA. The efficiency of these wind turbines was 1.6 MW each.

Tuulivoimalan lavat-003The approximate efficiency of the wind power plants erected in Finland was over 3 MW in 2016 and almost 3.5 MW in the end of 2017. How large is the area to which the infrasound produced by them propagates?

The noise and infrasound exposure has continued already for years in Finland, from the beginning of 2016 or even longer. In the meantime, the area covered by industrial infrasound has become larger and even more people have been and are exposed to infrasound pulses. Even if only a part of the inhabitants would have symptoms or would be aware of the reason of the symptoms, everybody living or working in this area is exposed to infrasound.

The few months and years to come will show what a long exposure, even for years, will mean to the health status of inhabitants and to the expansion of the harmful area caused by industrial infrasound in Finland. – syte/p


Pilottitutkimus osoittaa infraäänihaitan vähenevän merkittävästi vasta yli 15 kilometrin päässä tuulivoimaloista. SYTen blogi 10.1.2019. Saatavilla: https://syte.fi/2019/01/10/pilottitutkimus-osoittaa-infraaaanihaitan-vahenevan-merkittavasti-vasta-yli-15-kilometrin-paassa-tuulivoimaloista/

The Pilot Study Shows No Significant Reduction in Damage Caused by Infrasound until More Than 15 Kilometers from Wind Farms. SYTe 01-10-2019. Available: Pilot Study SYTe 2016 – English translation (pdf-file)

Auniogroup (2017). Tutkimuksen käynnistyminen [The Study Starts]. Saatavilla: https://www.auniogroup.com/2017/03/10/tutkimuksen-kaynnistyminen/

Auniogroup (2017). Tuulivoimaloiden infraääni on uusi signaali ympäristössä [Infrasound from Wind Turbines Is a New Signal in the Environment]. KauppaSuomi 34/2017, s. 6-7. Saatavilla: https://www.auniogroup.com/2017/09/11/tuulivoimaloiden-infraaani-on-uusi-signaali-ymparistossa/

Auniogroup (2018). Ilmajoen alueen tuulivoimaloiden infraäänimittaukset [Infrasound Measurements of Wind Turbines in the Ilmajoki Region]. Saatavilla: https://www.auniogroup.com/2018/01/15/ilmajoen-alueen-tuulivoimaloiden-infraaanimittaukset/

Auniogroup (2017). Kokkolan tuulivoimaloiden käynnistyminen [Start of the Wind Turbines in Kokkola]. Saatavilla: https://www.auniogroup.com/2017/12/30/kokkolan-tuulivoimaloiden-kaynnistyminen/

Marchillo, O, Arrowsmith, S, Blom, P & Jones, K (2015). On infrasound generated by wind farms and its propagation in low-altitude tropospheric waveguides. Journal of Geophysical Research: Atmospheres. Available: https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/2014JD022821

12.1.2020. Revised 01-12-2020.

Diagnostiset kriteerit: tuulivoimaloiden aiheuttamat terveyshaitat

Tuulivoimaloiden aiheuttamille terveyshaitoille on olemassa tieteelliset diagnostiset kriteerit (McMurtry & Krogh 2011, 2014). Tutkijoiden mukaan terveyshaitat teollisten tuulivoimaloiden ympäristössä (AHE/IWT) ovat osoittautuneet kiistanalaiseksi keskustelunaiheeksi. ”Tämä voi tuoda haasteita lääkäreille tuulivoimaloiden aiheuttaman altistuksen käsittelyssä. Erityisesti maaseudulla toimivien lääkärien on oltava tietoisia siitä, että ihmiset saattavat valittaa vastaanotolla useista, joskus sekalaisistakin oireista.”

