Avainsana-arkisto: video

Tuulivoiman terveyshaittoja tutkittaessa tulee koeasetelman olla oikea

Vastaa

Terveyshaittojen yhteys tuulivoimaloihin on tutkittavissa objektiivisesti tilastollisena tutkimuksena. Monessa alalta tehdyssä tutkimuksessa aineisto kokonaisuudessaan on kuitenkin liian läheltä voimaloita. Mehtätalon ym. (2019) pilottitutkimus osoittaa oireiden ja infraäänialtistuksen välisen, tilastollisesti merkitsevän yhteyden: mitä jatkuvampaa tuulivoimaloiden säännöllinen painepulssi eli infraäänisyke on, sitä nopeammin se sairastuttaa.

Tuulivoimaloiden riskietäisyys terveydelle kasvaa voimaloiden korkeuden, tehon tai määrän kasvaessa tai pitkäaikaisaltistuksessa, Mehtätalon ym. (2019) tutkimus osoittaa. Tutkimuksessa haastatelluista perheistä osa asui lähellä voimaloita, osa useiden kymmenien kilometrien päässä. Oireita selitettiin joko suoralla etäisyydellä lähimpään tuulivoimalaan tai karttamallinnuksen altistusvyöhykkeellä. Oireiden yhteys kokonaisaltistusta kuvaavan karttamallinnuksen mukaiseen haittaan on tilastollisesti merkitsevä.

Monessa alalla tehdyssä tutkimuksessa koko aineisto on kerätty liian läheltä voimaloita. Esimerkiksi Michaudin ym. (2016) tutkimuksen aineistosta on julkaistu useita tutkimuksia. Sen aineisto on kerätty kuitenkin vain 11,2 km:n säteellä tuulivoimaloista.

Finland wind turbines Auniogroup

Myös Hongiston marraskuussa 2019 esittelemän tutkimuksen kontrolliryhmä on liian läheltä voimaloita. Tutkimuksessa vastaajat jaettiin neljään ryhmään tuulivoimamelun mallinnetun äänitason (LAeq) mukaan. Kolmella ryhmällä (<25 dB, 25-30 dB, >30 dB LAeq) oli voimaloita näköetäisyydellä 0,9-2,7 km:n päässä. Kontrolliryhmällä lähimmät voimalat sijaitsivat yli 6,8 km:n päässä.

Tutkimus tarkasteli oireiden ja sairauksien esiintyvyyttä. Edellä mainittujen ryhmien ja kontrolliryhmän välisissä oireissa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa tuuliturbiinisyndrooman (WTS) mukaisten oireiden esiintyvyyden suhteen. Edelleen tulosten mukaan sairauksia ei raportoitu voimaloiden lähellä enempää kuin niistä kauempana olevien parissa. Tutkimus ei siten vahvistanut syndrooman olemassaoloa, eikä tukenut sitä, että tuulivoima-alueen lähellä sairastuttaisiin muuta väestöä enemmän. (Hongisto 2019.)

Tuulivoimalat Suomessa, ks. tutkimuksen kohteet Porin Peittoo, Iin Olhava ja Salon Märynummi Auniogroupin sivuilta (kuvakaappaus).

Hongiston (2019) tutkimuksessa on kuitenkin muutama muukin ongelma. Ensinnä voi huomauttaa, että vain vajaan 7 km:n etäisyys ympäristöään korkeammalle sijoitettuihin tuulivoimaloihin tarkoittaa edelleen näköetäisyyttä.

Toinen tutkimuksellinen ongelma on haastateltavien asenne tuulivoimaloiden lähellä, jossa oireita paitsi liiotellaan myös vähätellään. Siksi on tärkeää, että oireiden yhteys tuulivoimaloihin tutkitaan objektiivisesti tilastollisena tutkimuksena, eikä etsimällä tilastollista merkitsevyyttä ryhmien vastausten ja etäisyyksien väliltä.

