Avainsana-arkisto: Suomi

Avoin kirje Suomen terveydensuojelusta vastuussa oleville päättäjille

Avoin kirjeemme on osoitettu Suomen terveydensuojelusta vastuussa oleville päättäjille.

Hyvät päättäjät,

keskiviikkona 18. maaliskuuta 2020 Suomessa alkaneiden poikkeusolojen myötä suuri osa väestöstä työskentelee, opiskelee ja oleskelee kodeissaan ja rajoittaa liikkumistaan. Valmiuslain käyttöönoton tarkoituksena on suojata koko väestön terveyttä ja turvata yhteiskunnan ja talouselämän toiminta.

Meneillään olevan virustaudin ohella suuren todellisen uhan väestön terveydelle lapsista vanhuksiin aiheuttavat teolliset tuulivoimalat.

Tuulivoimaloiden infraääni- ja melualtistuksessa elää pelkästään Satakunnan, Pohjanmaan, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Lapin maakunnissa noin 1,2 miljoonaa suomalaista. Vuoden 2018 lopussa Suomeen rakennettujen tuulivoimaloiden tuotantokapasiteetista yhteensä 84 % oli näissä maakunnissa. Tuulivoiman infraäänimittaukset eri puolilla Suomea osoittavat, että infraäänisyke kulkee kymmeniä kilometrejä, joten jatkuvalle infraäänisykkeelle altistuvan väestön todellinen osuus on vielä tätäkin suurempi.

Infrasound Finland 2018-01-01Infrasound Finland 2016-07-01Suomen ympäristöterveys ry toimii ympäristö- ja asumisterveyden puolesta vapaaehtoisvoimin. Jäsenistössä on laajalti eri ammattikuntien edustajia. Olemme jakaneet tietoa tuulivoiman terveyshaitoista yhdistyksenä muun muassa TEM:lle, sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, THL:lle, sosiaali- ja terveysministerille, ympäristöministerille ja eduskunnan tarkastusvaliokunnalle sekä STM:lle vuodesta 2016 lähtien. Jo tätä ennen vuodesta 2013 ja viime vuosien ajan yksityiset ihmiset ovat olleet yhteydessä terveyshaitoista lukuisiin ministereihin, kansanedustajiin, paikallisiin terveysviranomaisiin ja muihin päättäjiin.

Kuvat 1 ja 2. Tuulivoimaloiden infraäänen leviäminen, tilanne 1.7.2016 ja 31.12.2017.

Tilanne terveyshaittojen ja infraäänisykkeen leviämisen suhteen on pahentunut Suomessa nopeasti näiden vuosien aikana, kuten täällä tehdyt pilottitutkimus (2016), tuulivoiman infraäänen leviämismallinnukset (ks. kuvat 1-4) ja mittaukset eri puolilla maata osoittavat.

Infraääni 2018-07-01 Infraääni 2019-06-01
Kuvat 3 ja 4. Tuulivoimaloiden infraäänen leviäminen, tilanne 1.7.2018 ja 1.6.2019.

Tieteellisten tutkimusten ja kuluneiden vuosien kokemusten perusteella on odotettavissa, että tuulivoiman terveyshaitoista kärsivien ja muiden altistuneiden tilanne kärjistyy Suomessa poikkeusolojen myötä entisestään. Altistus infraäänisykkeelle muuttuu liikkumisrajoitusten myötä jatkuvammaksi kuin silloin, kun voi liikkua esimerkiksi kodin ja työpaikan tai koulun välillä.

Voimaloiden matalataajuisen äänen tiedetään tutkitusti aiheuttavan ensin unihäiriöitä ja korvaoireita. Lisäksi infraäänisyke heikentää muun muassa keuhkojen toimintaa ja sydämen puristusvoimaa sekä lisää sydämen tiheälyöntisyyttä ja sydäninfarkteja, äkillisiä verenpaineen heittelyitä, aivoverenvuotoja ja -infarkteja. Infraäänialtistus lisää myös mielenterveyden häiriöitä.