Diagnoosit on jaettu neljään luokkaan:
1. Mahdollinen: mahdollinen diagnoosi otetaan huomioon erotusdiagnoosina.
2. Todennäköinen: valitusten syy liittyy todennäköisesti terveyshaittoihin teollisten tuulivoimaloiden ympäristössä (AHE/IWT).
3. Oletettu: mitään muuta selitystä diagnoosille AHE/IWT ei löydy sairauskertomuksesta, lääkärintarkastuksen tai asianmukaisten tutkimusten jälkeen.
4. Vahvistettu: muut diagnoosit ovat hyvin epätodennäköisiä, ts. vähemmän kuin yksi mahdollisuus 20:sta.

Seuraavassa keskitytään kohtaan 2, todennäköiseen diagnoosiin. Sen tärkeimmät kriteerit ovat seuraavat 4, joista diagnoosiin vaaditaan kaikki:
a) Asunto enintään 10 km:n päässä tuulivoimaloista.
b) Terveydentilan muutos käynnistymisen jälkeen tai varhainen altistuminen tuulivoimalan toiminnalle ja sen toimiessa. Oireet voivat olla piileviä jopa 6 kk.
c) Oireiden poistuminen yli 10 km:n päässä tuulivoimaloista.
d) Oireiden palaaminen palatessa ympäristöön, jossa on tuulivoimaloita.

Toiseksi tärkeimmät kriteerit ovat seuraavat (vähintään 3 esiintyy tai ilmenee tuulivoimalan toiminnan alettua):
a) Elämänlaadun huononeminen.
b) Jatkuvat unihäiriöt, vaikeus päästä uneen ja/tai pysyä keskeytymättömässä unessa.
c) Ärsyyntyneisyys, joka lisää stressitasoa ja/tai henkistä ahdistuneisuutta.
d) Pyrkimys jättää koti väliaikaisesti tai pysyvästi nukkumisen ja/tai palautumisen vuoksi.

Kolmanneksi tärkeimmät kriteerit
Vähintään 3 seuraavista seuraa tai pahenee usein tuulivoimalan toiminnan alettua. Jos toiseksi tärkeimmistä kriteereistä esiintyy oireita (b ja c), muita oireita ei tarvita todennäköisen diagnoosin tekemiseksi. Tutkijoiden kokemukseen perustuen seuraavassa luetellaan yleisimmät oireet:

doctor-3187935_1280-001Neurologiset:
a) tinnitus
b) huimaus
c) tasapaino-ongelmat
d) korvakipu
e) pahoinvointi
f) päänsärky

Kognitiiviset:
a) keskittymisvaikeudet
b) muistiongelmat tai -vaikeudet

Sydänperäiset:
a) kohonnut verenpaine (hypertensio)
b) sydämentykytys
c) laajentunut sydän (kardiomegalia)

Psykologiset:
a) mielialahäiriöt, ts. masennus ja ahdistuneisuus
b) turhautuneisuus
c) ahdistuneisuus
d) viha

Sääntelyhäiriöt:
a) diabeteskontrollin vaikeus
b) kilpirauhashäiriöiden puhkeaminen tai kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminnan kontrolliongelmat

Systeemiset:
a) uupumus
b) uneliaisuus

 

English:

Diagnostic criteria for adverse health effects of wind turbines

There are diagnostic criteria for adverse health effects of wind turbines in science (McMurtry & Krogh 2011, 2014). According to these scientists the topic of adverse health effects in the environments of industrial wind turbines ”has proven to be controversial and can present physicians with challenges regarding the management of an exposure to IWT. Rural physicians in particular must be aware of the possibility of people presenting to their practices with a variety of sometimes confusing complaints.”

The diagnosis has been divided in four categories:
1. Possible: a potential diagnosis is considered in the differential diagnosis.
2. Probable: cause of complaints is more likely than not related to adverse health effects in the environs of industrial wind turbines (AHE/IWT).
3. Presumed: no other explanation for the diagnosis of AHE/IWT can be found by history, physical and after appropriate investigations.
4. Confirmed: other diagnoses are very unlikely i.e. less than one chance in 20.

nurse-2536964_640

In the following, #2, the probable diagnosis, is explained more closely. Its first-order criteria are the following 4, all of them must be present for a diagnosis:
(a) Domicile within up to 10km from IWT
(b) Altered health status following the start-up of, or initial exposure to, and during the operation of IWT. There may be a latent period of up to six months.
(c) Amelioration of symptoms when more than 10km from the environs of IWT.
(d) Recurrence of symptoms upon return to environs of IWT.

