Avainsana-arkisto: Pohjois-Pohjanmaa

Avoin kirje Suomen terveydensuojelusta vastuussa oleville päättäjille

Avoin kirjeemme on osoitettu Suomen terveydensuojelusta vastuussa oleville päättäjille.

Hyvät päättäjät,

keskiviikkona 18. maaliskuuta 2020 Suomessa alkaneiden poikkeusolojen myötä suuri osa väestöstä työskentelee, opiskelee ja oleskelee kodeissaan ja rajoittaa liikkumistaan. Valmiuslain käyttöönoton tarkoituksena on suojata koko väestön terveyttä ja turvata yhteiskunnan ja talouselämän toiminta.

Meneillään olevan virustaudin ohella suuren todellisen uhan väestön terveydelle lapsista vanhuksiin aiheuttavat teolliset tuulivoimalat.

Tuulivoimaloiden infraääni- ja melualtistuksessa elää pelkästään Satakunnan, Pohjanmaan, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Lapin maakunnissa noin 1,2 miljoonaa suomalaista. Vuoden 2018 lopussa Suomeen rakennettujen tuulivoimaloiden tuotantokapasiteetista yhteensä 84 % oli näissä maakunnissa. Tuulivoiman infraäänimittaukset eri puolilla Suomea osoittavat, että infraäänisyke kulkee kymmeniä kilometrejä, joten jatkuvalle infraäänisykkeelle altistuvan väestön todellinen osuus on vielä tätäkin suurempi.

Infrasound Finland 2018-01-01Infrasound Finland 2016-07-01Suomen ympäristöterveys ry toimii ympäristö- ja asumisterveyden puolesta vapaaehtoisvoimin. Jäsenistössä on laajalti eri ammattikuntien edustajia. Olemme jakaneet tietoa tuulivoiman terveyshaitoista yhdistyksenä muun muassa TEM:lle, sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, THL:lle, sosiaali- ja terveysministerille, ympäristöministerille ja eduskunnan tarkastusvaliokunnalle sekä STM:lle vuodesta 2016 lähtien. Jo tätä ennen vuodesta 2013 ja viime vuosien ajan yksityiset ihmiset ovat olleet yhteydessä terveyshaitoista lukuisiin ministereihin, kansanedustajiin, paikallisiin terveysviranomaisiin ja muihin päättäjiin.

Kuvat 1 ja 2. Tuulivoimaloiden infraäänen leviäminen, tilanne 1.7.2016 ja 31.12.2017.

Tilanne terveyshaittojen ja infraäänisykkeen leviämisen suhteen on pahentunut Suomessa nopeasti näiden vuosien aikana, kuten täällä tehdyt pilottitutkimus (2016), tuulivoiman infraäänen leviämismallinnukset (ks. kuvat 1-4) ja mittaukset eri puolilla maata osoittavat.

Infraääni 2018-07-01 Infraääni 2019-06-01
Kuvat 3 ja 4. Tuulivoimaloiden infraäänen leviäminen, tilanne 1.7.2018 ja 1.6.2019.

Tieteellisten tutkimusten ja kuluneiden vuosien kokemusten perusteella on odotettavissa, että tuulivoiman terveyshaitoista kärsivien ja muiden altistuneiden tilanne kärjistyy Suomessa poikkeusolojen myötä entisestään. Altistus infraäänisykkeelle muuttuu liikkumisrajoitusten myötä jatkuvammaksi kuin silloin, kun voi liikkua esimerkiksi kodin ja työpaikan tai koulun välillä.

Voimaloiden matalataajuisen äänen tiedetään tutkitusti aiheuttavan ensin unihäiriöitä ja korvaoireita. Lisäksi infraäänisyke heikentää muun muassa keuhkojen toimintaa ja sydämen puristusvoimaa sekä lisää sydämen tiheälyöntisyyttä ja sydäninfarkteja, äkillisiä verenpaineen heittelyitä, aivoverenvuotoja ja -infarkteja. Infraäänialtistus lisää myös mielenterveyden häiriöitä.

