Avainsana-arkisto: study

Tuulivoimamelu heikentää REM-unta ja palautumista

Vastaa

Tuulivoimamelu heikentää REM- eli vilkeunta ja palautumista juuri julkaistun ruotsalaistutkimuksen mukaan. Jo yksi yö tuulivoimamelussa aiheutti viivästyneen ja lyhyemmän REM-unen. Aiheesta on puuttunut tähän asti laajaan unitutkimukseen eli arvostettuun polysomnografiaan perustuvaa tietoa.

Ympäristölääketieteen professori Kerstin Persson Wayen (2020) Göteborgin yliopistossa johtaman tutkimuksen mukaan tuulivoimamelu vaikuttaa unen vaiheisiin. Se heikentää REM- eli vilkeunta ja sitä, kuinka palauttavaksi uni koetaan.

REM-uni eli vilkeuni on Terve koululainen -sivuston mukaan tärkeää, sillä sen ”aikana aivot järjestävät päivän tapahtumia ja tallentavat harjoiteltuja taitoja ja opiskeltua tietoa.” Se on erittäin tärkeää myös mielenterveyden kannalta, sillä REM-unessa esiintyy mielikuvia ja nähdään unia. ”Liian vähäinen REM-uni häiritsee mielialan säätelyä ja aiheuttaa väsymystä, ärtyisyyttä, masennusta ja muistivaikeuksia.”

Ruotsalaistutkimukseen osallistuneista 50 henkilöstä 24 oli asunut alle 1 km:n etäisyydellä yhdestä tai useammasta tuulivoimalasta vuoden ajan. Kontrolliryhmä (26 henkilöä) ei asunut lähellä voimaloita.

Ryhmät altistettiin laboratorio-olosuhteissa jopa vähäisemmälle melutasolle kuin jolla aiemmissa tutkimuksissa on havaittu liikennemelun osalta vaikutuksia uneen. Molempien ryhmien REM-unen vaihe lyheni. Ero oli pieni, mutta tilastollisesti merkitsevä.

Polysomnografia eli laaja unitutkimus ei antanut viitteitä tottumisesta tuulivoimameluun, eikä herkistymisestä niillä, jotka olivat altistuneet voimalamelulle kotiympäristössään. Lähellä voimaloita asuneet raportoivat kuitenkin kauttaaltaan huonommasta unesta.

Professori Persson Waye mainitsee, että unihäiriöt ovat WHO:n mukaan terveyshaittoja ja ne voivat vaikuttaa kroonisten sairauksien syntyyn. – syte/pv

man-4393964_640

English:

Wind turbine noise weakens REM sleep and perception of the restorative effects of sleep

Wind turbine noise (WTN) weakens REM (rapid eye movement) sleep and people’s perception of the restorative effects of sleep, according to a new Swedish study. Already a night of WTN resulted in delayed and shortened REM sleep. Research on this topic using polysomnography, the top-ranking method of sleep recording, has been lacking until now.

According to the study lead by Kerstin Persson Waye, Professor of Environmental Medicine at Sahlgrenska Academy, University of Gothenburg (2020) WTN influences stages of sleep. It weakens dream sleep, known as REM sleep and people’s perception of the restorative effects of sleep.

REM sleep is important because during it the brain organizes events of the day and records practiced and studied skills and knowledge. During REM sleep, images and dreams occur, which is very important for mental health. Too little REM sleep interferes with mood regulation and causes fatigue, irritability, depression and memory problems.

Of the 50 participants in the study, 24 had been living within 1 km of one or more wind turbines for at least one year. The reference group (26 persons) did not live near wind turbines.

The groups were exposed to sounds in the laboratory even below the levels at which sleep had previously been found to be affected by traffic noise. The time spent in REM sleep was shorter for both groups. The difference was small but statistically significant.

The polysomnography gave no indication of the habituation effect or increased sensitivity in the participants exposed to wind turbines in their home environment. However, the group that lived close to wind turbines reported worse sleep overall.

Professor Persson Waye says that sleep disturbance are a negative health effect according to the World Health Organization (WHO) and can contribute to chronic diseases. – syte/p

Smith, MG, Ögren, M, Thorsson, P, Hussain-Alkhateeb, L, Pedersen, E, Forssén, J, Ageborg Morsing, Persson Waye, K (2020). A laboratory study on the effects of wind turbine noise on sleep: results of the polysomnographic WiTNES study. Sleep zaa046. 25.02.2020. Available: https://doi.org/10.1093/sleep/zsaa046

Vindkraftsljud påverkar drömsömnen – och känslan av återhämtning (2020). Available: https://www.forskning.se/2020/04/15/vindkraftsljud-paverkar-dromsomnen-och-kanslan-av-aterhamtning/?

Wind turbine noise affects dream sleep and perceived sleep restoration. University of Gothenburg. News Release 20.04.2020. Available: https://eurekalert.org/pub_releases/2020-04/uog-wtn042020.php

Wind turbine noise affects dream sleep and perceived sleep restoration. University of Gothenburg. 15.04.2020. Available: https://www.gu.se/english/about_the_university/news-calendar/News_detail//wind-turbine-noise-affects-dream-sleep-and-perceived-sleep-restoration-.cid1683304

Unen eri vaiheet. Terve koululainen -hanke. UKK-instituutti. Saatavilla: https://www.tervekoululainen.fi/ylakoulu/lepo-ja-uni/unen-eri-vaiheet/

Laaja unitutkimus. Tays. Saatavilla: https://www.tays.fi/fi-FI/Palvelut/Kuvantamispalvelut/Kliininen_neurofysiologia/Laaja_unitutkimus

Infrasound causes harmful health effects as far as 15-20 km from wind turbines – the risk distance grows if the efficiency, amount or height of the wind turbines increases or in a long-term exposure

Vastaa

The wind turbine infrasound causes harmful health effects as far as about 15-20 kilometers from wind turbines, according to the study conducted in Finland in 2016. The results of the pilot study are statistically significant. The risk distance depends on the circumstances: it grows if the height, amount or efficiency of the wind turbines increases or in a long-term exposure. The study confirms the results of the long-term study of Ceranna and Pilger (2004-2016) in Germany.

In Finland a pilot study (Mehtätalo et al. 2019) was conducted on the effects of wind turbine infrasound on the health of the people in the surroundings of wind turbines in 2016. The material of the study was collected in two regions, in Satakunta and Northern Ostrobotnia, (see Figure) in spring 2016. The study was sampled from two different registers by simple random sampling.

An interview method was used as a method for collecting research material. A total of 193 people from 46 families participated in the survey from areas where the wind turbines had been built and started 0.5–3 years before the interview. The distance of each family to the nearest wind turbine(s) as well as the building and starting time of the wind turbine(s) were found out for the interview. Some of the interviewees lived near wind turbines, some at a distance of tens of kilometers.

As the statistical method of the study was used the linear mixed model to test the statistical significance of the research material. The symptoms of the people were explained either by the direct distance (km) to the nearest wind turbine or by the exposure zone of the map model. Other explanatory variables included the register used, the gender and age of the person and his or her awareness in advance of potential harmful health effects from wind turbines.