The second-order criteria are the following ones (at least 3 of the following occur or worsen after the initiation of operation of IWT):
(a) Compromise of quality of life.
(b) Continuing sleep disturbance, difficulty initiating sleep and/or difficulty with sleep disruption.
(c) Annoyance producing increased levels of stress and/or psychological distress.
(d) Preference to leave residence temporarily or permanently for sleep and/or restoration.

Third-order criteria
Three (3) or more of the following frequently occur or worsen following the initiation of IWT. If the symptoms described in second-order criteria (b and c) are present, no further symptoms or complaints are required for the probable diagnosis. Based on the authors’ experience, the following list provides an indication of the more common symptoms:

Neurological
(a) Tinnitus
(b) Dizziness
(c) Difficulties with balance
(d) Ear ache
(e) Nausea
(f) Headache

Cognitive
(a) Difficulty in concentrating
(b) Problems with recall or difficulties with recall

Cardiovascular
(a) Hypertension
(b) Palpitations
(c) Enlarged heart (cardiomegaly)

Psychological
(a) Mood disorder, i.e. depression and anxiety
(b) Frustration
(c) Feelings of distress
(d) Anger

Regulatory disorders
(a) Difficulty in diabetes control
(b) Onset of thyroid disorders or difficulty controlling hypo- or hyper-thyroidism

Systemic
(a) Fatigue
(b) Sleepiness

– syte/p


McMurtry, RY & Krogh, CME (2014). Diagnostic criteria for adverse health effects in the environs of wind turbines. JRSM Open 2014 5. SAGE. The Royal Society of Medicine. Available: http://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/2054270414554048

Pilottitutkimus osoittaa infraäänihaitan vähenevän merkittävästi vasta yli 15 kilometrin päässä tuulivoimaloista

Satakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla tehty pilottitutkimus osoittaa tuulivoimaloiden infraäänen aiheuttaman haitan vähenevän merkittävästi vasta yli 15 kilometrin päässä voimaloista. Tutkimuksen toteutti Suomen ympäristöterveys (SYTe) ry vuoden 2016 keväällä.

– Kokemusperäisesti on huomattu, että tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen, yleensä muutaman kuukauden kuluessa, lähiseudun asukkailla on alkanut ilmetä monenlaisia oireita, sanoo Markku Mehtätalo, Suomen ympäristöterveys ry:n puheenjohtaja.

– Asiaa on mahdollista tutkia melko helposti ja muun muassa THL on yrittänyt tehdä näin, Mehtätalo jatkaa. THL:n tutkimuksessa vuonna 2016 oletettiin kuitenkin, että oireet vähenevät olennaisesti ensimmäisen 10 kilometrin matkalla siten, että lähellä voimaloita oireita on enemmän. Tutkimuksessa ei huomioitu muualla ympäristössä olevien voimaloiden vaikutusta.

– Mutta kokemuksesta tiedetään, että oireilevien henkilöiden oireet eivät yleensä vähene vielä tällä etäisyydellä, Mehtätalo toteaa. Myös mittauksin on voitu todeta, että nykyisin rakennettavien tuulivoimaloiden sykkivä infraääni ei olennaisesti heikkene tällä etäisyydellä. Hyvin lähellä voimaloita on muina riskitekijöinä kuuluva ääni ja sähkömagneettiset kentät.

Tutkimuksen aineisto kerättiin Satakunnasta ja Pohjois-Pohjanmaalta

Pilottitutkimuksen otos täyttää tilastollisen otoksen vaatimukset. Aineisto kerättiin Satakunnasta ja Pohjois-Pohjanmaalta, pääosin alueilta, joille oli rakennettu tuulivoimaloita 0,5–1,5 vuotta ennen haastatteluhetkeä (ks. kuvio 1 Pohjois-Pohjanmaalta). Kohteena oli noin 50 perhettä, joista jokaisen perheenjäsenen oireet selvitettiin. Yhteensä tutkimuksessa oli mukana noin 200 ihmistä.

kuvio 1Kuvio 1. Keltaisella rajatulla alueella tuulivoimaloiden infraääni on lähes jatkuvaa. Alue sijaitsee Oulun läänin eteläosassa.