Tuulivoimaloiden infraäänisykkeellä on tehtyjen mittausten mukaan todennäköinen yhteys Suomessa viime vuosina ilmenneisiin univaikeuksiin. Unettomuus heikentää vastustuskykyä ja lisää sairastumisriskiä. Koronaviruksen keuhkovaikutukset, samoin kuin työikäisten sairastuminen ovat tunnettu tosiasia.

Vetoamme Teihin terveydensuojelusta vastuussa olevina päättäjinä, että kaikki Suomen tuulivoimalat määrätään pysäytettäviksi yöajaksi klo 22–07, niin kauan kuin väestön liikkumisrajoitukset kestävät, jotta asukkaille turvataan poikkeusoloissa edes riittävä lepo ja yöuni, jotka ovat terveyden säilymisen edellytyksiä. Päiväaikainen altistus on tällöin hiukan helpompi kestää, vaikka lukuisille sairastuneille tilanne on jo akuutti.

Sairaanhoitojärjestelmäämme ei ole syytä kuormittaa enää yhdelläkään sairastuneella, jonka sairastuminen on estettävissä. Kysymys on kansanterveydestä.

SYTe – Suomen ympäristöterveys ry
Markku Mehtätalo
MMM, puheenjohtaja


Suomessa poikkeusolot, valmiuslaki voimaan, koulut kiinni – katso lähetys hallituksen tiedotustilaisuudesta. Turun Sanomat 16.3.2020. Saatavilla: https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4895520/Suomessa+poikkeusolot+valmiuslaki+voimaan+koulut+kiinni++katso+lahetys+hallituksen+tiedotustilaisuudesta

Tuulivoima Suomessa 2018. Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 21.1.2019. Saatavilla: https://www.tuulivoimayhdistys.fi/filebank/1316-STY_-_Vuosiraportti_2018_Public.pdf

Tuulivoimaloiden infraäänen aiheuttama terveysongelma Suomessa (2015). Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry. 19.10.2015. Saatavilla: https://tvky.info/wp-content/uploads/2015/10/TUULIVOIMALOIDEN_INFRA-AANEN_AIHEUTTAMA_TERVEYSONGELMA_SUOMESSA_19-10-2015_TVK_RY.pdf

Infraääni aiheuttaa terveyshaittoja jopa 15-20 km:n etäisyydellä tuulivoimaloista – riskietäisyys kasvaa voimaloiden tehon, määrän tai korkeuden kasvaessa tai pitkäaikaisaltistuksessa. SYTen blogi 12.1.2020. Saatavilla: https://syte.fi/2020/01/12/infraaani-aiheuttaa-terveyshaittoja-jopa-15-20-kmn-etaisyydella-tuulivoimaloista-riskietaisyys-kasvaa-voimaloiden-tehon-maaran-tai-korkeuden-kasvaessa-tai-pitkaaikaisaltistuksessa/

Tuulivoimaloiden infraäänen leviämisalue on laajentunut nopeasti Suomessa vuosina 2016-2017. SYTen blogi 22.3.2019. Saatavilla: https://syte.fi/2019/03/22/tuulivoimaloiden-infraaanen-leviamisalue-on-laajentunut-nopeasti-suomessa-vuosina-2016-2017/

Tuulivoimaloiden infraääni mitattavissa 40-60 km:n etäisyydellä voimaloista yli puolena mittauspäivistä. SYTen blogi 3.8.2019. Saatavilla: https://syte.fi/2019/08/03/tuulivoimaloiden-infraaani-mitattavissa-40-60-kmn-etaisyydella-voimaloista-yli-puolena-mittauspaivista/

Unihäiriöt ensimmäisiä oireita matalataajuiselle melulle altistumisesta. SYTen blogi 20.9.2018. Saatavilla: https://syte.fi/2018/09/20/unihairiot-ensimmaisia-oireita-matalataajuiselle-melulle-altistumisesta/