Kauhajoki Mustaisneva 310316
Kauhajoen Mustaisnevan tuulivoimaloita. Etäisyys 4,0-4,6 km kuvanottopaikasta. Julkaistu kuvaajan luvalla.

Monessa aiemmassa tutkimuksessa on ollut samankaltainen koeasetelma kuin edellä ja myös tulokset ovat olleet pitkälti samoja. Tuloksissa on kuitenkin kyse siitä, ettei tuulivoimaloiden kuuluva ääni eikä siten ilmeisesti asennekaan sairastuta ihmisiä, vaan sairastumisen syynä on jokin muu. Syytä ei kuitenkaan saada tutkimuksen asetelman vuoksi selville, sillä siinä verrataan vakavasti tai nopeasti sairastuneita lievästi tai hitaammin sairastuneisiin, eikä terveisiin, joilla ei ole vastaavia altisteita ympäristössään.

Perustellusti voi kysyä, onko tutkimuksen koeasetelma tarkoitushakuinen, kun kontrolliryhmää ei ole otettu varmuudella haitattomalta alueelta esimerkiksi 200 km:n päästä tuulivoimaloista?

Tuulivoimaloiden painepulssien tiedetään jo Saksassa vuosina 2004-2016 tehtyjen, valtion rahoittamien pitkäaikaismittausten perusteella leviävän yli 20 km:n etäisyydelle voimaloista (Ceranna & Pilger 2016), tutkitusti ainakin 90 km:n etäisyydelle (Marchillo ym. 2015) ja Suomessa tehtyjen mittausten mukaan ilmeisesti vieläkin kauemmas voimaloista. Itse tuuliturbiinisyndroomahan on vahvistettu Kelleyn ym. tutkimuksessa jo vuonna 1985. Tutkimuksen rahoitti USAn energiavirasto.

Tutkittaessa tuulivoiman haittoja koeasetelma on siten erittäin tärkeä. Sen valinnasta on kiinni, onko tutkimuksella mahdollista päästä todellisiin tuloksiin ja millaiset johtopäätökset niistä voi tehdä.

kuvio 1

Mehtätalon ym. (2019) tutkimuksessa kontrolliaineistona oli karttamallinnus tuulivoimaloiden infraäänisykkeen leviämisestä, jatkuvuudesta ja voimakkuudesta (ts. altistusvyöhykkeistä) (ks. kuva). Oireiden ja altistusvyöhykkeiden välillä havaittiin tilastollinen merkitsevyys. Mitä jatkuvampaa tuulivoimaloiden painepulssit eli infraääni on, sitä nopeammin se sairastuttaa.

Käytännössä tutkimuksen tulokset tarkoittavat sitä, että tällä hetkellä tuulivoimaloiden tuottaman infraäänen sairastuttavuusvaikutus voi yltää jo lähes koko Suomeen. Jos infraäänisykettä esiintyy edes vähän, se sairastuttaa, vaikkakin hitaammin. – syte/pm

Mehtätalo ym. (2019). Tuulivoimaloiden infraäänen vaikutus sen leviämisen perusteella voimaloiden ympäristössä oleskelevien terveyteen Suomessa. Tilastollinen analyysi. Yhteenveto.

Michaud, DS, Keith, SE, Feder, K. & Voicescu, SA (2016). Personal and situational variables associated with wind turbine noise annoyance. The Journal of the Acoustical Society of America 139, 1455 (2016). Available: https://doi.org/10.1121/1.4942390

Ympäristöministeriö (2019). Rakennetun ympäristön energiakysymysten neuvottelupäivät. 27.-28.11.2019. Ohjelma ja esitykset. Saatavilla: https://www.ym.fi/fi-FI/Ministerio/Rakennetun_ympariston_energiakysymysten_(51543) . Video: https://www.youtube.com/watch?v=FtMCI5PE1cs&feature=youtu.be&t=18240