– Lisäksi pilottitutkimuksessa huomioitiin kaikkien voimaloiden sijainti, eikä suljettu etukäteen pois sitä mahdollisuutta, että voimala-alueiden välissä vaikutus voi olla suurempi ja jatkua kauemmas kuin yksittäisen, selvästi erillään olevan voimala-alueen vaikutus, Mehtätalo kertoo.

Yöunen häiriintyminen tyypillinen infraäänen aiheuttama oire

Tutkimuksen peruskysymyksenä oli, oliko perheessä huomattu terveydentilassa muutoksia viimeisen puolen vuoden tai vuoden kuluessa. Kysymyksen sanamuoto ajankohtaa koskien riippui siitä, milloin vaikutus lähimmistä tuulivoimaloista olisi voinut alkaa. Haastateltaville ei kerrottu etukäteen mahdollisesta yhteydestä tuulivoimaloihin.

– Pääosa vastaajista ei kyennyt nimeämään muutosta terveydentilassaan yleisesti kysyttäessä. Kuitenkin erillisiin oirekohtaisiin kysymyksiin annettiin paljon vastauksia, Mehtätalo sanoo.

– Tyypillisintä oli unen häiriintyminen tai yöunen tarpeen muuttuminen, väsymys ja erilaiset säryt. Vain hyvin harva, muutama vastaaja, piti mahdollisena syynä tuulivoimaloita.

Haitallinen tai vakava oireilu kolme kertaa yleisempää lähellä tuulivoimaloita

Vastaukset luokiteltiin oireiden haitallisuuden mukaan ja niistä tehtiin tilastollinen analyysi. Haitallista tai vakavampaa oireilua oli noin kolme kertaa enemmän tuulivoimaloiden lähellä (alle tai noin 15 km:n etäisyydellä voimaloista) kuin kauempana niistä (ks. kuvio 2).

kuvio 2Kuvio 2. Oireet lähes jatkuvassa tai usein kestävässä infraäänialtistuksessa (alle tai noin 15 km tuulivoimaloista) sekä kauempana (yli 15 km:n etäisyydellä) voimaloista.

– Analyysin perusteella näyttää vahvasti siltä, että voimaloiden rakentamisen jälkeen samanaikaisia oireita tulee suurimmalle osalle ihmisistä tuulivoimaloiden vaikutuspiirissä. Suurin osa oireista on tyypillisiä stressioireita, Mehtätalo kertoo.

Vaikka osa ihmisistä on epäillyt oireiden johtuvan tuulivoimaloista, etenkin jos voimalat ovat näkyvissä tai niiden mahdollisista haittavaikutuksista on kuullut etukäteen, oireita tulee asenteesta riippumatta. – Tutkimus osoittaa, että oireilu ei johdu asenteista, Mehtätalo toteaa.

Oireiden ilmeneminen aleni merkittävästi vasta 15–20 km:n päässä voimaloista (ks. kuvio 2). Mikäli voimaloita on eri puolilla ja ihminen oleskelee alueella paljon, riski oireisiin kasvaa.

Infraäänen haitta-alue oletetaan liian pieneksi

– Myöhemmin vuoden 2017 aikana eri puolilla Suomea tehtyjen infraäänimittausten perusteella on todettu, että 15–20 km on tyypillinen etäisyys, jonne asti tuulivoimaloiden sykkivän infraäänen voidaan mittauksin todeta lähes kaikissa olosuhteissa leviävän, Mehtätalo kertoo. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan infraääni leviää suotuisissa olosuhteissa 90 km:n etäisyydelle voimaloista.