Diagnostiset kriteerit: tuulivoimaloiden aiheuttamat terveyshaitat. SYTen blogi 10.3.2019. Saatavilla: https://syte.fi/2019/03/10/diagnostiset-kriteerit-tuulivoimaloiden-aiheuttamat-terveyshaitat/

McMurtry, RY & Krogh, CME (2014). Diagnostic criteria for adverse health effects in the environs of wind turbinesJRSM Open 2014 5. SAGE. The Royal Society of Medicine. Available: http://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/2054270414554048

Matalataajuiselle melulle altistuminen on todettavissa lääketieteellisin testein. SYTen blogi 26.9.2018. Saatavilla: https://syte.fi/2018/09/26/matalataajuiselle-melulle-altistuminen-on-todettavissa-laaketieteellisin-testein/

Vahl, CF, Ghazy, A & Chaban, R. Are There Harmful Effects Caused by the Silent Noise of Infrasound Produced by Windparks? An Experimental Approach. Universitätsmedizin Mainz, Mainz, Germany. Available: https://www.unimedizin-mainz.de/typo3temp/secure_downloads/36494/0/975774ff6dfc92fdbe6dfff9d1d607fa946945d8/Infrasound_Thorac_cardiovasc_Surg_2018.pdf

Summanen, K. (2020). Näin tartutat perheesi koronaan etkä tiedä koko asiasta. Verkkouutiset 20.3.2020. Saatavilla: https://www.verkkouutiset.fi/nain-tartutat-perheesi-koronaan-etka-tieda-koko-asiasta/

Burtsov, P. (2020). Suomalaisen lääkkeen toivotaan estävän koronakuolemia merkittävästi – Ensin sen pitää kuitenkin läpäistä Yhdysvaltain lääkeviranomaisten testit. Yle uutiset 22.3.2020. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-11269601

Summanen, K. (2020). Hälyttävä koronaraportti: Joka viides sairaalaan joutuva on nuori aikuinen. Verkkouutiset 19.3.2020. Saatavilla: https://www.verkkouutiset.fi/halyttava-koronaraportti-joka-viides-sairaalaan-joutuva-on-nuori/ – syte/p

Infraääni aiheuttaa terveyshaittoja jopa 15-20 km:n etäisyydellä tuulivoimaloista – riskietäisyys kasvaa voimaloiden tehon, määrän tai korkeuden kasvaessa tai pitkäaikaisaltistuksessa

Suomessa vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan tuulivoimaloiden infraääni aiheuttaa terveyshaittoja jopa 15-20 km:n etäisyydellä voimaloista. Pilottitutkimuksen tulos on tilastollisesti merkitsevä. Riskietäisyys vaihtelee olosuhteiden mukaan: se kasvaa voimaloiden korkeuden, määrän tai tehon kasvaessa tai pitkäaikaisaltistuksessa. Tutkimus vahvistaa Cerannan ja Pilgerin Saksassa tekemän pitkäaikaistutkimuksen tulokset (2004-2016).

Suomessa tehtiin pilottitutkimus (Mehtätalo ym. 2019) tuulivoimaloiden infraäänen vaikutuksista voimaloiden ympäristössä oleskelevien terveyteen vuonna 2016. Tutkimus toteutettiin kahdesta maakunnasta, Satakunnasta ja Pohjois-Pohjanmaalta, keväällä 2016 kerätystä aineistosta (ks. kuvio). Tutkimuksen otos tehtiin kahdesta eri rekisteristä yksinkertaisella satunnaisotannalla.

Tutkimusaineiston keruumenetelmänä käytettiin haastattelua. Mukana oli yhteensä 193 ihmistä 46 perheestä alueilta, joille oli rakennettu ja otettu käyttöön tuulivoimaloita 0,5–3 vuotta ennen haastatteluhetkeä. Haastattelua varten selvitettiin kunkin perheen etäisyys lähimpään voimalaan tai voimaloihin ja voimalan rakentamis-/käyttöönottoajankohta. Osa haastatelluista asui lähellä voimaloita, osa useiden kymmenien kilometrien päässä.