Finland infrasound-002

The distance less than 15 kilometers from wind turbines was divided in four distance classes. The differences in answers between them were small and varied clearly only in the next class where the distance to the nearest wind turbine was more than 15 kilometers. The harmful or severe symptoms were clearly more common less than or about 15 kilometers from wind turbines than further away.

In addition to that, a map model was developed to describe the exposure zones, in other words the propagation, continuity and magnitude of the wind turbine infrasound, on a map of Finland (see Figure). The map model included three different exposure zones. In the first zone nearest wind turbines there was quite strong infrasound in all wind directions. In the second zone there was wind turbine infrasound often, due to the wind directions. In the third zone there was almost no wind turbine infrasound according to the computational model. The map model explained symptoms better than the direct distance to the nearest wind turbine.

Figure. The map model of the propagation of wind turbine infrasound in Finland in 2016. The material of the study was collected in the regions Satakunta and Northern Ostrobotnia.

There was no significant p-value for the damage increasing directly according to the distance (km) in the statistical analysis. The significant p-value was reached for the damage according to the map model describing the total exposure. In addition to that, symptoms were explained by person’s gender and age. Other background variables did not explain the symptoms statistically significantly.

The most typical symptoms were sleep disturbance or change in the need for night’s sleep, fatigue and various pains.

The results of the study show that there were remarkably more harmful health effects caused by the wind turbine infrasound in the exposure zones 1–2 of the map model than further away. The most important result of this study is that the risk distance grows if the height, amount or efficiency of the wind turbines increases or with time in a long-term exposure. This means that the risk distance depends on the circumstances. In the areas with wind turbines around the residential area there were harmful health effects as far as about 15–20 kilometers from wind turbines under the circumstances when this pilot study was conducted.

Thus, the potential damage should be investigated within a sufficiently long radius of the wind turbines, taking into account all wind turbines in the vicinity as well as the most typical wind directions. This study confirms the results of the long-term study of Ceranna and Pilger (2004–2016) about the propagation of the wind turbine infrasound in Germany. – syte/p

Mehtätalo et al. (2019). The health effects of wind turbine infrasound based on its propagation on the people in the surroundings of wind turbines in Finland. Statistical analysis. Summary.

Ceranna, L. & Pilger, C. (2016). Der unhörbare Schall von Windkraftanlagen. Bundesanstalt für Geowissenschaften und Rohstoffe (BGR). https://www.bgr.bund.de/DE/Themen/Erdbeben-Gefaehrdungsanalysen/Seismologie/Kernwaffenteststopp/Projekte/abgeschlossen/hufe_wka.html

Mehtätalo u. a. (2019). Die gesundheitlichen Auswirkungen von Infraschall emittiert durch Windkraftanlagen auf die Anwohner in der Umgebung von WKA in Finnland, basierend auf der Schallausbreitung. Statistische Analyse. Zusammenfassung.

Infraääni aiheuttaa terveyshaittoja jopa 15-20 km:n etäisyydellä tuulivoimaloista – riskietäisyys kasvaa voimaloiden tehon, määrän tai korkeuden kasvaessa tai pitkäaikaisaltistuksessa

6 vastausta

Suomessa vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan tuulivoimaloiden infraääni aiheuttaa terveyshaittoja jopa 15-20 km:n etäisyydellä voimaloista. Pilottitutkimuksen tulos on tilastollisesti merkitsevä. Riskietäisyys vaihtelee olosuhteiden mukaan: se kasvaa voimaloiden korkeuden, määrän tai tehon kasvaessa tai pitkäaikaisaltistuksessa. Tutkimus vahvistaa Cerannan ja Pilgerin Saksassa tekemän pitkäaikaistutkimuksen tulokset (2004-2016).

Suomessa tehtiin pilottitutkimus (Mehtätalo ym. 2019) tuulivoimaloiden infraäänen vaikutuksista voimaloiden ympäristössä oleskelevien terveyteen vuonna 2016. Tutkimus toteutettiin kahdesta maakunnasta, Satakunnasta ja Pohjois-Pohjanmaalta, keväällä 2016 kerätystä aineistosta (ks. kuvio). Tutkimuksen otos tehtiin kahdesta eri rekisteristä yksinkertaisella satunnaisotannalla.

Tutkimusaineiston keruumenetelmänä käytettiin haastattelua. Mukana oli yhteensä 193 ihmistä 46 perheestä alueilta, joille oli rakennettu ja otettu käyttöön tuulivoimaloita 0,5–3 vuotta ennen haastatteluhetkeä. Haastattelua varten selvitettiin kunkin perheen etäisyys lähimpään voimalaan tai voimaloihin ja voimalan rakentamis-/käyttöönottoajankohta. Osa haastatelluista asui lähellä voimaloita, osa useiden kymmenien kilometrien päässä.

Tilastollisena tutkimusmenetelmänä oli lineaarinen sekamalli, jota käytettiin aineiston tilastollisen merkitsevyyden testaamiseen. Oireita selitettiin joko suoralla etäisyydellä (km) lähimpään tuulivoimalaan tai karttamallinnuksen altistusvyöhykkeellä. Lisäksi selittäjinä olivat käytetty rekisteri, henkilön sukupuoli, ikä ja ennakkotietoisuus tuulivoimaloiden mahdollisesta terveyshaitasta.

Finland infrasound-002

Alle 15 km:n etäisyys voimaloista oli jaettu neljään eri etäisyysluokkaan. Vastausten erot näiden kesken olivat pieniä ja poikkesivat selvästi vasta luokassa, jossa etäisyys lähimpään tuulivoimalaan oli yli 15 km. Haitallista tai vakavampaa oireilua oli selvästi enemmän alle tai noin 15 km:n etäisyydellä voimaloista kuin kauempana niistä.

Lisäksi muodostettiin karttamallinnus tuulivoimaloiden infraäänen leviämisestä, jatkuvuudesta ja voimakkuudesta, ts. altistusvyöhykkeistä Suomen karttapohjalle (ks. kuvio). Karttamallinnuksessa oli käytössä kolme eri altistusvyöhykettä. Ensimmäisellä vyöhykkeellä lähimpänä voimaloita oli tuulivoimaloiden infraääntä kaikilla tuulen suunnilla melko voimakkaana. Toisella vyöhykkeellä voimaloiden aiheuttamaa infraääntä oli usein, tuulen suunnasta johtuen. Kolmanteen vyöhykkeeseen ei infraääntä voimaloista laskentamallin mukaan juuri tullut. Karttamallinnus selitti oireita paremmin kuin suora etäisyys lähimpään tuulivoimalaan.

Kuvio. Karttamallinnus tuulivoimaloiden infraäänen leviämisestä Suomessa vuonna 2016. Aineisto kerättiin Satakunnan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnista.

Tilastollisessa analyysissa ei muodostunut merkitsevää p-arvoa suoraan etäisyyden mukaan (km) kasvavalle haitalle. Merkitsevä p-arvo saatiin kokonaisaltistusta kuvaavan karttamallinnuksen mukaiselle haitalle. Lisäksi oireita selittivät henkilön sukupuoli ja ikä. Muut taustamuuttujat eivät selittäneet oireita tilastollisesti merkitsevästi.

Tyypillisimpiä oireita olivat unen häiriintyminen tai yöunen tarpeen muuttuminen, väsymys ja erilaiset säryt.