Hongisto, V. (2019). Tuulivoimamelun häiritsevyyden selittäjät – tutkimus kolmelta tuulivoima-alueelta. Esityksen diat (pdf). Saatavilla: https://www.ym.fi/download/noname/%7BC4F93E2A-4C5C-416F-BCBF-763D766B896C%7D/153173

Ceranna, L & Pilger, C (2016). Der unhörbare Schall von Windkraftanlagen. Bundesanstalt für Geowissenschaften und Rohstoffe (BGR). Erhältlich: https://www.bgr.bund.de/DE/Themen/Erdbeben-Gefaehrdungsanalysen/Seismologie/Kernwaffenteststopp/Projekte/abgeschlossen/hufe_wka.html

Tuulivoimaloiden infraääni mitattavissa 40-60 km:n etäisyydellä voimaloista yli puolena mittauspäivistä. SYTen blogi 3.8.2019. Saatavilla: https://syte.fi/2019/08/03/tuulivoimaloiden-infraaani-mitattavissa-40-60-kmn-etaisyydella-voimaloista-yli-puolena-mittauspaivista/

Kelley, ND, McKenna, HE, Hemphill, RR, Etter, CL, Garrelts, RL & Linn, NC (1985). Acoustic Noise Associated with the MOD-1 Wind Turbine: Its Source, Impact, and Control. SERI/TR-635-1166 UC Category: 60 DE85002947. Prepared under Task Nos. 1066.70 and 4803.10 WPA No. 171A. Solar Energy Research Institute. A Division of Midwest Research Institute. Golden, Colorado. Prepared for the U.S. Department of Energy. Contract No. DE-AC02-83CH-10093. Available: https://stopthesethings.files.wordpress.com/2013/07/kelley-et-al-1985.pdf

Marchillo, O., Arrowsmith, S., Blom, Ph. & Jones, K. (2015). On infrasound generated by wind farms and its propagation in low-altitude tropospheric waveguides. Journal of Geophysical Research: Atmospheres. Available: https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/2014JD022821

Tiede ei tiedä turvallista etäisyyttä tuulivoimaloihin

4 vastausta

Professori Mariana Alves-Pereira Portugalista oli Suomen Uutisten haastateltavana syyskuun alkupuolella. Hän kertoi matalataajuisen melun ja infraäänialtistuksen vaikutuksesta terveyteen, ensimmäisistä oireista sekä lääketieteellisistä testeistä, joilla altistuminen on todettavissa.

Alves-Pereiran mukaan tiede ei tiedä, onko infraäänen tai matalataajuisen äänen lähteen luonteella, koolla tai teholla yhteyttä oireisiin.

– Mutta olemme huomanneet, että lähellä suuria tuulivoimaloita asuvat saavat nopeammin ja rajumpia oireita kuin pienempien voimaloiden lähellä asuvat, hän kertoo.

– Erityisen herkkiä ovat autistiset lapset ja aikuiset. Samoin monissa ammateissa altistutaan työperäisesti, mutta he saavat palautumisaikaa. Kodeissa altistuneet eivät sitä saa, hän muistuttaa.

Jos pystyy palautumaan, voi mahdollisesti kestää tilannetta.

– Mutta jos lepoon ei ole mahdollisuutta, kuten maanviljelijällä jonka on ruokittava eläimet joka päivä, hänellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin paeta kodistaan, Alves-Pereira sanoo.

farm-house-3232-045

Viranomaiset eivät tunnusta tilannetta ongelmaksi, joten sairastuneelle ei tehdä lääketieteellisiä kokeita, joilla hän voisi todistaa olevansa sairas.

– Se on kuin noidankehä, Alves-Pereira kuvaa ja jatkaa: – Mutta jos joku diagnosoidaan luulosairaaksi, tarvitaan testejä. Se pitää osoittaa testein!

– Vaikka lääkärikunnasta tuntuisi, että nämä ihmiset voivat ehkä olla luulosairaita, se pitää osoittaa testein. Suomessa puhutaan luulotaudista, muualla psykosomaattisista sairauksista tai nosebo-effektistä. Jos tieteessä väitetään mitään tällaista, se pitää todistaa testein. Missä lääkärikunta siis menee? professori Alves-Pereira kysyy.