Tilastollisena tutkimusmenetelmänä oli lineaarinen sekamalli, jota käytettiin aineiston tilastollisen merkitsevyyden testaamiseen. Oireita selitettiin joko suoralla etäisyydellä (km) lähimpään tuulivoimalaan tai karttamallinnuksen altistusvyöhykkeellä. Lisäksi selittäjinä olivat käytetty rekisteri, henkilön sukupuoli, ikä ja ennakkotietoisuus tuulivoimaloiden mahdollisesta terveyshaitasta.

Finland infrasound-002

Alle 15 km:n etäisyys voimaloista oli jaettu neljään eri etäisyysluokkaan. Vastausten erot näiden kesken olivat pieniä ja poikkesivat selvästi vasta luokassa, jossa etäisyys lähimpään tuulivoimalaan oli yli 15 km. Haitallista tai vakavampaa oireilua oli selvästi enemmän alle tai noin 15 km:n etäisyydellä voimaloista kuin kauempana niistä.

Lisäksi muodostettiin karttamallinnus tuulivoimaloiden infraäänen leviämisestä, jatkuvuudesta ja voimakkuudesta, ts. altistusvyöhykkeistä Suomen karttapohjalle (ks. kuvio). Karttamallinnuksessa oli käytössä kolme eri altistusvyöhykettä. Ensimmäisellä vyöhykkeellä lähimpänä voimaloita oli tuulivoimaloiden infraääntä kaikilla tuulen suunnilla melko voimakkaana. Toisella vyöhykkeellä voimaloiden aiheuttamaa infraääntä oli usein, tuulen suunnasta johtuen. Kolmanteen vyöhykkeeseen ei infraääntä voimaloista laskentamallin mukaan juuri tullut. Karttamallinnus selitti oireita paremmin kuin suora etäisyys lähimpään tuulivoimalaan.

Kuvio. Karttamallinnus tuulivoimaloiden infraäänen leviämisestä Suomessa vuonna 2016. Aineisto kerättiin Satakunnan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnista.

Tilastollisessa analyysissa ei muodostunut merkitsevää p-arvoa suoraan etäisyyden mukaan (km) kasvavalle haitalle. Merkitsevä p-arvo saatiin kokonaisaltistusta kuvaavan karttamallinnuksen mukaiselle haitalle. Lisäksi oireita selittivät henkilön sukupuoli ja ikä. Muut taustamuuttujat eivät selittäneet oireita tilastollisesti merkitsevästi.

Tyypillisimpiä oireita olivat unen häiriintyminen tai yöunen tarpeen muuttuminen, väsymys ja erilaiset säryt.

Tutkimustulosten mukaan tuulivoimaloiden infraäänen aiheuttamaa terveyshaittaa oli huomattavasti enemmän karttamallinnuksen altistusvyöhykkeillä 1–2 kuin kauempana. Tutkimuksen tärkein tulos on, että riskietäisyys kasvaa voimaloiden korkeuden, määrän tai tehon kasvaessa tai ajan kuluessa pitkäaikaisaltistuksessa, ts. riskietäisyys vaihtelee olosuhteiden mukaan. Alueilla, joissa voimaloita oli eri puolilla asuinpaikkaa, terveyshaittoja ilmeni tämän pilottitutkimuksen tekoaikaan vallinneissa olosuhteissa 15–20 km:n etäisyydelle asti voimaloista.