Tutkimustulosten mukaan tuulivoimaloiden infraäänen aiheuttamaa terveyshaittaa oli huomattavasti enemmän karttamallinnuksen altistusvyöhykkeillä 1–2 kuin kauempana. Tutkimuksen tärkein tulos on, että riskietäisyys kasvaa voimaloiden korkeuden, määrän tai tehon kasvaessa tai ajan kuluessa pitkäaikaisaltistuksessa, ts. riskietäisyys vaihtelee olosuhteiden mukaan. Alueilla, joissa voimaloita oli eri puolilla asuinpaikkaa, terveyshaittoja ilmeni tämän pilottitutkimuksen tekoaikaan vallinneissa olosuhteissa 15–20 km:n etäisyydelle asti voimaloista.

Mahdollisen haitan syntyminen tulee siten tutkia riittävän pitkällä säteellä tuulivoimaloista ja huomioida kaikki ympäristössä olevat tuulivoimalat sekä tyypillisimmät tuulen suunnat. Tämä tutkimus vahvistaa Cerannan ja Pilgerin pitkäaikaistutkimuksen (2004–2016) tulokset koskien tuulivoimaloiden infraäänen leviämistä Saksassa. – syte/p

Mehtätalo ym. (2019). Tuulivoimaloiden infraäänen vaikutus sen leviämisen perusteella voimaloiden ympäristössä oleskelevien terveyteen Suomessa. Tilastollinen analyysi. Yhteenveto.

Ceranna, L & Pilger, C (2016). Der unhörbare Schall von Windkraftanlagen. Bundesanstalt für Geowissenschaften und Rohstoffe (BGR). Erhältlich: https://www.bgr.bund.de/DE/Themen/Erdbeben-Gefaehrdungsanalysen/Seismologie/Kernwaffenteststopp/Projekte/abgeschlossen/hufe_wka.html

Mehtätalo et al. (2019). The health effects of wind turbine infrasound based on its propagation on the people in the surroundings of wind turbines in Finland. Statistical analysis. Summary.

Mehtätalo u. a. (2019). Die gesundheitlichen Auswirkungen von Infraschall emittiert durch Windkraftanlagen auf die Anwohner in der Umgebung von WKA in Finnland, basierend auf der Schallausbreitung. Statistische Analyse. Zusammenfassung.

Tuulivoimaloiden infraäänen leviämisalue on laajentunut nopeasti Suomessa vuosina 2016-2017

1 vastaus

Suomessa vuonna 2017 tehdyt mittaukset osoittavat, että tuulivoimaloiden infraääni leviää 15–20 km:n etäisyydelle lähes kaikissa olosuhteissa. Tietyt sääolosuhteet edistävät infraäänen leviämistä paljon laajemmallekin, Marchillon ym. (2015) mukaan jopa 90 km:n etäisyydelle voimaloista. Nämä mittaukset tehtiin teholtaan 1,6 MW:n voimaloista. Suomeen rakennettujen voimaloiden keskimääräinen teho oli vuoden 2017 lopussa jo 3,5 MW.

Pilottitutkimus tuulivoimaloiden infraäänihaitasta Suomessa tehtiin vuoden 2016 keväällä. Tulosten mukaan asukkaiden saamat oireet vähenivät merkittävästi vasta noin 15-20 km:n etäisyydellä voimaloista. Pilottitutkimuksen aineisto kerättiin 0,5-3 vuoden kuluttua tuulivoimaloiden rakentamisesta alueille.

Pilottitutkimus tuloksineen kuvaa siis vuoden 2016 kevään tilannetta Satakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Asennettu tuulivoimakapasiteetti oli tuolloin Suomessa lähes 1500 MW. Kuva 1 mallintaa tuulivoimaloiden infraäänen leviämistä vuoden 2016 puolivälissä.

Infrasound Finland 2016-07-01 Infrasound Finland 2018-01-01
Kuvat 1 ja 2. Tuulivoimaloiden infraäänen leviämismallinnukset, tilanne 1.7.2016 ja 31.12.2017.

Tämän jälkeen asennettu tuulivoimakapasiteetti Suomessa lisääntyi jyrkästi vuoden 2017 loppuun saakka, jolloin se oli noin 2000 MW. Myös tuulivoimaloiden infraäänipäästö on kasvanut. Kuva 2 mallintaa tilanteen vuoden 2017 lopussa. Suuret alueet aiemmin voimala-alueiden väliin jääneistä alueista ovat muuttuneet teollisen infraäänen peittämiksi.

Vuoden 2017 aikana eri puolilla Suomea tehtyjen infraäänimittausten perusteella on todettu, että tuulivoimaloiden sykkivä infraääni leviää 15–20 km:n etäisyydelle lähes kaikissa olosuhteissa.

Tiettyjen vuorokauden aikojen ja sääolosuhteiden tiedetään kuitenkin vaikuttavan infraäänen leviämiseen tätä paljon laajemmillekin alueille. Marchillon ym. (2015) mukaan tuulivoimaloiden infraääni leviää suotuisissa olosuhteissa 90 km:n etäisyydelle voimaloista. Nämä mittaukset tehtiin 60 voimalan alueelta Uudessa Meksikossa USAssa. Tutkimuksen voimalat olivat teholtaan ainoastaan 1,6 MW.

Suomeen asennettujen voimaloiden keskimääräinen teho oli yli 3 MW vuonna 2016 ja lähes 3,5 MW vuoden 2017 lopussa. Kuinka kauas niiden aikaansaama infraääni leviää?

Altistus tuulivoimaloiden melulle ja infraäänelle on jatkunut Suomessa siis jo vuosia, vuoden 2016 alusta tai jopa kauemminkin. Tämän jälkeen teollisen infraäänen kattama alue on laajentunut ja yhä useammat ovat altistuneet ja altistuvat sykkivälle infraäänelle. Vaikka vain osa asukkaista saisi oireita infraäänestä tai tiedostaisi oireiden syyn, kaikki alueella asuvat tai työskentelevät altistuvat infraäänelle.

Muutamat tulevat kuukaudet ja vuodet näyttävät, mitä pitkään, jopa vuosia jatkunut altistus tarkoittaa asukkaiden terveydentilan ja teollisen infraäänen aiheuttaman haitta-alueen laajenemisen kannalta Suomessa.

wind-park-1279726_640

English:

The propagation area of infrasound from wind turbines has expanded quickly in Finland in 2016-2017

The measurements made in Finland in 2017 show that the infrasound of wind power plants propagates to a distance of 15–20 km in almost all circumstances. Certain atmospheric conditions advances the propagation of infrasound to much larger areas, according to Marchillo et al. (2015) to distances up to 90 km from the wind power plants. These measurements were done of 60 wind turbines of 1.6 MW each. The approximate efficiency of the wind turbines in Finland was already 3.5 MW towards the end of 2017.

The pilot study about damage caused by infrasound of wind turbines in Finland was carried out in the spring 2016. According to the results the symptoms of inhabitants were reduced significantly not until more than 15–20 km from wind power plants. The data of the pilot study was collected 0.5–3 years after erection of wind power plants to the areas.

The pilot study and its results describe the situation in Satakunta and Northern Ostrobothnia in Finland in the spring 2016. The installed capacity of wind power was at that time almost 1500 MW in Finland. Figure 1 models the propagation of infrasound of wind turbines in the beginning of July, 2016.