Alves-Pereiran mukaan se, miten altistumista epäilevän tulisi toimia riippuu siitä, onko kyse altistuksesta työpaikalla vai kotona.

– Jos olet altistunut kotona, pakene, hän sanoo. – Tai mene lääkärille ja vaadi kokeita.

– Vaikka haluaisit taistella kotisi puolesta, et voi asua siellä, koska tulet koko ajan sairaammaksi, eikä kukaan välitä, ei edes lääkäri. Neuvoni on että pakene, taistele muualta käsin kotisi puolesta, hän sanoo.

– Ihmiset laitetaan mahdottomiin tilanteisiin, eri puolilla maailmaa ongelmaa tutkinut Alves-Pereira näkee. – Jotkut asuvat asuntovaunuissa, jotkut ovat jättäneet kokonaan kotinsa. Lääkärikunta ei pidä ihmisten puolta, poliitikot kannattavat voimaloiden rakentamista.

ruovesi-kuvapp

Alves-Pereiran tutkimusryhmä analysoi parhaillaan kahdeksasta kodista mitattuja tietoja. Ne on kerätty 1–23 km:n etäisyydeltä lähimmistä tuulivoimaloista. Datan analysointi on vielä kesken.

– Olemme mitanneet tuulivoimaloiden akustisen jäljen kodissa, joka on 12 km:n päässä lähimmästä tuulivoimalasta, Alves-Pereira kertoo.

– Eri maat antavat suojaetäisyyksiä: 10 X rungon korkeus, 5 X rungon korkeus. Välkkeelle voidaan laskea suojaetäisyys, mutta ei melulle. He vetävät lukuja hatusta, professori Alves-Pereira sanoo.

– Tutkimus ei tiedä, mikä olisi turvallinen etäisyys asua tuulivoimaloista. Tiede ei tiedä, hän toistaa.  – Henkilökohtaisesti en itse asuisi 20 kilometriä lähempänä tuulivoimaloita, Alves-Pereira toteaa. – syte

Osa/Part 1   Osa/Part 2   Osa/Part 3   Osa/Part 4

Matalataajuiselle melulle altistuminen on todettavissa lääketieteellisin testein. Exposure to low-frequency noise can be detected by medical tests. SYTen blogi 26.9.2018. Saatavilla: https://syte.fi/2018/09/26/matalataajuiselle-melulle-altistuminen-on-todettavissa-laaketieteellisin-testein/

Melualtistus aiheuttaa terveysongelmia. Exposure to noise causes health problems. SYTen blogi 11.9.2018. Saatavilla: https://syte.fi/2018/09/11/melualtistus-aiheuttaa-terveysongelmia/

Unihäiriöt ensimmäisiä oireita matalataajuiselle melulle altistumisesta. Problems with sleep – the first symptoms of exposure to low-frequency noise. SYTen blogi 20.9.2018. Saatavilla: https://syte.fi/2018/09/20/unihairiot-ensimmaisia-oireita-matalataajuiselle-melulle-altistumisesta/

Verkkomedia Perussuomalaiset 9.9.2018. Professor Mariana Alves-Pereira explains vibroacoustic disease. Video, YouTube. Available: https://www.youtube.com/watch?v=M83SReL9WrI

Matalataajuiselle melulle altistuminen on todettavissa lääketieteellisin testein

4 vastausta

Professori Mariana Alves-Pereira Portugalista oli Suomen Uutisten haastateltavana syyskuun alkupuolella. Hänen tutkimusryhmänsä tutkii vibroakustista oireyhtymää, VADia. Sen aiheuttajana on tekijä, jota ei havaita: matalataajuinen melu ja infraääni.

Alves-Pereira kertoo melun torjuntaan liittyen, että historiallisesti tarkasteltuna melun torjunnalla on tarkoitus suojata kuuloa. Tähän kehitettiin dBA-mittaus.