Tuulivoimaloiden infraäänisykkeellä on tehtyjen mittausten mukaan todennäköinen yhteys Suomessa viime vuosina ilmenneisiin univaikeuksiin. Unettomuus heikentää vastustuskykyä ja lisää sairastumisriskiä. Koronaviruksen keuhkovaikutukset, samoin kuin työikäisten sairastuminen ovat tunnettu tosiasia.

Vetoamme Teihin terveydensuojelusta vastuussa olevina päättäjinä, että kaikki Suomen tuulivoimalat määrätään pysäytettäviksi yöajaksi klo 22–07, niin kauan kuin väestön liikkumisrajoitukset kestävät, jotta asukkaille turvataan poikkeusoloissa edes riittävä lepo ja yöuni, jotka ovat terveyden säilymisen edellytyksiä. Päiväaikainen altistus on tällöin hiukan helpompi kestää, vaikka lukuisille sairastuneille tilanne on jo akuutti.

Sairaanhoitojärjestelmäämme ei ole syytä kuormittaa enää yhdelläkään sairastuneella, jonka sairastuminen on estettävissä. Kysymys on kansanterveydestä.

SYTe – Suomen ympäristöterveys ry
Markku Mehtätalo
MMM, puheenjohtaja


Suomessa poikkeusolot, valmiuslaki voimaan, koulut kiinni – katso lähetys hallituksen tiedotustilaisuudesta. Turun Sanomat 16.3.2020. Saatavilla: https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4895520/Suomessa+poikkeusolot+valmiuslaki+voimaan+koulut+kiinni++katso+lahetys+hallituksen+tiedotustilaisuudesta

Tuulivoima Suomessa 2018. Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 21.1.2019. Saatavilla: https://www.tuulivoimayhdistys.fi/filebank/1316-STY_-_Vuosiraportti_2018_Public.pdf

Tuulivoimaloiden infraäänen aiheuttama terveysongelma Suomessa (2015). Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry. 19.10.2015. Saatavilla: https://tvky.info/wp-content/uploads/2015/10/TUULIVOIMALOIDEN_INFRA-AANEN_AIHEUTTAMA_TERVEYSONGELMA_SUOMESSA_19-10-2015_TVK_RY.pdf

Infraääni aiheuttaa terveyshaittoja jopa 15-20 km:n etäisyydellä tuulivoimaloista – riskietäisyys kasvaa voimaloiden tehon, määrän tai korkeuden kasvaessa tai pitkäaikaisaltistuksessa. SYTen blogi 12.1.2020. Saatavilla: https://syte.fi/2020/01/12/infraaani-aiheuttaa-terveyshaittoja-jopa-15-20-kmn-etaisyydella-tuulivoimaloista-riskietaisyys-kasvaa-voimaloiden-tehon-maaran-tai-korkeuden-kasvaessa-tai-pitkaaikaisaltistuksessa/

Tuulivoimaloiden infraäänen leviämisalue on laajentunut nopeasti Suomessa vuosina 2016-2017. SYTen blogi 22.3.2019. Saatavilla: https://syte.fi/2019/03/22/tuulivoimaloiden-infraaanen-leviamisalue-on-laajentunut-nopeasti-suomessa-vuosina-2016-2017/

Tuulivoimaloiden infraääni mitattavissa 40-60 km:n etäisyydellä voimaloista yli puolena mittauspäivistä. SYTen blogi 3.8.2019. Saatavilla: https://syte.fi/2019/08/03/tuulivoimaloiden-infraaani-mitattavissa-40-60-kmn-etaisyydella-voimaloista-yli-puolena-mittauspaivista/

Unihäiriöt ensimmäisiä oireita matalataajuiselle melulle altistumisesta. SYTen blogi 20.9.2018. Saatavilla: https://syte.fi/2018/09/20/unihairiot-ensimmaisia-oireita-matalataajuiselle-melulle-altistumisesta/

Diagnostiset kriteerit: tuulivoimaloiden aiheuttamat terveyshaitat. SYTen blogi 10.3.2019. Saatavilla: https://syte.fi/2019/03/10/diagnostiset-kriteerit-tuulivoimaloiden-aiheuttamat-terveyshaitat/