Infrasound Finland 2016-07-01 Infrasound Finland 2018-01-01
Figures 1 and 2. The models of the propagation of infrasound, stand 7-1-2016 and 12-31-2017.

Since then the installed capacity of wind power in Finland increased sharply till the end of 2017 when it was about 2000 MW. Also the infrasound emission of wind power plants has increased. Figure 2 models the situation in the end of 2017. Large areas between wind parks, which had previously been free of infrasound, have been covered by industrial infrasound.

It has been found out based on infrasound measurements made in different parts of Finland during 2017 that the infrasound propagates to a distance of 15–20 km in almost all circumstances.

It is known, however, that certain times of day and atmospheric conditions advance the propagation of infrasound even to larger areas than this. According to Marchillo et al. (2015) the infrasound of wind power plants propagates under favorable conditions to distances up to 90 km from wind power plants. These measurements were made in an area of 60 wind turbines in New Mexico, USA. The efficiency of these wind turbines was 1.6 MW each.

Tuulivoimalan lavat-003The approximate efficiency of the wind power plants erected in Finland was over 3 MW in 2016 and almost 3.5 MW in the end of 2017. How large is the area to which the infrasound produced by them propagates?

The noise and infrasound exposure has continued already for years in Finland, from the beginning of 2016 or even longer. In the meantime, the area covered by industrial infrasound has become larger and even more people have been and are exposed to infrasound pulses. Even if only a part of the inhabitants would have symptoms or would be aware of the reason of the symptoms, everybody living or working in this area is exposed to infrasound.

The few months and years to come will show what a long exposure, even for years, will mean to the health status of inhabitants and to the expansion of the harmful area caused by industrial infrasound in Finland. – syte/p

Pilottitutkimus osoittaa infraäänihaitan vähenevän merkittävästi vasta yli 15 kilometrin päässä tuulivoimaloista. SYTen blogi 10.1.2019. Saatavilla: https://syte.fi/2019/01/10/pilottitutkimus-osoittaa-infraaaanihaitan-vahenevan-merkittavasti-vasta-yli-15-kilometrin-paassa-tuulivoimaloista/

The Pilot Study Shows No Significant Reduction in Damage Caused by Infrasound until More Than 15 Kilometers from Wind Farms. SYTe 01-10-2019. Available: Pilot Study SYTe 2016 – English translation (pdf-file)

Auniogroup (2017). Tutkimuksen käynnistyminen [The Study Starts]. Saatavilla: https://www.auniogroup.com/2017/03/10/tutkimuksen-kaynnistyminen/

Auniogroup (2017). Tuulivoimaloiden infraääni on uusi signaali ympäristössä [Infrasound from Wind Turbines Is a New Signal in the Environment]. KauppaSuomi 34/2017, s. 6-7. Saatavilla: https://www.auniogroup.com/2017/09/11/tuulivoimaloiden-infraaani-on-uusi-signaali-ymparistossa/

Auniogroup (2018). Ilmajoen alueen tuulivoimaloiden infraäänimittaukset [Infrasound Measurements of Wind Turbines in the Ilmajoki Region]. Saatavilla: https://www.auniogroup.com/2018/01/15/ilmajoen-alueen-tuulivoimaloiden-infraaanimittaukset/

Auniogroup (2017). Kokkolan tuulivoimaloiden käynnistyminen [Start of the Wind Turbines in Kokkola]. Saatavilla: https://www.auniogroup.com/2017/12/30/kokkolan-tuulivoimaloiden-kaynnistyminen/

Marchillo, O, Arrowsmith, S, Blom, P & Jones, K (2015). On infrasound generated by wind farms and its propagation in low-altitude tropospheric waveguides. Journal of Geophysical Research: Atmospheres. Available: https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/2014JD022821

12.1.2020. Revised 01-12-2020.

Diagnostiset kriteerit: tuulivoimaloiden aiheuttamat terveyshaitat

1 vastaus

Tuulivoimaloiden aiheuttamille terveyshaitoille on olemassa tieteelliset diagnostiset kriteerit (McMurtry & Krogh 2011, 2014). Tutkijoiden mukaan terveyshaitat teollisten tuulivoimaloiden ympäristössä (AHE/IWT) ovat osoittautuneet kiistanalaiseksi keskustelunaiheeksi. ”Tämä voi tuoda haasteita lääkäreille tuulivoimaloiden aiheuttaman altistuksen käsittelyssä. Erityisesti maaseudulla toimivien lääkärien on oltava tietoisia siitä, että ihmiset saattavat valittaa vastaanotolla useista, joskus sekalaisistakin oireista.”

Diagnoosit on jaettu neljään luokkaan:
1. Mahdollinen: mahdollinen diagnoosi otetaan huomioon erotusdiagnoosina.
2. Todennäköinen: valitusten syy liittyy todennäköisesti terveyshaittoihin teollisten tuulivoimaloiden ympäristössä (AHE/IWT).
3. Oletettu: mitään muuta selitystä diagnoosille AHE/IWT ei löydy sairauskertomuksesta, lääkärintarkastuksen tai asianmukaisten tutkimusten jälkeen.
4. Vahvistettu: muut diagnoosit ovat hyvin epätodennäköisiä, ts. vähemmän kuin yksi mahdollisuus 20:sta.

Seuraavassa keskitytään kohtaan 2, todennäköiseen diagnoosiin. Sen tärkeimmät kriteerit ovat seuraavat 4, joista diagnoosiin vaaditaan kaikki:
a) Asunto enintään 10 km:n päässä tuulivoimaloista.
b) Terveydentilan muutos käynnistymisen jälkeen tai varhainen altistuminen tuulivoimalan toiminnalle ja sen toimiessa. Oireet voivat olla piileviä jopa 6 kk.
c) Oireiden poistuminen yli 10 km:n päässä tuulivoimaloista.
d) Oireiden palaaminen palatessa ympäristöön, jossa on tuulivoimaloita.

Toiseksi tärkeimmät kriteerit ovat seuraavat (vähintään 3 esiintyy tai ilmenee tuulivoimalan toiminnan alettua):
a) Elämänlaadun huononeminen.
b) Jatkuvat unihäiriöt, vaikeus päästä uneen ja/tai pysyä keskeytymättömässä unessa.
c) Ärsyyntyneisyys, joka lisää stressitasoa ja/tai henkistä ahdistuneisuutta.
d) Pyrkimys jättää koti väliaikaisesti tai pysyvästi nukkumisen ja/tai palautumisen vuoksi.