Mikäli pilottitutkimuksen otos on edustava, suomalaisista noin 400.000 kärsii oireista tuulivoimaloista johtuen ja heistä vain noin 10.000 yhdistää oireilun tuulivoimaloihin. Pienen tutkimusaineiston vuoksi vahvoihin johtopäätöksiin on suhtauduttava varauksella.

– Tutkimus osoittaa kuitenkin selvästi, että kaikissa aiemmin tehdyissä tutkimuksissa haitta-alue on jo etukäteen oletettu liian pieneksi, sanoo Markku Mehtätalo. – Muun muassa erään toisen amerikkalaistutkimuksen laaja, perusteellinen aineisto, jota käytetään useissa julkaisuissa, on kerätty 11,7 km:n säteellä voimaloista. Tästä syystä tutkimuksissa ei voida havaita terveyshaittaa, koska oireilu ei vielä tällä etäisyydellä muutu, hän päättää. – syte


Auniogroup (2017). Tutkimuksen käynnistyminen. Saatavilla: https://www.auniogroup.com/2017/03/10/tutkimuksen-kaynnistyminen/

Auniogroup (2017). Tuulivoimaloiden infraääni on uusi signaali ympäristössä. KauppaSuomi 34/2017, s. 6-7. Saatavilla: https://www.auniogroup.com/2017/09/11/tuulivoimaloiden-infraaani-on-uusi-signaali-ymparistossa/

Auniogroup (2018). Ilmajoen alueen tuulivoimaloiden infraäänimittaukset. Saatavilla: https://www.auniogroup.com/2018/01/15/ilmajoen-alueen-tuulivoimaloiden-infraaanimittaukset/

Auniogroup (2017). Kokkolan tuulivoimaloiden käynnistyminen. Saatavilla: https://www.auniogroup.com/2017/12/30/kokkolan-tuulivoimaloiden-kaynnistyminen/

Marchillo, O., Arrowsmith, S., Blom, Ph. & Jones, K. (2015). On infrasound generated by wind farms and its propagation in low-altitude tropospheric waveguides. Journal of Geophysical Research: Atmospheres. Available: https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/2014JD022821

Pilot Study SYTe 2016 – English translation (pdf-file)

Pilot Study SYTe 2016 – WindWatch.org – English

Pilotstudie SYTe 2016 – Windwahn – Deutsche Übersetzung

Tiede ei tiedä turvallista etäisyyttä tuulivoimaloihin

Professori Mariana Alves-Pereira Portugalista oli Suomen Uutisten haastateltavana syyskuun alkupuolella. Hän kertoi matalataajuisen melun ja infraäänialtistuksen vaikutuksesta terveyteen, ensimmäisistä oireista sekä lääketieteellisistä testeistä, joilla altistuminen on todettavissa.

Alves-Pereiran mukaan tiede ei tiedä, onko infraäänen tai matalataajuisen äänen lähteen luonteella, koolla tai teholla yhteyttä oireisiin.

– Mutta olemme huomanneet, että lähellä suuria tuulivoimaloita asuvat saavat nopeammin ja rajumpia oireita kuin pienempien voimaloiden lähellä asuvat, hän kertoo.

– Erityisen herkkiä ovat autistiset lapset ja aikuiset. Samoin monissa ammateissa altistutaan työperäisesti, mutta he saavat palautumisaikaa. Kodeissa altistuneet eivät sitä saa, hän muistuttaa.

Jos pystyy palautumaan, voi mahdollisesti kestää tilannetta.

– Mutta jos lepoon ei ole mahdollisuutta, kuten maanviljelijällä jonka on ruokittava eläimet joka päivä, hänellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin paeta kodistaan, Alves-Pereira sanoo.

farm-house-3232-045

Viranomaiset eivät tunnusta tilannetta ongelmaksi, joten sairastuneelle ei tehdä lääketieteellisiä kokeita, joilla hän voisi todistaa olevansa sairas.

– Se on kuin noidankehä, Alves-Pereira kuvaa ja jatkaa: – Mutta jos joku diagnosoidaan luulosairaaksi, tarvitaan testejä. Se pitää osoittaa testein!