– Se mittaa kuitenkin vain kuuloalueen ääniä, niitä jotka kuulemme hyvin. Se ei mittaa lainkaan niitä ääniä, joita emme kuule, hän sanoo.

– Silti dBA:ta käytetään infraäänen ja matalataajuisen melun mittaamiseen! dBA-mittaus on tieteellisesti kelvoton infräänien mittaamiseen, professori Alves-Pereira toteaa.

Aivan kuten ihmissilmä ei aisti röntgensäteitä tai ultraviolettisäteilyä, ihmiskorva ei yleensä aisti infraääntä. Matalataajuisen melun ja infraäänen luomaan ongelmaan ollaan haluttomia puuttumaan, sillä niille altistuvat monet.

– Haluttomuus puuttua oli olemassa jo kauan ennen tuulivoimaloita. Jos tunnustetaan, että ne ovat ongelma tuulivoimaloiden aiheuttamana, ovat ne ongelma myös muualla, Alves-Pereira sanoo. – Aivan kuten asbestin suhteen tiedettiin, että se on vaarallista ja ihmiset sairastuivat, mutta silti sen käyttämistä jatkettiin. Nyt se poistetaan joka paikasta!

– Lentokenttien lähellä asuvien ihmisten terveydentilasta on tehty hyvin paljon tutkimuksia. Heillä on enemmän verenpainetautia, sydän- ja verisuonitauteja, he tekevät useammin itsemurhia, Alves-Pereira luettelee. Mutta ääni mitataan dBA:na, eikä myönnetä, että ongelma on infraäänessä ja matalataajuisessa melussa.

nurse-2536964_640

Alves-Pereiran tutkimusryhmä aloitti työperäisen altistuksen tutkimisen vuonna 1980. Noin 20 vuodessa he ovat löytäneet olennaisimmat lääketieteelliset diagnostiset kokeet oireyhtymän toteamiseksi.

Saadessaan valituksia noin vuodesta 2000 lähtien kodeista he eivät ensin uskoneet niihin, mutta tekivät kodeissaan altistuneille samat kokeet kuin työperäisestä altistuksesta kärsiville, ja niiden tulos oli positiivinen.

– Jos epäilee, että on altistunut infraäänelle ja matalataajuiselle äänelle, on olemassa kaksi tärkeää testiä, Alves-Pereira sanoo. – Ensimmäinen on keuhkojen toimintaa mittaava pCO2-testi (hiilidioksidiosapainetesti) hengityksen säätelyyn (respiratory drive).

– Eräs harvinaisempi testi arvioi, onko jossain aivojen alueella vammaa. Infraäänelle ja matalataajuiselle melulle altistuneilla tämä testi näyttää positiivista, hän sanoo ja jatkaa: – Toinen, kognitiivinen testi mittaa aivojen vasteaikaa, reaktioaikaa ärsykkeisiin. Infraäänelle tai matalataajuiselle melulle altistuneiden kognitiiviset kyvyt ovat heikentyneet.

Muihin lääketieteellisiin diagnostisiin testeihin palataan blogissa myöhemmin.

English:

Exposure to low-frequency noise can be detected by medical tests

Professor Mariana Alves-Pereira from Portugal was interviewed by Suomen Uutiset in the beginning of September. Her research team studies vibroacoustic syndrome, VAD. It is caused by an agent of disease that is not recognized: low-frequency noise and infrasound.

In connection with the hearing protection Alves-Pereira tells that, historically, we have wanted to protect people’s hearing only. So, science has developed what is called the dBA, the unit that measures noise.

– However, it focuses exclusively on the part that we hear. So, anything outside of the part where we hear very well, the dBA will not measure, she says.

– And yet, it is the dBA which is used to measure infrasound and low-frequency noise! But the dBA measurement is scientifically invalid for measuring infrasound, professor Alves-Pereira states.

Just as the human eye does not sense x-rays or ultraviolet, the human ear does not usually sense infrasound. There is the reluctance to intervene to the problem of low-frequency noise and infrasound, as many are exposed to them.