Kolmanneksi tärkeimmät kriteerit
Vähintään 3 seuraavista seuraa tai pahenee usein tuulivoimalan toiminnan alettua. Jos toiseksi tärkeimmistä kriteereistä esiintyy oireita (b ja c), muita oireita ei tarvita todennäköisen diagnoosin tekemiseksi. Tutkijoiden kokemukseen perustuen seuraavassa luetellaan yleisimmät oireet:

doctor-3187935_1280-001Neurologiset:
a) tinnitus
b) huimaus
c) tasapaino-ongelmat
d) korvakipu
e) pahoinvointi
f) päänsärky

Kognitiiviset:
a) keskittymisvaikeudet
b) muistiongelmat tai -vaikeudet

Sydänperäiset:
a) kohonnut verenpaine (hypertensio)
b) sydämentykytys
c) laajentunut sydän (kardiomegalia)

Psykologiset:
a) mielialahäiriöt, ts. masennus ja ahdistuneisuus
b) turhautuneisuus
c) ahdistuneisuus
d) viha

Sääntelyhäiriöt:
a) diabeteskontrollin vaikeus
b) kilpirauhashäiriöiden puhkeaminen tai kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminnan kontrolliongelmat

Systeemiset:
a) uupumus
b) uneliaisuus

 

English:

Diagnostic criteria for adverse health effects of wind turbines

There are diagnostic criteria for adverse health effects of wind turbines in science (McMurtry & Krogh 2011, 2014). According to these scientists the topic of adverse health effects in the environments of industrial wind turbines ”has proven to be controversial and can present physicians with challenges regarding the management of an exposure to IWT. Rural physicians in particular must be aware of the possibility of people presenting to their practices with a variety of sometimes confusing complaints.”

The diagnosis has been divided in four categories:
1. Possible: a potential diagnosis is considered in the differential diagnosis.
2. Probable: cause of complaints is more likely than not related to adverse health effects in the environs of industrial wind turbines (AHE/IWT).
3. Presumed: no other explanation for the diagnosis of AHE/IWT can be found by history, physical and after appropriate investigations.
4. Confirmed: other diagnoses are very unlikely i.e. less than one chance in 20.

nurse-2536964_640

In the following, #2, the probable diagnosis, is explained more closely. Its first-order criteria are the following 4, all of them must be present for a diagnosis:
(a) Domicile within up to 10km from IWT
(b) Altered health status following the start-up of, or initial exposure to, and during the operation of IWT. There may be a latent period of up to six months.
(c) Amelioration of symptoms when more than 10km from the environs of IWT.
(d) Recurrence of symptoms upon return to environs of IWT.

The second-order criteria are the following ones (at least 3 of the following occur or worsen after the initiation of operation of IWT):
(a) Compromise of quality of life.
(b) Continuing sleep disturbance, difficulty initiating sleep and/or difficulty with sleep disruption.
(c) Annoyance producing increased levels of stress and/or psychological distress.
(d) Preference to leave residence temporarily or permanently for sleep and/or restoration.

Third-order criteria
Three (3) or more of the following frequently occur or worsen following the initiation of IWT. If the symptoms described in second-order criteria (b and c) are present, no further symptoms or complaints are required for the probable diagnosis. Based on the authors’ experience, the following list provides an indication of the more common symptoms:

Neurological
(a) Tinnitus
(b) Dizziness
(c) Difficulties with balance
(d) Ear ache
(e) Nausea
(f) Headache

Cognitive
(a) Difficulty in concentrating
(b) Problems with recall or difficulties with recall

Cardiovascular
(a) Hypertension
(b) Palpitations
(c) Enlarged heart (cardiomegaly)

Psychological
(a) Mood disorder, i.e. depression and anxiety
(b) Frustration
(c) Feelings of distress
(d) Anger

Regulatory disorders
(a) Difficulty in diabetes control
(b) Onset of thyroid disorders or difficulty controlling hypo- or hyper-thyroidism

Systemic
(a) Fatigue
(b) Sleepiness

– syte/p

McMurtry, RY & Krogh, CME (2014). Diagnostic criteria for adverse health effects in the environs of wind turbines. JRSM Open 2014 5. SAGE. The Royal Society of Medicine. Available: http://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/2054270414554048

Pilottitutkimus osoittaa infraäänihaitan vähenevän merkittävästi vasta yli 15 kilometrin päässä tuulivoimaloista

14 vastausta

Satakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla tehty pilottitutkimus osoittaa tuulivoimaloiden infraäänen aiheuttaman haitan vähenevän merkittävästi vasta yli 15 kilometrin päässä voimaloista. Tutkimuksen toteutti Suomen ympäristöterveys (SYTe) ry vuoden 2016 keväällä.

– Kokemusperäisesti on huomattu, että tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen, yleensä muutaman kuukauden kuluessa, lähiseudun asukkailla on alkanut ilmetä monenlaisia oireita, sanoo Markku Mehtätalo, Suomen ympäristöterveys ry:n puheenjohtaja.

– Asiaa on mahdollista tutkia melko helposti ja muun muassa THL on yrittänyt tehdä näin, Mehtätalo jatkaa. THL:n tutkimuksessa vuonna 2016 oletettiin kuitenkin, että oireet vähenevät olennaisesti ensimmäisen 10 kilometrin matkalla siten, että lähellä voimaloita oireita on enemmän. Tutkimuksessa ei huomioitu muualla ympäristössä olevien voimaloiden vaikutusta.

– Mutta kokemuksesta tiedetään, että oireilevien henkilöiden oireet eivät yleensä vähene vielä tällä etäisyydellä, Mehtätalo toteaa. Myös mittauksin on voitu todeta, että nykyisin rakennettavien tuulivoimaloiden sykkivä infraääni ei olennaisesti heikkene tällä etäisyydellä. Hyvin lähellä voimaloita on muina riskitekijöinä kuuluva ääni ja sähkömagneettiset kentät.

Tutkimuksen aineisto kerättiin Satakunnasta ja Pohjois-Pohjanmaalta

Pilottitutkimuksen otos täyttää tilastollisen otoksen vaatimukset. Aineisto kerättiin Satakunnasta ja Pohjois-Pohjanmaalta, pääosin alueilta, joille oli rakennettu tuulivoimaloita 0,5–1,5 vuotta ennen haastatteluhetkeä (ks. kuvio 1 Pohjois-Pohjanmaalta). Kohteena oli noin 50 perhettä, joista jokaisen perheenjäsenen oireet selvitettiin. Yhteensä tutkimuksessa oli mukana noin 200 ihmistä.

kuvio 1Kuvio 1. Keltaisella rajatulla alueella tuulivoimaloiden infraääni on lähes jatkuvaa. Alue sijaitsee Oulun läänin eteläosassa.

– Lisäksi pilottitutkimuksessa huomioitiin kaikkien voimaloiden sijainti, eikä suljettu etukäteen pois sitä mahdollisuutta, että voimala-alueiden välissä vaikutus voi olla suurempi ja jatkua kauemmas kuin yksittäisen, selvästi erillään olevan voimala-alueen vaikutus, Mehtätalo kertoo.

Yöunen häiriintyminen tyypillinen infraäänen aiheuttama oire

Tutkimuksen peruskysymyksenä oli, oliko perheessä huomattu terveydentilassa muutoksia viimeisen puolen vuoden tai vuoden kuluessa. Kysymyksen sanamuoto ajankohtaa koskien riippui siitä, milloin vaikutus lähimmistä tuulivoimaloista olisi voinut alkaa. Haastateltaville ei kerrottu etukäteen mahdollisesta yhteydestä tuulivoimaloihin.

– Pääosa vastaajista ei kyennyt nimeämään muutosta terveydentilassaan yleisesti kysyttäessä. Kuitenkin erillisiin oirekohtaisiin kysymyksiin annettiin paljon vastauksia, Mehtätalo sanoo.

