Avainsana-arkisto: terveys

AlfaTV:n Dosentissa tuulivoimalat ja terveys

Tuulivoimalan lavat-003AlfaTV:n Dosentissa oli aiheena tuulivoimalat ja terveys tammikuun kolmannella ja neljännellä viikolla

Dosentin haastateltavina olivat Ilpo Forsman 14.1.2020 ja Leena Kurikka 21.1.2020.

Tallenteet löytyvät nyt Permannosta. Ilpo Forsmanin haastattelu on täällä ja Leena Kurikan haastattelu täällä.

Kannattaa katsoa! Jaattehan tietoa edelleen, kiitos. Asia koskettaa erittäin suurta osaa kansastamme.

 

Saksan Dessau-Roßlaun kaupungin ympäristövirasto: Tuulivoimaloiden infraääni on haitallista terveydelle

Saksassa sijaitsevan Dessau-Roßlaun kaupungin ympäristöviraston mukaan tuulivoimaloiden infraääni on haitallista fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle. Viraston tekemä tutkimus julkaistaan lähiaikoina. MDR-kanava lähettää ohjelman aiheesta sunnuntaina 19. tammikuuta 2020.

Dessau-Roßlau on Saksi-Anhaltin osavaltion kolmanneksi suurin kaupunki. Yli 86.000 asukkaan kaupunki sijaitsee noin 40 km Leipzigista pohjoiseen.

Tuulivoimala-001

MDR:n (Mitteldeutscher Rundfunk) mukaan Dessau-Roßlaun ympäristövirasto ei sulje pois tuulivoimaloiden infraäänen eli säännöllisten painepulssien aiheuttamia terveyshaittoja.

Lähiaikoina aiheesta julkaistaan viraston oma tutkimus ”Infraäänipäästöjen aiheuttamat meluvaikutukset” (Lärmwirkungen von Infraschallimmissionen). Viraston tiedottaja kertoi MDR:n toimitukselle tutkimuksessa todettavan, että ”fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia on”. Hän ei halunnut antaa tarkempia tietoja ennen tutkimuksen julkaisemista.

Saksi-Anhaltin osavaltiossa on verkkoon kytkettyinä 2.860 tuulivoimalaa, joiden asennettu kapasiteetti on 5.122 MW. Osavaltion ympäristö-, maatalous- ja energiaministeriön mukaan rakennettujen voimaloiden keskimääräinen nimellisteho oli 3 MW vuonna 2017.

Vertailun vuoksi Suomeen rakennettujen voimaloiden keskiteho oli yli 3 MW jo vuonna 2016. Suomeen suunnitellaan rakennettaviksi Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen mukaan nykyään jopa 8-10 MW:n voimaloita.

Radio-televisiokanava MDR on Saksan kolmoskanava. Leipzigissa pääkonttoriaan pitävä kanava lähettää valtakunnan verkkoon paikallisten osavaltioiden alueella toimivien ohjelmat. MDR voidaan siten lukea valtion viralliseksi kanavaksi.

MDR esittää ohjelman aiheesta sunnuntaina 19.1.2020 klo 22.20.

MDR kertoo myös kiistattomista, Mainzin yliopiston tutkijoiden havainnoista koskien sydänlihaksen voiman vähenemistä ja Alec Saltin tutkimuksista koskien matalataajuisen äänen vaikutuksista sisäkorvaan. -syte/bp


Karte der Bürgerinitiativen in Deutschland. WindWahn.com. https://www.windwahn.com/karte-der-buergerinitiativen/

MDR Wissen (2020). Infraschall – der unhörbare Lärm, der krank macht? https://www.mdr.de/wissen/windkraftanlagen-infraschall-gesundheit-100.html

Ministerium für Umwelt, Landwirtschaft und Energie (2020). Windenergie in Sachsen-Anhalt. https://mule.sachsen-anhalt.de/energie/erneuerbare-energien/windenergie/

Tv-ky Uutisvirta (2017). Tanskaan asennettujen voimaloiden keskipyyhkäisykorkeus 40 metriä viime vuonna. 19.2.2017. http://tvky.blogspot.com/2017/02/tanskaan-asennettujen-voimaloiden.html

Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen blogi. Tuulivoimaa – mutta hallitusti? 24.9.2019. https://etelapohjanmaanely.wordpress.com/2019/09/24/tuulivoimaa-mutta-hallitusti/