– Vaikka lääkärikunnasta tuntuisi, että nämä ihmiset voivat ehkä olla luulosairaita, se pitää osoittaa testein. Suomessa puhutaan luulotaudista, muualla psykosomaattisista sairauksista tai nosebo-effektistä. Jos tieteessä väitetään mitään tällaista, se pitää todistaa testein. Missä lääkärikunta siis menee? professori Alves-Pereira kysyy.

Alves-Pereiran mukaan se, miten altistumista epäilevän tulisi toimia riippuu siitä, onko kyse altistuksesta työpaikalla vai kotona.

– Jos olet altistunut kotona, pakene, hän sanoo. – Tai mene lääkärille ja vaadi kokeita.

– Vaikka haluaisit taistella kotisi puolesta, et voi asua siellä, koska tulet koko ajan sairaammaksi, eikä kukaan välitä, ei edes lääkäri. Neuvoni on että pakene, taistele muualta käsin kotisi puolesta, hän sanoo.

– Ihmiset laitetaan mahdottomiin tilanteisiin, eri puolilla maailmaa ongelmaa tutkinut Alves-Pereira näkee. – Jotkut asuvat asuntovaunuissa, jotkut ovat jättäneet kokonaan kotinsa. Lääkärikunta ei pidä ihmisten puolta, poliitikot kannattavat voimaloiden rakentamista.

ruovesi-kuvapp

Alves-Pereiran tutkimusryhmä analysoi parhaillaan kahdeksasta kodista mitattuja tietoja. Ne on kerätty 1–23 km:n etäisyydeltä lähimmistä tuulivoimaloista. Datan analysointi on vielä kesken.

– Olemme mitanneet tuulivoimaloiden akustisen jäljen kodissa, joka on 12 km:n päässä lähimmästä tuulivoimalasta, Alves-Pereira kertoo.

– Eri maat antavat suojaetäisyyksiä: 10 X rungon korkeus, 5 X rungon korkeus. Välkkeelle voidaan laskea suojaetäisyys, mutta ei melulle. He vetävät lukuja hatusta, professori Alves-Pereira sanoo.

– Tutkimus ei tiedä, mikä olisi turvallinen etäisyys asua tuulivoimaloista. Tiede ei tiedä, hän toistaa.  – Henkilökohtaisesti en itse asuisi 20 kilometriä lähempänä tuulivoimaloita, Alves-Pereira toteaa. – syte

Osa/Part 1   Osa/Part 2   Osa/Part 3   Osa/Part 4


Matalataajuiselle melulle altistuminen on todettavissa lääketieteellisin testein. Exposure to low-frequency noise can be detected by medical tests. SYTen blogi 26.9.2018. Saatavilla: https://syte.fi/2018/09/26/matalataajuiselle-melulle-altistuminen-on-todettavissa-laaketieteellisin-testein/

Melualtistus aiheuttaa terveysongelmia. Exposure to noise causes health problems. SYTen blogi 11.9.2018. Saatavilla: https://syte.fi/2018/09/11/melualtistus-aiheuttaa-terveysongelmia/

Unihäiriöt ensimmäisiä oireita matalataajuiselle melulle altistumisesta. Problems with sleep – the first symptoms of exposure to low-frequency noise. SYTen blogi 20.9.2018. Saatavilla: https://syte.fi/2018/09/20/unihairiot-ensimmaisia-oireita-matalataajuiselle-melulle-altistumisesta/

Verkkomedia Perussuomalaiset 9.9.2018. Professor Mariana Alves-Pereira explains vibroacoustic disease. Video, YouTube. Available: https://www.youtube.com/watch?v=M83SReL9WrI

Matalataajuiselle melulle altistuminen on todettavissa lääketieteellisin testein

Professori Mariana Alves-Pereira Portugalista oli Suomen Uutisten haastateltavana syyskuun alkupuolella. Hänen tutkimusryhmänsä tutkii vibroakustista oireyhtymää, VADia. Sen aiheuttajana on tekijä, jota ei havaita: matalataajuinen melu ja infraääni.