– Tyypillisintä oli unen häiriintyminen tai yöunen tarpeen muuttuminen, väsymys ja erilaiset säryt. Vain hyvin harva, muutama vastaaja, piti mahdollisena syynä tuulivoimaloita.

Haitallinen tai vakava oireilu kolme kertaa yleisempää lähellä tuulivoimaloita

Vastaukset luokiteltiin oireiden haitallisuuden mukaan ja niistä tehtiin tilastollinen analyysi. Haitallista tai vakavampaa oireilua oli noin kolme kertaa enemmän tuulivoimaloiden lähellä (alle tai noin 15 km:n etäisyydellä voimaloista) kuin kauempana niistä (ks. kuvio 2).

kuvio 2Kuvio 2. Oireet lähes jatkuvassa tai usein kestävässä infraäänialtistuksessa (alle tai noin 15 km tuulivoimaloista) sekä kauempana (yli 15 km:n etäisyydellä) voimaloista.

– Analyysin perusteella näyttää vahvasti siltä, että voimaloiden rakentamisen jälkeen samanaikaisia oireita tulee suurimmalle osalle ihmisistä tuulivoimaloiden vaikutuspiirissä. Suurin osa oireista on tyypillisiä stressioireita, Mehtätalo kertoo.

Vaikka osa ihmisistä on epäillyt oireiden johtuvan tuulivoimaloista, etenkin jos voimalat ovat näkyvissä tai niiden mahdollisista haittavaikutuksista on kuullut etukäteen, oireita tulee asenteesta riippumatta. – Tutkimus osoittaa, että oireilu ei johdu asenteista, Mehtätalo toteaa.

Oireiden ilmeneminen aleni merkittävästi vasta 15–20 km:n päässä voimaloista (ks. kuvio 2). Mikäli voimaloita on eri puolilla ja ihminen oleskelee alueella paljon, riski oireisiin kasvaa.

Infraäänen haitta-alue oletetaan liian pieneksi

– Myöhemmin vuoden 2017 aikana eri puolilla Suomea tehtyjen infraäänimittausten perusteella on todettu, että 15–20 km on tyypillinen etäisyys, jonne asti tuulivoimaloiden sykkivän infraäänen voidaan mittauksin todeta lähes kaikissa olosuhteissa leviävän, Mehtätalo kertoo. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan infraääni leviää suotuisissa olosuhteissa 90 km:n etäisyydelle voimaloista.

Mikäli pilottitutkimuksen otos on edustava, suomalaisista noin 400.000 kärsii oireista tuulivoimaloista johtuen ja heistä vain noin 10.000 yhdistää oireilun tuulivoimaloihin. Pienen tutkimusaineiston vuoksi vahvoihin johtopäätöksiin on suhtauduttava varauksella.

– Tutkimus osoittaa kuitenkin selvästi, että kaikissa aiemmin tehdyissä tutkimuksissa haitta-alue on jo etukäteen oletettu liian pieneksi, sanoo Markku Mehtätalo. – Muun muassa erään toisen amerikkalaistutkimuksen laaja, perusteellinen aineisto, jota käytetään useissa julkaisuissa, on kerätty 11,7 km:n säteellä voimaloista. Tästä syystä tutkimuksissa ei voida havaita terveyshaittaa, koska oireilu ei vielä tällä etäisyydellä muutu, hän päättää. – syte

Auniogroup (2017). Tutkimuksen käynnistyminen. Saatavilla: https://www.auniogroup.com/2017/03/10/tutkimuksen-kaynnistyminen/

Auniogroup (2017). Tuulivoimaloiden infraääni on uusi signaali ympäristössä. KauppaSuomi 34/2017, s. 6-7. Saatavilla: https://www.auniogroup.com/2017/09/11/tuulivoimaloiden-infraaani-on-uusi-signaali-ymparistossa/

Auniogroup (2018). Ilmajoen alueen tuulivoimaloiden infraäänimittaukset. Saatavilla: https://www.auniogroup.com/2018/01/15/ilmajoen-alueen-tuulivoimaloiden-infraaanimittaukset/

Auniogroup (2017). Kokkolan tuulivoimaloiden käynnistyminen. Saatavilla: https://www.auniogroup.com/2017/12/30/kokkolan-tuulivoimaloiden-kaynnistyminen/

Marchillo, O., Arrowsmith, S., Blom, Ph. & Jones, K. (2015). On infrasound generated by wind farms and its propagation in low-altitude tropospheric waveguides. Journal of Geophysical Research: Atmospheres. Available: https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/2014JD022821

Pilot Study SYTe 2016 – English translation (pdf-file)

Pilot Study SYTe 2016 – WindWatch.org – English

Pilotstudie SYTe 2016 – Windwahn – Deutsche Übersetzung

Tiede ei tiedä turvallista etäisyyttä tuulivoimaloihin

4 vastausta

Professori Mariana Alves-Pereira Portugalista oli Suomen Uutisten haastateltavana syyskuun alkupuolella. Hän kertoi matalataajuisen melun ja infraäänialtistuksen vaikutuksesta terveyteen, ensimmäisistä oireista sekä lääketieteellisistä testeistä, joilla altistuminen on todettavissa.

Alves-Pereiran mukaan tiede ei tiedä, onko infraäänen tai matalataajuisen äänen lähteen luonteella, koolla tai teholla yhteyttä oireisiin.

– Mutta olemme huomanneet, että lähellä suuria tuulivoimaloita asuvat saavat nopeammin ja rajumpia oireita kuin pienempien voimaloiden lähellä asuvat, hän kertoo.

– Erityisen herkkiä ovat autistiset lapset ja aikuiset. Samoin monissa ammateissa altistutaan työperäisesti, mutta he saavat palautumisaikaa. Kodeissa altistuneet eivät sitä saa, hän muistuttaa.

Jos pystyy palautumaan, voi mahdollisesti kestää tilannetta.

– Mutta jos lepoon ei ole mahdollisuutta, kuten maanviljelijällä jonka on ruokittava eläimet joka päivä, hänellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin paeta kodistaan, Alves-Pereira sanoo.

farm-house-3232-045

Viranomaiset eivät tunnusta tilannetta ongelmaksi, joten sairastuneelle ei tehdä lääketieteellisiä kokeita, joilla hän voisi todistaa olevansa sairas.

– Se on kuin noidankehä, Alves-Pereira kuvaa ja jatkaa: – Mutta jos joku diagnosoidaan luulosairaaksi, tarvitaan testejä. Se pitää osoittaa testein!

– Vaikka lääkärikunnasta tuntuisi, että nämä ihmiset voivat ehkä olla luulosairaita, se pitää osoittaa testein. Suomessa puhutaan luulotaudista, muualla psykosomaattisista sairauksista tai nosebo-effektistä. Jos tieteessä väitetään mitään tällaista, se pitää todistaa testein. Missä lääkärikunta siis menee? professori Alves-Pereira kysyy.

Alves-Pereiran mukaan se, miten altistumista epäilevän tulisi toimia riippuu siitä, onko kyse altistuksesta työpaikalla vai kotona.

– Jos olet altistunut kotona, pakene, hän sanoo. – Tai mene lääkärille ja vaadi kokeita.