– The reluctance to intervene was found way before wind turbines. If you recognize that infrasound and low-frequency noise is a problem with wind turbines, then it is also a problem elsewhere, she says. – Just as with asbestos, everybody knew it was bad and people got sick but still they continued to use it. Now we are removing it all!

– There has been many, many studies done about the health of people around airports. They have more hypertension, cardiovascular diseases, they are more likely to commit suicide, Alves-Pereira lists. But then they measure the noise in dBA, and they do not realize that around their reports the problem is infrasound and low-frequency noise.

sky-1441936_640

The research team of professor Alves-Pereira began to study occupational exposure in 1980. In roughly 20 years, they have found the most relevant diagnostic tests for this pathology.

When receiving complaints of people living in homes since around 2000, they did not believe it in the beginning, but they gave them the same tests that they gave for the workers, and the tests came up positive.

– If you suspect that you maybe being effected by infrasound and low-frequency noise, there are two important tests to have, Alves-Pereira says. – The first one is called the lung function test with the pCO2 (partial pressure of carbon dioxide) respiratory drive.

– A less common test, not part of the routine, evaluates if you have brain lesions in the particular area. As for the people who are exposed to infrasound and low-frequency noise this test comes up positive for the brain lesions, she says and continues:

– Another test is a cognitive test, it tests your brain, the time it takes for your brain to react to a stimuli. People who are exposed to infrasound and low-frequency noise at their age, they have cognitive impairment that would be expected in older people.

Regarding to other medical diagnostic tests, we will return later to them in this blog. – syte/p

Osa/Part 1   Osa/Part 2   Osa/Part 3   Osa/Part 4

Reference.com. What is meant by respiratory drive? Available: https://www.reference.com/health/meant-respiratory-drive-6b83146686fb8dd3

Unihäiriöt ensimmäisiä oireita matalataajuiselle melulle altistumisesta. Problems with sleep – the first symptoms of exposure to low-frequency noise. SYTen blogi 20.9.2018. Saatavilla: https://syte.fi/2018/09/20/unihairiot-ensimmaisia-oireita-matalataajuiselle-melulle-altistumisesta/

Verkkomedia Perussuomalaiset 9.9.2018. Professor Mariana Alves-Pereira explains vibroacoustic disease. Video, YouTube. Available: https://www.youtube.com/watch?v=M83SReL9WrI

Unihäiriöt ensimmäisiä oireita matalataajuiselle melulle altistumisesta

5 vastausta

Professori Mariana Alves-Pereira Portugalista vieraili Suomessa syyskuun alkupuolella ympäristöterveysseminaarimme toisena puhujana. Alves-Pereiran tutkimusryhmä on tutkinut infraäänen ja matalataajuisen melun vaikutuksia terveyteen jo vuodesta 1988. Tutkimusryhmän mukaan pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa ns. vibroakustisen oireyhtymän, VAD:n.

Ongelmia voivat aiheuttaa monet infraäänen tai muun matalataajuisen melun lähteet: esimerkiksi ilmastointijärjestelmät, suuret kompressorit, lentokoneet tai metrot.

– Infraäänen ja matalataajuisen äänen aiheuttamia ongelmia on ollut jo yli 30 vuotta ennen tuulivoimaloita, Alves-Pereira kertoo. – Tuuliturbiinit ovat pitkässä listassa viimeisin, mikä voi aiheuttaa infraääntä ja matalataajuista melua koteihin, joten niiden myötä ongelma on tullut jälleen esiin.

Kesä SuomiOireyhtymän syntyminen riippuu siitä, onko kyse töissä vai kotona tapahtuneesta melualtistuksesta. Työperäinen altistus on lyhytaikaisempaa ja keholla on aikaa palautua. Kotona melualtistuksessa sen sijaan myös nukutaan.