Mahdollisen haitan syntyminen tulee siten tutkia riittävän pitkällä säteellä tuulivoimaloista ja huomioida kaikki ympäristössä olevat tuulivoimalat sekä tyypillisimmät tuulen suunnat. Tämä tutkimus vahvistaa Cerannan ja Pilgerin pitkäaikaistutkimuksen (2004–2016) tulokset koskien tuulivoimaloiden infraäänen leviämistä Saksassa. – syte/p


Mehtätalo ym. (2019). Tuulivoimaloiden infraäänen vaikutus sen leviämisen perusteella voimaloiden ympäristössä oleskelevien terveyteen Suomessa. Tilastollinen analyysi. Yhteenveto.

Ceranna, L & Pilger, C (2016). Der unhörbare Schall von Windkraftanlagen. Bundesanstalt für Geowissenschaften und Rohstoffe (BGR). Erhältlich: https://www.bgr.bund.de/DE/Themen/Erdbeben-Gefaehrdungsanalysen/Seismologie/Kernwaffenteststopp/Projekte/abgeschlossen/hufe_wka.html

Mehtätalo et al. (2019). The health effects of wind turbine infrasound based on its propagation on the people in the surroundings of wind turbines in Finland. Statistical analysis. Summary.

Mehtätalo u. a. (2019). Die gesundheitlichen Auswirkungen von Infraschall emittiert durch Windkraftanlagen auf die Anwohner in der Umgebung von WKA in Finnland, basierend auf der Schallausbreitung. Statistische Analyse. Zusammenfassung.

Tuulivoimaloiden infraääni mitattavissa 40-60 km:n etäisyydellä voimaloista yli puolena mittauspäivistä

SYTe ry aloitti tuulivoimaloiden infraäänimittaukset seitsemästä kohteesta eri puolilta Suomea huhtikuun alkupuolellaToukokesäkuun mittaustulosten mukaan voimaloiden infraääni on mitattavissa ainakin 30-60 km:n etäisyydellä voimala-alueista. Satakunnassa, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla tuulivoimaloiden infraääntä on noin puolena mittauspäivistä tai jopa lähes päivittäin.

Toukokesäkuulla tuulivoimaloiden infraääni, eli säännöllinen painepulssi (syke), erottuu keskimäärin selvemmin yöaikaan kuin päiväsaikaan (ks. spektrogrammien selitys).

Keski-Suomessa Jyväskylässä (1019) infraääntä havaitaan erityisesti toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa sekä kesäkuun puolivälin jälkeen. Se on peräisin mitä todennäköisimmin Luhangan voimaloista noin 50 km Jyväskylästä etelään.Sensor 1014 2019-05-31

Oulu sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla kahden laajan tuulivoima-alueen välissä: Kalajoen seudun sekä Ii-Simon voimaloiden välissä. Vaikka lähimpänä olevat Vartinojan tuulivoimalat ovat Siikajoella 30 km:n päässä, Oulussa (1014) esiintyy tuulivoimaloiden infraääntä lähes päivittäin (ks. kuvio 1).

Utajärven mittari (1004) toistaa pääosin Oulussa näkyvää signaalia, mutta heikompana.

Lapissa, Rovaniemen mittarissa (1006), näkyy tuulivoimaloiden infraääntä yli 50 % päivistä. Lähimmät voimalat ovat Tervolassa reilun 60 km:n etäisyydellä, mutta 100 km:n päästä löytyy useita voimala-alueita sekä Perämeren kaarelta että Sodankylästä.

Satakunnassa Luvian mittarissa (1002) infraäänen havainnointia heikentää laajakaistainen kohina. Mittari kannattaisi siirtää rauhallisempaan paikkaan. Kohinan alta voi kuitenkin nähdä tuulivoimaloille tyypillistä infraäänisignaalia noin puolena mittauspäivistä. Lähimmät voimalat sijaitsevat noin 25 km:n etäisyydellä Porissa.