Infraääni aiheuttaa terveyshaittoja jopa 15-20 km:n etäisyydellä tuulivoimaloista – riskietäisyys kasvaa voimaloiden tehon, määrän tai korkeuden kasvaessa tai pitkäaikaisaltistuksessa

Suomessa vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan tuulivoimaloiden infraääni aiheuttaa terveyshaittoja jopa 15-20 km:n etäisyydellä voimaloista. Pilottitutkimuksen tulos on tilastollisesti merkitsevä. Riskietäisyys vaihtelee olosuhteiden mukaan: se kasvaa voimaloiden korkeuden, määrän tai tehon kasvaessa tai pitkäaikaisaltistuksessa. Tutkimus vahvistaa Cerannan ja Pilgerin Saksassa tekemän pitkäaikaistutkimuksen tulokset (2004-2016).

Suomessa tehtiin pilottitutkimus (Mehtätalo ym. 2019) tuulivoimaloiden infraäänen vaikutuksista voimaloiden ympäristössä oleskelevien terveyteen vuonna 2016. Tutkimus toteutettiin kahdesta maakunnasta, Satakunnasta ja Pohjois-Pohjanmaalta, keväällä 2016 kerätystä aineistosta (ks. kuvio). Tutkimuksen otos tehtiin kahdesta eri rekisteristä yksinkertaisella satunnaisotannalla.

Tutkimusaineiston keruumenetelmänä käytettiin haastattelua. Mukana oli yhteensä 193 ihmistä 46 perheestä alueilta, joille oli rakennettu ja otettu käyttöön tuulivoimaloita 0,5–3 vuotta ennen haastatteluhetkeä. Haastattelua varten selvitettiin kunkin perheen etäisyys lähimpään voimalaan tai voimaloihin ja voimalan rakentamis-/käyttöönottoajankohta. Osa haastatelluista asui lähellä voimaloita, osa useiden kymmenien kilometrien päässä.

Tilastollisena tutkimusmenetelmänä oli lineaarinen sekamalli, jota käytettiin aineiston tilastollisen merkitsevyyden testaamiseen. Oireita selitettiin joko suoralla etäisyydellä (km) lähimpään tuulivoimalaan tai karttamallinnuksen altistusvyöhykkeellä. Lisäksi selittäjinä olivat käytetty rekisteri, henkilön sukupuoli, ikä ja ennakkotietoisuus tuulivoimaloiden mahdollisesta terveyshaitasta.

Finland infrasound-002

Alle 15 km:n etäisyys voimaloista oli jaettu neljään eri etäisyysluokkaan. Vastausten erot näiden kesken olivat pieniä ja poikkesivat selvästi vasta luokassa, jossa etäisyys lähimpään tuulivoimalaan oli yli 15 km. Haitallista tai vakavampaa oireilua oli selvästi enemmän alle tai noin 15 km:n etäisyydellä voimaloista kuin kauempana niistä.

Lisäksi muodostettiin karttamallinnus tuulivoimaloiden infraäänen leviämisestä, jatkuvuudesta ja voimakkuudesta, ts. altistusvyöhykkeistä Suomen karttapohjalle (ks. kuvio). Karttamallinnuksessa oli käytössä kolme eri altistusvyöhykettä. Ensimmäisellä vyöhykkeellä lähimpänä voimaloita oli tuulivoimaloiden infraääntä kaikilla tuulen suunnilla melko voimakkaana. Toisella vyöhykkeellä voimaloiden aiheuttamaa infraääntä oli usein, tuulen suunnasta johtuen. Kolmanteen vyöhykkeeseen ei infraääntä voimaloista laskentamallin mukaan juuri tullut. Karttamallinnus selitti oireita paremmin kuin suora etäisyys lähimpään tuulivoimalaan.

Kuvio. Karttamallinnus tuulivoimaloiden infraäänen leviämisestä Suomessa vuonna 2016. Aineisto kerättiin Satakunnan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnista.

Tilastollisessa analyysissa ei muodostunut merkitsevää p-arvoa suoraan etäisyyden mukaan (km) kasvavalle haitalle. Merkitsevä p-arvo saatiin kokonaisaltistusta kuvaavan karttamallinnuksen mukaiselle haitalle. Lisäksi oireita selittivät henkilön sukupuoli ja ikä. Muut taustamuuttujat eivät selittäneet oireita tilastollisesti merkitsevästi.

Tyypillisimpiä oireita olivat unen häiriintyminen tai yöunen tarpeen muuttuminen, väsymys ja erilaiset säryt.