– Ihmiset, jotka altistuvat infraäänelle ja matalataajuiselle melulle kodissaan, kertovat usein heräävänsä väsyneinä, Alves-Pereira sanoo.

– Unihäiriöt alkavat muutaman kuukauden altistuksen jälkeen. Niiden myötä alkavat muistiongelmat ja keskittymisvaikeudet. Ajan mittaan joillekin tulee ruoansulatusongelmia tai iho-oireita.

– Oireet liittyvät univajeeseen. Korvissa voi kuulua ääniä, rinnalla voi olla painon tunnetta taikka korvissa paineentunnetta. Oireet eivät kuitenkaan ole samanlaisia kaikilla.

Alves-Pereiran mukaan ihmiset eivät useinkaan tunnista oireiden syytä, vaan pitävät syynä ruokavaliota, elämäntapoja tai ikääntymistä, mutta oireilu jatkuu. Kun vaihdetaan paikkaa tai lähdetään lomalle, olo paranee ja herää epäilys siitä, että oireet aiheuttaa jokin muu.

Väsymys

English:

Problems with sleep – the first symptoms of exposure to low-frequency noise

Professor Mariana Alves-Pereira from Portugal visited Finland in the beginning of September as a speaker on our seminar on Environmental Health. Her research team has studied effects of industrial infrasound and other low-frequency noise on health already since 1988. According to the research team a long-term exposure can cause so called vibroacustic disease, VAD.

Problems can be caused by many sources of infrasound or other low-frequency noise, for example by air conditioning systems, large compressors, airplanes or metros.

– The problem of infrasound and low-frequency noise exists over 30 years before wind turbines, says Alves-Pereira. – Wind turbines are the last in a very long list, which can cause infrasound and low-frequency noise into homes, but with the wind turbines the problem has come up to the surface again.

The symptoms of the vibroacustic disease depend on whether you have occupational exposure or residential exposure. Occupational exposure is short-time and the body has a recuperation time. In the home, however, people also sleep in the noise exposure.

– People who have infrasound and low-frequency noise in their homes usually begin by saying they wake up tired, says Alves-Pereira.

– After few months you realize you are not sleeping well. And then come problems of memory and problems of concentration. Over time, you can develope gastrointestinal problems or skin problems.

– All the symptoms are related to lack of sleep. You may hear a sound, feel a pressure on your chest or your feel the pressure on the ears. So, the symptoms are not specific.

According to Professor Alves-Pereira people do not recognize the cause of the symptoms but consider the diet, lifestyle or ageing as a reason, but the symptoms continue. When they leave the home and go on vacation, they feel better and that is when they begin to realize the symptoms are caused by something else. – syte/p

Osa/Part 1   Osa/Part 2   Osa/Part 3   Osa/Part 4

Melualtistus aiheuttaa terveysongelmia. Exposure to noise causes health problems. SYTen blogi 11.9.2018. Saatavilla: https://syte.fi/2018/09/11/melualtistus-aiheuttaa-terveysongelmia/

Verkkomedia Perussuomalaiset 9.9.2018. Professor Mariana Alves-Pereira explains vibroacoustic disease. Video, YouTube. Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=M83SReL9WrI

Ympäristöterveysseminaari, Ahlainen 8.9.

Vastaa

Ensimmäinen Tuulivoima & ympäristöterveys -seminaari pidettiin 8. syyskuuta 2018 Ahlaisissa. Seminaarissa luennoivat infraääneen ja muuhun matalataajuiseen ääneen perehtyneet DI Antti Aunio Aunio Groupista Oulusta ja professori Mariana Alves-Pereira Lusófonan yliopistosta Lissabonista.

Seminaarin koko tallenne on katsottavissa alta, kuvaajana Kai Ylikoski. Auomme tulevissa blogiteksteissä luentojen antia.

 

Our first seminar on Windpower & Environmental Health was organized in September, 8, 2018 in Ahlainen, Finland. The speakers of the seminar were M.Sc in Technology Antti Aunio from Aunio Group, Finland and Professor Mariana Alves-Pereira from University of Lusófona, Portugal.