– Vaikka haluaisit taistella kotisi puolesta, et voi asua siellä, koska tulet koko ajan sairaammaksi, eikä kukaan välitä, ei edes lääkäri. Neuvoni on että pakene, taistele muualta käsin kotisi puolesta, hän sanoo.

– Ihmiset laitetaan mahdottomiin tilanteisiin, eri puolilla maailmaa ongelmaa tutkinut Alves-Pereira näkee. – Jotkut asuvat asuntovaunuissa, jotkut ovat jättäneet kokonaan kotinsa. Lääkärikunta ei pidä ihmisten puolta, poliitikot kannattavat voimaloiden rakentamista.

ruovesi-kuvapp

Alves-Pereiran tutkimusryhmä analysoi parhaillaan kahdeksasta kodista mitattuja tietoja. Ne on kerätty 1–23 km:n etäisyydeltä lähimmistä tuulivoimaloista. Datan analysointi on vielä kesken.

– Olemme mitanneet tuulivoimaloiden akustisen jäljen kodissa, joka on 12 km:n päässä lähimmästä tuulivoimalasta, Alves-Pereira kertoo.

– Eri maat antavat suojaetäisyyksiä: 10 X rungon korkeus, 5 X rungon korkeus. Välkkeelle voidaan laskea suojaetäisyys, mutta ei melulle. He vetävät lukuja hatusta, professori Alves-Pereira sanoo.

– Tutkimus ei tiedä, mikä olisi turvallinen etäisyys asua tuulivoimaloista. Tiede ei tiedä, hän toistaa.  – Henkilökohtaisesti en itse asuisi 20 kilometriä lähempänä tuulivoimaloita, Alves-Pereira toteaa. – syte

Osa/Part 1   Osa/Part 2   Osa/Part 3   Osa/Part 4

Matalataajuiselle melulle altistuminen on todettavissa lääketieteellisin testein. Exposure to low-frequency noise can be detected by medical tests. SYTen blogi 26.9.2018. Saatavilla: https://syte.fi/2018/09/26/matalataajuiselle-melulle-altistuminen-on-todettavissa-laaketieteellisin-testein/

Melualtistus aiheuttaa terveysongelmia. Exposure to noise causes health problems. SYTen blogi 11.9.2018. Saatavilla: https://syte.fi/2018/09/11/melualtistus-aiheuttaa-terveysongelmia/

Unihäiriöt ensimmäisiä oireita matalataajuiselle melulle altistumisesta. Problems with sleep – the first symptoms of exposure to low-frequency noise. SYTen blogi 20.9.2018. Saatavilla: https://syte.fi/2018/09/20/unihairiot-ensimmaisia-oireita-matalataajuiselle-melulle-altistumisesta/

Verkkomedia Perussuomalaiset 9.9.2018. Professor Mariana Alves-Pereira explains vibroacoustic disease. Video, YouTube. Available: https://www.youtube.com/watch?v=M83SReL9WrI

Matalataajuiselle melulle altistuminen on todettavissa lääketieteellisin testein

4 vastausta

Professori Mariana Alves-Pereira Portugalista oli Suomen Uutisten haastateltavana syyskuun alkupuolella. Hänen tutkimusryhmänsä tutkii vibroakustista oireyhtymää, VADia. Sen aiheuttajana on tekijä, jota ei havaita: matalataajuinen melu ja infraääni.

Alves-Pereira kertoo melun torjuntaan liittyen, että historiallisesti tarkasteltuna melun torjunnalla on tarkoitus suojata kuuloa. Tähän kehitettiin dBA-mittaus.

– Se mittaa kuitenkin vain kuuloalueen ääniä, niitä jotka kuulemme hyvin. Se ei mittaa lainkaan niitä ääniä, joita emme kuule, hän sanoo.

– Silti dBA:ta käytetään infraäänen ja matalataajuisen melun mittaamiseen! dBA-mittaus on tieteellisesti kelvoton infräänien mittaamiseen, professori Alves-Pereira toteaa.

Aivan kuten ihmissilmä ei aisti röntgensäteitä tai ultraviolettisäteilyä, ihmiskorva ei yleensä aisti infraääntä. Matalataajuisen melun ja infraäänen luomaan ongelmaan ollaan haluttomia puuttumaan, sillä niille altistuvat monet.

– Haluttomuus puuttua oli olemassa jo kauan ennen tuulivoimaloita. Jos tunnustetaan, että ne ovat ongelma tuulivoimaloiden aiheuttamana, ovat ne ongelma myös muualla, Alves-Pereira sanoo. – Aivan kuten asbestin suhteen tiedettiin, että se on vaarallista ja ihmiset sairastuivat, mutta silti sen käyttämistä jatkettiin. Nyt se poistetaan joka paikasta!

– Lentokenttien lähellä asuvien ihmisten terveydentilasta on tehty hyvin paljon tutkimuksia. Heillä on enemmän verenpainetautia, sydän- ja verisuonitauteja, he tekevät useammin itsemurhia, Alves-Pereira luettelee. Mutta ääni mitataan dBA:na, eikä myönnetä, että ongelma on infraäänessä ja matalataajuisessa melussa.

nurse-2536964_640

Alves-Pereiran tutkimusryhmä aloitti työperäisen altistuksen tutkimisen vuonna 1980. Noin 20 vuodessa he ovat löytäneet olennaisimmat lääketieteelliset diagnostiset kokeet oireyhtymän toteamiseksi.

Saadessaan valituksia noin vuodesta 2000 lähtien kodeista he eivät ensin uskoneet niihin, mutta tekivät kodeissaan altistuneille samat kokeet kuin työperäisestä altistuksesta kärsiville, ja niiden tulos oli positiivinen.

– Jos epäilee, että on altistunut infraäänelle ja matalataajuiselle äänelle, on olemassa kaksi tärkeää testiä, Alves-Pereira sanoo. – Ensimmäinen on keuhkojen toimintaa mittaava pCO2-testi (hiilidioksidiosapainetesti) hengityksen säätelyyn (respiratory drive).

– Eräs harvinaisempi testi arvioi, onko jossain aivojen alueella vammaa. Infraäänelle ja matalataajuiselle melulle altistuneilla tämä testi näyttää positiivista, hän sanoo ja jatkaa: – Toinen, kognitiivinen testi mittaa aivojen vasteaikaa, reaktioaikaa ärsykkeisiin. Infraäänelle tai matalataajuiselle melulle altistuneiden kognitiiviset kyvyt ovat heikentyneet.

Muihin lääketieteellisiin diagnostisiin testeihin palataan blogissa myöhemmin.

English:

Exposure to low-frequency noise can be detected by medical tests

Professor Mariana Alves-Pereira from Portugal was interviewed by Suomen Uutiset in the beginning of September. Her research team studies vibroacoustic syndrome, VAD. It is caused by an agent of disease that is not recognized: low-frequency noise and infrasound.

In connection with the hearing protection Alves-Pereira tells that, historically, we have wanted to protect people’s hearing only. So, science has developed what is called the dBA, the unit that measures noise.

– However, it focuses exclusively on the part that we hear. So, anything outside of the part where we hear very well, the dBA will not measure, she says.

– And yet, it is the dBA which is used to measure infrasound and low-frequency noise! But the dBA measurement is scientifically invalid for measuring infrasound, professor Alves-Pereira states.