Sensor 1005 2019-05-19Etelä-Pohjanmaalla Ilmajoen mittari (1005) näyttää infraääntä lähes päivittäin. Se on selvästi voimakkaampaa kuin muissa mittauskohteissa. Lisäksi usein nähtävissä on hyvin matalan lapataajuuden, yli 10 kertalukua piirtävää infraääntä, jota ei juurikaan esiinny muualla, tyyppiesimerkkinä 19.05.2019 (ks. kuvio 2). Mittari sijaitsee noin 5 km Santavuoren voimaloista.

Seinäjoella, noin 25 km:n päähän sijoitetussa mittarissa (1008, aiemmin ID1010 30.05.2019 asti) infraääni näkyy samanaikaisena Ilmajoen mittarin kanssa, mutta heikompana ja ilman Ilmajoella näkyvää hyvin matalataajuista signaalia.

SYTe jatkaa mittauksia heinä-elo-syyskuulla osittain jo uusissa paikoissa. Mittaukset tekee Auniogroup.

Suomen ympäristöterveys ry on erittäin huolissaan ihmisten ja eläinten terveydestä tällaisessa elinympäristössä. Yhdistys vaatii terveysviranomaisia ja poliitikkoja nopeasti tarttumaan tähän vakavaan kysymykseen. – syte

English

Tuulivoimaloiden infraäänimittaus: tuulivoima-alueet kartalla

SYTe ry:n huhtikuun alkupuolella aloittama tuulivoimaloiden infraäänimittaus on nyt kestänyt noin kuukauden. Eri puolille Suomea sijoitettujen mittareiden sijainti on nähtävissä kartalta. Samalle kartalle on nyt merkitty myös toiminnassa olevat tuulivoima-alueet Suomessa.

Eri puolille Suomea on sijoitettu tällä hetkellä 7 mittaria. Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan lisäksi yksi mittalaite (1006) on Rovaniemen lähellä Lapissa.

Kartalle on merkitty myös toiminnassa olevat tuulivoima-alueet Suomessa. Yksi merkki tarkoittaa yhtä voimala-aluetta, esimerkiksi kuvassa oleva Honkajoen Kirkkokallion 9 voimalan alue löytyy täältä.

Huhtikuun ja toukokuun alun mittaustulokset löytyvät päiväkohtaisina spektrogrammeina omilta sivuiltaan. SYTe kommentoi tähänastisia mittaustuloksia lähiaikoina, kun mukaan saadaan vaihtelevampia tuuliolosuhteita.

Honkajoki Honkajoen tuulivoima-aluetta kuvattuna
Lauhanvuoren kansallispuistosta Isojoelta.

English: 

Measurement of wind turbine infrasound: wind farms on the map

The measurements of the infrasound from wind turbines by SYTe have now been going on almost a month. The current measurement points in Finland can be seen on the map. Also the locations of the wind farms in operation in Finland are visible on the same map.

wind-park-1279726_640

At the moment there are 7 infrasound loggers located in Finland. Their locations are in Satakunta, in Central Finland, in Southern and Northern Ostrobothnia, and one device (1006) is located close to Rovaniemi, in Lapland.

Also the locations of the wind farms in operation in Finland can be seen on the map. One mark refers to one wind farm, for example the 9-turbine-wind-farm in Honkajoki, Kirkkokallio, is located here.

The measuring results of April and of the beginning of May can be found as daily spectrograms on their own pages. SYTe will comment the current measuring results as soon as more variable wind conditions are included in them. – syte/p

Pilottitutkimus osoittaa infraäänihaitan vähenevän merkittävästi vasta yli 15 kilometrin päässä tuulivoimaloista

Satakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla tehty pilottitutkimus osoittaa tuulivoimaloiden infraäänen aiheuttaman haitan vähenevän merkittävästi vasta yli 15 kilometrin päässä voimaloista. Tutkimuksen toteutti Suomen ympäristöterveys (SYTe) ry vuoden 2016 keväällä.

– Kokemusperäisesti on huomattu, että tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen, yleensä muutaman kuukauden kuluessa, lähiseudun asukkailla on alkanut ilmetä monenlaisia oireita, sanoo Markku Mehtätalo, Suomen ympäristöterveys ry:n puheenjohtaja.