Both of them are specialized in infrasound and low-frequency noise. Above the video by Kai Ylikoski. We will write more about the subjects of the presentations in our coming blog texts soon. -syte/p

Ylikoski, K. (2018). Infraääni, Ahlainen 8.9.2018. Tuulivoima ja ympäristöterveys -seminaari (video). YouTube 10.9.2018. Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=M1IYDNZ7Eb4

Melualtistus aiheuttaa terveysongelmia

3 vastausta

Tuulivoima & ympäristöterveys -seminaarimme pidettiin 8.-9. syyskuuta 2018 Ahlaisissa ja Kalajoella. Seminaarit onnistuivat erittäin hyvin. Kiitos kaikille osallistujille ja järjestelyissä mukana olleille!

Toinen seminaarien puhujista, professori Mariana Alves-Pereira Lusófonan yliopistosta Lissabonista oli Suomen Uutisten haastateltavana heti Suomeen tultuaan. Alves-Pereira on suorittanut korkeakoulututkinnot fysiikasta ja biolääketieteistä sekä tohtorin tutkinnon ympäristötieteistä.

Videohaastattelu on katsottavissa englanninkielisenä alta sekä Suomen Uutisten sivuilta.

Infraäänen ja matalataajuisen melun tutkimusaiheeseen Alves-Pereira törmäsi ensi kerran vuonna 1988 työskennellessään teknisenä kääntäjänä Portugalin ilmavoimissa. Tukikohdassa oli biolääketieteellinen tutkimusryhmä, joten suorittaessaan ensimmäisen tutkintonsa USAssa hän oli jo tietoinen matalataajuisen melun problematiikasta.

Professori Alves-Pereiran erikoisalaa on vibroakustinen oireyhtymä, VAD. Aihe on nyky-yhteiskunnassa edelleen hyvin kiistanalainen, koska sen aiheuttajana on tekijä, jota ei havaita. Tutkimusryhmän mukaan pitkäaikainen altistuminen infraäänille ja matalataajuiselle melulle voi aiheuttaa vibroakustisen oireyhtymän.

English:

Exposure to Noise Causes Health Problems

Our seminars on Wind Power & Environmental Health were hold in September, 8-9, 2018 in Ahlainen and Kalajoki, Finland. One of the speakers at the seminar, Professor Mariana Alves-Pereira from Lusófona University, Lisbon, was interviewed by Suomen Uutiset after her arrival to Finland. Professor Alves-Pereira has completed Bachelor’s degree in Physics, Master’s degree in Biomedical Engineering and Doctoral degree in Environmental Sciences.

The video interview in English can be seen above as well as at the homepage of Suomen Uutiset.

Professor Alves-Pereira came into contact with the subject of infrasound and low-frequency noise for the first time in 1988 when working as a technical translator at the Portuguese Air Force. On the air force base there was an on-site biomedical research team, so when she went to do her Bachelor’s degree in Physics in the USA she was already involved with the problem of low-frequency noise.

Professor Alves-Pereira’s expertise is vibroacoustic disease, VAD. It is still very controversial subject in today’s world because it is caused by agent of disease that is not recognized. According to the research group, when you have long-term exposures to infrasound and low-frequency noise you can develope vibroacoustic disease. – syte/p

Osa/Part 1   Osa/Part 2   Osa/Part 3   Osa/Part 4

Turkkila, M. (2018). Suomessa vieraileva portugalilainen professori: Melusaaste aiheuttaa terveysongelmia (video). Suomen Uutiset 9.9.2018. Siteerattu 10.9.2018. Saatavilla: https://www.suomenuutiset.fi/suomessa-vieraileva-portugalilainen-professori-melusaaste-aiheuttaa-terveysongelmia-video/

Verkkomedia Perussuomalaiset 9.9.2018. Professor Mariana Alves-Pereira explains vibroacoustic disease (video). YouTube. Available: https://www.youtube.com/watch?v=M83SReL9WrI