Tutkimustulosten mukaan tuulivoimaloiden infraäänen aiheuttamaa terveyshaittaa oli huomattavasti enemmän karttamallinnuksen altistusvyöhykkeillä 1–2 kuin kauempana. Tutkimuksen tärkein tulos on, että riskietäisyys kasvaa voimaloiden korkeuden, määrän tai tehon kasvaessa tai ajan kuluessa pitkäaikaisaltistuksessa, ts. riskietäisyys vaihtelee olosuhteiden mukaan. Alueilla, joissa voimaloita oli eri puolilla asuinpaikkaa, terveyshaittoja ilmeni tämän pilottitutkimuksen tekoaikaan vallinneissa olosuhteissa 15–20 km:n etäisyydelle asti voimaloista.

Mahdollisen haitan syntyminen tulee siten tutkia riittävän pitkällä säteellä tuulivoimaloista ja huomioida kaikki ympäristössä olevat tuulivoimalat sekä tyypillisimmät tuulen suunnat. Tämä tutkimus vahvistaa Cerannan ja Pilgerin pitkäaikaistutkimuksen (2004–2016) tulokset koskien tuulivoimaloiden infraäänen leviämistä Saksassa. – sytep


Mehtätalo ym. (2019). Tuulivoimaloiden infraäänen vaikutus sen leviämisen perusteella voimaloiden ympäristössä oleskelevien terveyteen Suomessa. Tilastollinen analyysi. Yhteenveto.

Ceranna, L. & Pilger, C. (2016). Der unhörbare Schall von Windkraftanlagen. Bundesanstalt für Geowissenschaften und Rohstoffe (BGR). https://www.bgr.bund.de/DE/Themen/Erdbeben-Gefaehrdungsanalysen/Seismologie/Kernwaffenteststopp/Projekte/abgeschlossen/hufe_wka.html

Mehtätalo et al. (2019). The health effects of wind turbine infrasound based on its propagation on the people in the surroundings of wind turbines in Finland. Statistical analysis. Summary.

Mehtätalo u. a. (2019). Die gesundheitlichen Auswirkungen von Infraschall emittiert durch Windkraftanlagen auf die Anwohner in der Umgebung von WKA in Finnland, basierend auf der Schallausbreitung. Statistische Analyse. Zusammenfassung.

Tuulivoima ja terveys AlfaTV:n Dosentissa 14. ja 21.1.2020

AlfaTV lähettää ohjelmaa tuulivoimasta ja terveydestä tammikuun kolmannella ja neljännellä viikolla. Dosentin haastateltavina ovat tiistaina 14.1. klo 19.30 Ilpo Forsman ja samaan aikaan seuraavana tiistaina 21.1.2020 Leena Kurikka. Ensin nähtävän ohjelman aiheena ovat tuulivoimaloihin liittyvät tutkimukset ja infraääni. Jälkimmäisen ohjelman aiheena on tuulivoimaloiden vaikutukset ihmisiin Suomessa, todellisten tapausten valossa.

Winter Finland-001

Tiistain ohjelmat ovat nähtävissä muuallakin kuin kaapelitv:ssä, mutta keskiviikkona, torstaina ja perjantaina ohjelmista lähtettävät uusinnat näkyvät vain kaapelissa. Lisätietoja löytyy täältä.

Ilpo Forsmanin haastattelun tallenne löytyy täältä (lisätty 19.1.2020).

Leena Kurikan haastattelun tallenne löytyy täältä (lisätty 22.1.2020).

Kannattaa katsoa ja jakaa tietoa ohjelmista edelleen!

Päivitetty linkit 23.1.2020.

Terveellisen ja turvallisen ympäristön puolesta

Suomen ympäristöterveys ry:n eli SYTen tavoitteena on tukea elinympäristön säilymistä terveellisenä ja turvallisena ihmisille ja eläimille. Parhaillaan tutkimme sekä hankimme rahoitusta tutkimukseen, joka selvittää, millaisia vaikutuksia tuulivoimaloiden infraäänellä on ihmisten ja eläinten terveydelle, ks. esite (A5, 2 s).

SYTe Lapland Finland

Vuonna 2019 mittasimme tuulivoimaloiden infraäänisykkeen, säännöllisen painepulssin, leviämistä Suomessa keväästä talveen. Lähiaikoina julkaisemme muun muassa lisää tietoja mittaustuloksista.

Tule mukaan tukemaan toimintaamme varsinaisena tai kannatusjäsenenä! Voimme ottaa vastaan myös lahjoituksia.