– Asiaa on mahdollista tutkia melko helposti ja muun muassa THL on yrittänyt tehdä näin, Mehtätalo jatkaa. THL:n tutkimuksessa vuonna 2016 oletettiin kuitenkin, että oireet vähenevät olennaisesti ensimmäisen 10 kilometrin matkalla siten, että lähellä voimaloita oireita on enemmän. Tutkimuksessa ei huomioitu muualla ympäristössä olevien voimaloiden vaikutusta.

– Mutta kokemuksesta tiedetään, että oireilevien henkilöiden oireet eivät yleensä vähene vielä tällä etäisyydellä, Mehtätalo toteaa. Myös mittauksin on voitu todeta, että nykyisin rakennettavien tuulivoimaloiden sykkivä infraääni ei olennaisesti heikkene tällä etäisyydellä. Hyvin lähellä voimaloita on muina riskitekijöinä kuuluva ääni ja sähkömagneettiset kentät.

Tutkimuksen aineisto kerättiin Satakunnasta ja Pohjois-Pohjanmaalta

Pilottitutkimuksen otos täyttää tilastollisen otoksen vaatimukset. Aineisto kerättiin Satakunnasta ja Pohjois-Pohjanmaalta, pääosin alueilta, joille oli rakennettu tuulivoimaloita 0,5–1,5 vuotta ennen haastatteluhetkeä (ks. kuvio 1 Pohjois-Pohjanmaalta). Kohteena oli noin 50 perhettä, joista jokaisen perheenjäsenen oireet selvitettiin. Yhteensä tutkimuksessa oli mukana noin 200 ihmistä.

kuvio 1Kuvio 1. Keltaisella rajatulla alueella tuulivoimaloiden infraääni on lähes jatkuvaa. Alue sijaitsee Oulun läänin eteläosassa.

– Lisäksi pilottitutkimuksessa huomioitiin kaikkien voimaloiden sijainti, eikä suljettu etukäteen pois sitä mahdollisuutta, että voimala-alueiden välissä vaikutus voi olla suurempi ja jatkua kauemmas kuin yksittäisen, selvästi erillään olevan voimala-alueen vaikutus, Mehtätalo kertoo.

Yöunen häiriintyminen tyypillinen infraäänen aiheuttama oire

Tutkimuksen peruskysymyksenä oli, oliko perheessä huomattu terveydentilassa muutoksia viimeisen puolen vuoden tai vuoden kuluessa. Kysymyksen sanamuoto ajankohtaa koskien riippui siitä, milloin vaikutus lähimmistä tuulivoimaloista olisi voinut alkaa. Haastateltaville ei kerrottu etukäteen mahdollisesta yhteydestä tuulivoimaloihin.

– Pääosa vastaajista ei kyennyt nimeämään muutosta terveydentilassaan yleisesti kysyttäessä. Kuitenkin erillisiin oirekohtaisiin kysymyksiin annettiin paljon vastauksia, Mehtätalo sanoo.

– Tyypillisintä oli unen häiriintyminen tai yöunen tarpeen muuttuminen, väsymys ja erilaiset säryt. Vain hyvin harva, muutama vastaaja, piti mahdollisena syynä tuulivoimaloita.

Haitallinen tai vakava oireilu kolme kertaa yleisempää lähellä tuulivoimaloita

Vastaukset luokiteltiin oireiden haitallisuuden mukaan ja niistä tehtiin tilastollinen analyysi. Haitallista tai vakavampaa oireilua oli noin kolme kertaa enemmän tuulivoimaloiden lähellä (alle tai noin 15 km:n etäisyydellä voimaloista) kuin kauempana niistä (ks. kuvio 2).

kuvio 2Kuvio 2. Oireet lähes jatkuvassa tai usein kestävässä infraäänialtistuksessa (alle tai noin 15 km tuulivoimaloista) sekä kauempana (yli 15 km:n etäisyydellä) voimaloista.