Alves-Pereira kertoo melun torjuntaan liittyen, että historiallisesti tarkasteltuna melun torjunnalla on tarkoitus suojata kuuloa. Tähän kehitettiin dBA-mittaus.

– Se mittaa kuitenkin vain kuuloalueen ääniä, niitä jotka kuulemme hyvin. Se ei mittaa lainkaan niitä ääniä, joita emme kuule, hän sanoo.

– Silti dBA:ta käytetään infraäänen ja matalataajuisen melun mittaamiseen! dBA-mittaus on tieteellisesti kelvoton infräänien mittaamiseen, professori Alves-Pereira toteaa.

Aivan kuten ihmissilmä ei aisti röntgensäteitä tai ultraviolettisäteilyä, ihmiskorva ei yleensä aisti infraääntä. Matalataajuisen melun ja infraäänen luomaan ongelmaan ollaan haluttomia puuttumaan, sillä niille altistuvat monet.

– Haluttomuus puuttua oli olemassa jo kauan ennen tuulivoimaloita. Jos tunnustetaan, että ne ovat ongelma tuulivoimaloiden aiheuttamana, ovat ne ongelma myös muualla, Alves-Pereira sanoo. – Aivan kuten asbestin suhteen tiedettiin, että se on vaarallista ja ihmiset sairastuivat, mutta silti sen käyttämistä jatkettiin. Nyt se poistetaan joka paikasta!

– Lentokenttien lähellä asuvien ihmisten terveydentilasta on tehty hyvin paljon tutkimuksia. Heillä on enemmän verenpainetautia, sydän- ja verisuonitauteja, he tekevät useammin itsemurhia, Alves-Pereira luettelee. Mutta ääni mitataan dBA:na, eikä myönnetä, että ongelma on infraäänessä ja matalataajuisessa melussa.

nurse-2536964_640

Alves-Pereiran tutkimusryhmä aloitti työperäisen altistuksen tutkimisen vuonna 1980. Noin 20 vuodessa he ovat löytäneet olennaisimmat lääketieteelliset diagnostiset kokeet oireyhtymän toteamiseksi.

Saadessaan valituksia noin vuodesta 2000 lähtien kodeista he eivät ensin uskoneet niihin, mutta tekivät kodeissaan altistuneille samat kokeet kuin työperäisestä altistuksesta kärsiville, ja niiden tulos oli positiivinen.

– Jos epäilee, että on altistunut infraäänelle ja matalataajuiselle äänelle, on olemassa kaksi tärkeää testiä, Alves-Pereira sanoo. – Ensimmäinen on keuhkojen toimintaa mittaava pCO2-testi (hiilidioksidiosapainetesti) hengityksen säätelyyn (respiratory drive).

– Eräs harvinaisempi testi arvioi, onko jossain aivojen alueella vammaa. Infraäänelle ja matalataajuiselle melulle altistuneilla tämä testi näyttää positiivista, hän sanoo ja jatkaa: – Toinen, kognitiivinen testi mittaa aivojen vasteaikaa, reaktioaikaa ärsykkeisiin. Infraäänelle tai matalataajuiselle melulle altistuneiden kognitiiviset kyvyt ovat heikentyneet.

Muihin lääketieteellisiin diagnostisiin testeihin palataan blogissa myöhemmin.

English:

Exposure to low-frequency noise can be detected by medical tests

Professor Mariana Alves-Pereira from Portugal was interviewed by Suomen Uutiset in the beginning of September. Her research team studies vibroacoustic syndrome, VAD. It is caused by an agent of disease that is not recognized: low-frequency noise and infrasound.

In connection with the hearing protection Alves-Pereira tells that, historically, we have wanted to protect people’s hearing only. So, science has developed what is called the dBA, the unit that measures noise.

– However, it focuses exclusively on the part that we hear. So, anything outside of the part where we hear very well, the dBA will not measure, she says.