Yhteyttä voit ottaa s-postitse (info@syte.fi) tai täyttämällä yhteystietolomakkeen. – Kiitos tuestasi!

Kirja: Matalataajuinen ääni voi olla saastetta ja terveyshaitta

Tohtori Bruce Rapley on julkaissut kirjan Matalataajuisen äänen biologiset seuraukset (2019). Sen mukaan myös ääni voi olla saastetta ja terveyshaitta. Rapley on soveltava biologi, joka on erikoistunut ympäristöterveyteen, akustiikkaan ja aivojen kognitiiviseen toimintaan.

CFASPv3_Rapley_Bruce

Rapleyn kansainvälisen tutkimusryhmän 20 vuoden tutkimus osoittaa, että tietynlaiset äänet voivat aiheuttaa kehoon hormonaalisen ”taistele tai pakene” -vaikutuksen. Tämä on oleellista sen ymmärtämisessä, että myös ääni voi olla saastetta ja terveyshaitta. Tutkimus pohjautuu tietokonepohjaiseen SAM-tekniikkaan (Soundscape Analysis and Monitoring, äänimaisema-analyysi ja seuranta).

Yhdessä tekemänsä tutkimuksen ja Uuden-Seelannin puolustusvoimien (NZDF) kanssa tohtori Rapleylla on ainutlaatuinen tietämys ja ymmärrys siitä, kuinka ympäristön ääni voi vaikuttaa kognitioon (eli aivojen toimintaan ja ajatteluprosessiin) sekä fysiologiseen vasteeseen. Aivojen neurofysiologia määrää niiden reagoimisesta ääneen.

Saksalaisen tutkimusryhmän (Weichenberger ym. 2018) viimeisin fMRI:stä eli toiminnallisesta magneettikuvauksesta tekemä tutkimus osoittaa, että ihmisen aivot reagoivat subliminaalisiin eli kuulokynnyksen alapuolella oleviin ääniin. Jatkuva, kuulokynnyksen alapuolella oleva äänisignaali voi siten saada aikaan patogeenisen (eli sairauksia ja tauteja aiheuttavan) vaikutuksen, kuten on huomattu ihmisissä ja eläimissä, jotka asuvat tuulivoimaloiden ympäristössä.

Tuulivoimaloiden terveysvaikutuksia koskevassa julkisessa keskustelussa on tärkeää huomata, että Weichenbergerin tutkimus kumoaa niin kutsutun nosebo-efektin. “Matalataajuinen ääni (myös infrääni) voi vaikuttaa ja vaikuttaa aivoihin alle havaintokynnyksen olevilla äänitehotasoilla.” – syte/ep

English:  Lue loppuun

Onko ympäristösi turvallinen asua ja elää?

Suomen ympäristöterveys ry, lyhyesti SYTe, perustettiin kesällä 2016. Yhdistys tutkii elinympäristössä tapahtuvia, ihmisten ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavia muutoksia. Lisäksi SYTe edistää tutkimusta äänen, erityisesti matalataajuisten äänien ja värähtelyn, vaikutuksesta ihmisten ja eläinten terveyteen teettämällä, julkaisemalla ja kääntämällä tutkimuksia.

SYTe esite n A6

Tällä hetkellä SYTe mittaa tuulivoimaloiden infraäänen leviämistä Suomessa. Mittaustulokset alkukesältä 2019 ovat hälyttävät: ihmiset ja eläimet altistuvat teolliselle infraäänelle – säännölliselle painepulssille – kymmenien kilometrien etäisyydellä tuulivoimaloista. Infraäänisyke leviää lähes vaimentumattomana ainakin 60 km:n päähän.

Onko sinun asuin- ja työskentely-ympäristösi turvallinen elää?

Tule edistämään mittauksia ja tutkimusta liittymällä jäseneksi (s-postitse  info@syte.fi tai täyttämällä yhteystietolomake). Vain varsinaisena jäsenenä saat tietoa tutkimuksista ja ajankohtaisesta terveystiedosta. Voit myös vaikuttaa yhdistyksen toimintaan. Kannatusjäsenet saavat yleisempää tietoa toiminnasta ja tutkimuksista.

Henkilöjäsenen jäsenmaksu on 40 € ja yritysjäsenen 200 € vuodessa.  Yhdistys voi ottaa vastaan myös lahjoituksia.

Kiitos, että kannat vastuuta elinympäristön säilymisestä Suomessa!