– Analyysin perusteella näyttää vahvasti siltä, että voimaloiden rakentamisen jälkeen samanaikaisia oireita tulee suurimmalle osalle ihmisistä tuulivoimaloiden vaikutuspiirissä. Suurin osa oireista on tyypillisiä stressioireita, Mehtätalo kertoo.

Vaikka osa ihmisistä on epäillyt oireiden johtuvan tuulivoimaloista, etenkin jos voimalat ovat näkyvissä tai niiden mahdollisista haittavaikutuksista on kuullut etukäteen, oireita tulee asenteesta riippumatta. – Tutkimus osoittaa, että oireilu ei johdu asenteista, Mehtätalo toteaa.

Oireiden ilmeneminen aleni merkittävästi vasta 15–20 km:n päässä voimaloista (ks. kuvio 2). Mikäli voimaloita on eri puolilla ja ihminen oleskelee alueella paljon, riski oireisiin kasvaa.

Infraäänen haitta-alue oletetaan liian pieneksi

– Myöhemmin vuoden 2017 aikana eri puolilla Suomea tehtyjen infraäänimittausten perusteella on todettu, että 15–20 km on tyypillinen etäisyys, jonne asti tuulivoimaloiden sykkivän infraäänen voidaan mittauksin todeta lähes kaikissa olosuhteissa leviävän, Mehtätalo kertoo. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan infraääni leviää suotuisissa olosuhteissa 90 km:n etäisyydelle voimaloista.

Mikäli pilottitutkimuksen otos on edustava, suomalaisista noin 400.000 kärsii oireista tuulivoimaloista johtuen ja heistä vain noin 10.000 yhdistää oireilun tuulivoimaloihin. Pienen tutkimusaineiston vuoksi vahvoihin johtopäätöksiin on suhtauduttava varauksella.

– Tutkimus osoittaa kuitenkin selvästi, että kaikissa aiemmin tehdyissä tutkimuksissa haitta-alue on jo etukäteen oletettu liian pieneksi, sanoo Markku Mehtätalo. – Muun muassa erään toisen amerikkalaistutkimuksen laaja, perusteellinen aineisto, jota käytetään useissa julkaisuissa, on kerätty 11,7 km:n säteellä voimaloista. Tästä syystä tutkimuksissa ei voida havaita terveyshaittaa, koska oireilu ei vielä tällä etäisyydellä muutu, hän päättää. – syte


Auniogroup (2017). Tutkimuksen käynnistyminen. Saatavilla: https://www.auniogroup.com/2017/03/10/tutkimuksen-kaynnistyminen/

Auniogroup (2017). Tuulivoimaloiden infraääni on uusi signaali ympäristössä. KauppaSuomi 34/2017, s. 6-7. Saatavilla: https://www.auniogroup.com/2017/09/11/tuulivoimaloiden-infraaani-on-uusi-signaali-ymparistossa/

Auniogroup (2018). Ilmajoen alueen tuulivoimaloiden infraäänimittaukset. Saatavilla: https://www.auniogroup.com/2018/01/15/ilmajoen-alueen-tuulivoimaloiden-infraaanimittaukset/

Auniogroup (2017). Kokkolan tuulivoimaloiden käynnistyminen. Saatavilla: https://www.auniogroup.com/2017/12/30/kokkolan-tuulivoimaloiden-kaynnistyminen/

Marchillo, O., Arrowsmith, S., Blom, Ph. & Jones, K. (2015). On infrasound generated by wind farms and its propagation in low-altitude tropospheric waveguides. Journal of Geophysical Research: Atmospheres. Available: https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/2014JD022821

Pilot Study SYTe 2016 – English translation (pdf-file)

Pilot Study SYTe 2016 – WindWatch.org – English

Pilotstudie SYTe 2016 – Windwahn – Deutsche Übersetzung