– And yet, it is the dBA which is used to measure infrasound and low-frequency noise! But the dBA measurement is scientifically invalid for measuring infrasound, professor Alves-Pereira states.

Just as the human eye does not sense x-rays or ultraviolet, the human ear does not usually sense infrasound. There is the reluctance to intervene to the problem of low-frequency noise and infrasound, as many are exposed to them.

– The reluctance to intervene was found way before wind turbines. If you recognize that infrasound and low-frequency noise is a problem with wind turbines, then it is also a problem elsewhere, she says. – Just as with asbestos, everybody knew it was bad and people got sick but still they continued to use it. Now we are removing it all!

– There has been many, many studies done about the health of people around airports. They have more hypertension, cardiovascular diseases, they are more likely to commit suicide, Alves-Pereira lists. But then they measure the noise in dBA, and they do not realize that around their reports the problem is infrasound and low-frequency noise.

sky-1441936_640

The research team of professor Alves-Pereira began to study occupational exposure in 1980. In roughly 20 years, they have found the most relevant diagnostic tests for this pathology.

When receiving complaints of people living in homes since around 2000, they did not believe it in the beginning, but they gave them the same tests that they gave for the workers, and the tests came up positive.

– If you suspect that you maybe being effected by infrasound and low-frequency noise, there are two important tests to have, Alves-Pereira says. – The first one is called the lung function test with the pCO2 (partial pressure of carbon dioxide) respiratory drive.

– A less common test, not part of the routine, evaluates if you have brain lesions in the particular area. As for the people who are exposed to infrasound and low-frequency noise this test comes up positive for the brain lesions, she says and continues:

– Another test is a cognitive test, it tests your brain, the time it takes for your brain to react to a stimuli. People who are exposed to infrasound and low-frequency noise at their age, they have cognitive impairment that would be expected in older people.

Regarding to other medical diagnostic tests, we will return later to them in this blog. – syte/p

Osa/Part 1   Osa/Part 2   Osa/Part 3   Osa/Part 4


Reference.com. What is meant by respiratory drive? Available: https://www.reference.com/health/meant-respiratory-drive-6b83146686fb8dd3

Unihäiriöt ensimmäisiä oireita matalataajuiselle melulle altistumisesta. Problems with sleep – the first symptoms of exposure to low-frequency noise. SYTen blogi 20.9.2018. Saatavilla: https://syte.fi/2018/09/20/unihairiot-ensimmaisia-oireita-matalataajuiselle-melulle-altistumisesta/

Verkkomedia Perussuomalaiset 9.9.2018. Professor Mariana Alves-Pereira explains vibroacoustic disease. Video, YouTube. Available: https://www.youtube.com/watch?v=M83SReL9WrI

Ympäristöterveysseminaari, Ahlainen 8.9.

Ensimmäinen Tuulivoima & ympäristöterveys -seminaari pidettiin 8. syyskuuta 2018 Ahlaisissa. Seminaarissa luennoivat infraääneen ja muuhun matalataajuiseen ääneen perehtyneet DI Antti Aunio Aunio Groupista Oulusta ja professori Mariana Alves-Pereira Lusófonan yliopistosta Lissabonista.

Seminaarin koko tallenne on katsottavissa alta, kuvaajana Kai Ylikoski. Auomme tulevissa blogiteksteissä luentojen antia.

 

Our first seminar on Windpower & Environmental Health was organized in September, 8, 2018 in Ahlainen, Finland. The speakers of the seminar were M.Sc in Technology Antti Aunio from Aunio Group, Finland and Professor Mariana Alves-Pereira from University of Lusófona, Portugal.

Both of them are specialized in infrasound and low-frequency noise. Above the video by Kai Ylikoski. We will write more about the subjects of the presentations in our coming blog texts soon. -syte/p


Ylikoski, K. (2018). Infraääni, Ahlainen 8.9.2018. Tuulivoima ja ympäristöterveys -seminaari (video). YouTube 10.9.2018. Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=M1IYDNZ7Eb4