Just as the human eye does not sense x-rays or ultraviolet, the human ear does not usually sense infrasound. There is the reluctance to intervene to the problem of low-frequency noise and infrasound, as many are exposed to them.

– The reluctance to intervene was found way before wind turbines. If you recognize that infrasound and low-frequency noise is a problem with wind turbines, then it is also a problem elsewhere, she says. – Just as with asbestos, everybody knew it was bad and people got sick but still they continued to use it. Now we are removing it all!

– There has been many, many studies done about the health of people around airports. They have more hypertension, cardiovascular diseases, they are more likely to commit suicide, Alves-Pereira lists. But then they measure the noise in dBA, and they do not realize that around their reports the problem is infrasound and low-frequency noise.

sky-1441936_640

The research team of professor Alves-Pereira began to study occupational exposure in 1980. In roughly 20 years, they have found the most relevant diagnostic tests for this pathology.

When receiving complaints of people living in homes since around 2000, they did not believe it in the beginning, but they gave them the same tests that they gave for the workers, and the tests came up positive.

– If you suspect that you maybe being effected by infrasound and low-frequency noise, there are two important tests to have, Alves-Pereira says. – The first one is called the lung function test with the pCO2 (partial pressure of carbon dioxide) respiratory drive.

– A less common test, not part of the routine, evaluates if you have brain lesions in the particular area. As for the people who are exposed to infrasound and low-frequency noise this test comes up positive for the brain lesions, she says and continues:

– Another test is a cognitive test, it tests your brain, the time it takes for your brain to react to a stimuli. People who are exposed to infrasound and low-frequency noise at their age, they have cognitive impairment that would be expected in older people.

Regarding to other medical diagnostic tests, we will return later to them in this blog. – syte/p

Osa/Part 1   Osa/Part 2   Osa/Part 3   Osa/Part 4

Reference.com. What is meant by respiratory drive? Available: https://www.reference.com/health/meant-respiratory-drive-6b83146686fb8dd3

Unihäiriöt ensimmäisiä oireita matalataajuiselle melulle altistumisesta. Problems with sleep – the first symptoms of exposure to low-frequency noise. SYTen blogi 20.9.2018. Saatavilla: https://syte.fi/2018/09/20/unihairiot-ensimmaisia-oireita-matalataajuiselle-melulle-altistumisesta/

Verkkomedia Perussuomalaiset 9.9.2018. Professor Mariana Alves-Pereira explains vibroacoustic disease. Video, YouTube. Available: https://www.youtube.com/watch?v=M83SReL9WrI

Ympäristöterveysseminaari, Ahlainen 8.9.

Vastaa

Ensimmäinen Tuulivoima & ympäristöterveys -seminaari pidettiin 8. syyskuuta 2018 Ahlaisissa. Seminaarissa luennoivat infraääneen ja muuhun matalataajuiseen ääneen perehtyneet DI Antti Aunio Aunio Groupista Oulusta ja professori Mariana Alves-Pereira Lusófonan yliopistosta Lissabonista.

Seminaarin koko tallenne on katsottavissa alta, kuvaajana Kai Ylikoski. Auomme tulevissa blogiteksteissä luentojen antia.

 

Our first seminar on Windpower & Environmental Health was organized in September, 8, 2018 in Ahlainen, Finland. The speakers of the seminar were M.Sc in Technology Antti Aunio from Aunio Group, Finland and Professor Mariana Alves-Pereira from University of Lusófona, Portugal.

Both of them are specialized in infrasound and low-frequency noise. Above the video by Kai Ylikoski. We will write more about the subjects of the presentations in our coming blog texts soon. -syte/p

Ylikoski, K. (2018). Infraääni, Ahlainen 8.9.2018. Tuulivoima ja ympäristöterveys -seminaari (video). YouTube 10.9.2018. Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=M1IYDNZ7Eb4

Melualtistus aiheuttaa terveysongelmia

3 vastausta

Tuulivoima & ympäristöterveys -seminaarimme pidettiin 8.-9. syyskuuta 2018 Ahlaisissa ja Kalajoella. Seminaarit onnistuivat erittäin hyvin. Kiitos kaikille osallistujille ja järjestelyissä mukana olleille!

Toinen seminaarien puhujista, professori Mariana Alves-Pereira Lusófonan yliopistosta Lissabonista oli Suomen Uutisten haastateltavana heti Suomeen tultuaan. Alves-Pereira on suorittanut korkeakoulututkinnot fysiikasta ja biolääketieteistä sekä tohtorin tutkinnon ympäristötieteistä.

Videohaastattelu on katsottavissa englanninkielisenä alta sekä Suomen Uutisten sivuilta.

Infraäänen ja matalataajuisen melun tutkimusaiheeseen Alves-Pereira törmäsi ensi kerran vuonna 1988 työskennellessään teknisenä kääntäjänä Portugalin ilmavoimissa. Tukikohdassa oli biolääketieteellinen tutkimusryhmä, joten suorittaessaan ensimmäisen tutkintonsa USAssa hän oli jo tietoinen matalataajuisen melun problematiikasta.

Professori Alves-Pereiran erikoisalaa on vibroakustinen oireyhtymä, VAD. Aihe on nyky-yhteiskunnassa edelleen hyvin kiistanalainen, koska sen aiheuttajana on tekijä, jota ei havaita. Tutkimusryhmän mukaan pitkäaikainen altistuminen infraäänille ja matalataajuiselle melulle voi aiheuttaa vibroakustisen oireyhtymän.

English:

Exposure to Noise Causes Health Problems

Our seminars on Wind Power & Environmental Health were hold in September, 8-9, 2018 in Ahlainen and Kalajoki, Finland. One of the speakers at the seminar, Professor Mariana Alves-Pereira from Lusófona University, Lisbon, was interviewed by Suomen Uutiset after her arrival to Finland. Professor Alves-Pereira has completed Bachelor’s degree in Physics, Master’s degree in Biomedical Engineering and Doctoral degree in Environmental Sciences.

The video interview in English can be seen above as well as at the homepage of Suomen Uutiset.

Professor Alves-Pereira came into contact with the subject of infrasound and low-frequency noise for the first time in 1988 when working as a technical translator at the Portuguese Air Force. On the air force base there was an on-site biomedical research team, so when she went to do her Bachelor’s degree in Physics in the USA she was already involved with the problem of low-frequency noise.

Professor Alves-Pereira’s expertise is vibroacoustic disease, VAD. It is still very controversial subject in today’s world because it is caused by agent of disease that is not recognized. According to the research group, when you have long-term exposures to infrasound and low-frequency noise you can develope vibroacoustic disease. – syte/p

Osa/Part 1   Osa/Part 2   Osa/Part 3   Osa/Part 4

Turkkila, M. (2018). Suomessa vieraileva portugalilainen professori: Melusaaste aiheuttaa terveysongelmia (video). Suomen Uutiset 9.9.2018. Siteerattu 10.9.2018. Saatavilla: https://www.suomenuutiset.fi/suomessa-vieraileva-portugalilainen-professori-melusaaste-aiheuttaa-terveysongelmia-video/

Verkkomedia Perussuomalaiset 9.9.2018. Professor Mariana Alves-Pereira explains vibroacoustic disease (video). YouTube. Available: https://www.youtube.com/watch?v=M83SReL9WrI