McMurtry, RY & Krogh, CME (2014). Diagnostic criteria for adverse health effects in the environs of wind turbinesJRSM Open 2014 5. SAGE. The Royal Society of Medicine. Available: http://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/2054270414554048

Matalataajuiselle melulle altistuminen on todettavissa lääketieteellisin testein. SYTen blogi 26.9.2018. Saatavilla: https://syte.fi/2018/09/26/matalataajuiselle-melulle-altistuminen-on-todettavissa-laaketieteellisin-testein/

Vahl, CF, Ghazy, A & Chaban, R. Are There Harmful Effects Caused by the Silent Noise of Infrasound Produced by Windparks? An Experimental Approach. Universitätsmedizin Mainz, Mainz, Germany. Available: https://www.unimedizin-mainz.de/typo3temp/secure_downloads/36494/0/975774ff6dfc92fdbe6dfff9d1d607fa946945d8/Infrasound_Thorac_cardiovasc_Surg_2018.pdf

Summanen, K. (2020). Näin tartutat perheesi koronaan etkä tiedä koko asiasta. Verkkouutiset 20.3.2020. Saatavilla: https://www.verkkouutiset.fi/nain-tartutat-perheesi-koronaan-etka-tieda-koko-asiasta/

Burtsov, P. (2020). Suomalaisen lääkkeen toivotaan estävän koronakuolemia merkittävästi – Ensin sen pitää kuitenkin läpäistä Yhdysvaltain lääkeviranomaisten testit. Yle uutiset 22.3.2020. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-11269601

Summanen, K. (2020). Hälyttävä koronaraportti: Joka viides sairaalaan joutuva on nuori aikuinen. Verkkouutiset 19.3.2020. Saatavilla: https://www.verkkouutiset.fi/halyttava-koronaraportti-joka-viides-sairaalaan-joutuva-on-nuori/ – syte/p

Tuulivoiman terveyshaittoja tutkittaessa tulee koeasetelman olla oikea

Terveyshaittojen yhteys tuulivoimaloihin on tutkittavissa objektiivisesti tilastollisena tutkimuksena. Monessa alalta tehdyssä tutkimuksessa aineisto kokonaisuudessaan on kuitenkin liian läheltä voimaloita. Mehtätalon ym. (2019) pilottitutkimus osoittaa oireiden ja infraäänialtistuksen välisen, tilastollisesti merkitsevän yhteyden: mitä jatkuvampaa tuulivoimaloiden säännöllinen painepulssi eli infraäänisyke on, sitä nopeammin se sairastuttaa.

Tuulivoimaloiden riskietäisyys terveydelle kasvaa voimaloiden korkeuden, tehon tai määrän kasvaessa tai pitkäaikaisaltistuksessa, Mehtätalon ym. (2019) tutkimus osoittaa. Tutkimuksessa haastatelluista perheistä osa asui lähellä voimaloita, osa useiden kymmenien kilometrien päässä. Oireita selitettiin joko suoralla etäisyydellä lähimpään tuulivoimalaan tai karttamallinnuksen altistusvyöhykkeellä. Oireiden yhteys kokonaisaltistusta kuvaavan karttamallinnuksen mukaiseen haittaan on tilastollisesti merkitsevä.

Monessa alalla tehdyssä tutkimuksessa koko aineisto on kerätty liian läheltä voimaloita. Esimerkiksi Michaudin ym. (2016) tutkimuksen aineistosta on julkaistu useita tutkimuksia. Sen aineisto on kerätty kuitenkin vain 11,2 km:n säteellä tuulivoimaloista.

Finland wind turbines Auniogroup

Myös Hongiston marraskuussa 2019 esittelemän tutkimuksen kontrolliryhmä on liian läheltä voimaloita. Tutkimuksessa vastaajat jaettiin neljään ryhmään tuulivoimamelun mallinnetun äänitason (LAeq) mukaan. Kolmella ryhmällä (<25 dB, 25-30 dB, >30 dB LAeq) oli voimaloita näköetäisyydellä 0,9-2,7 km:n päässä. Kontrolliryhmällä lähimmät voimalat sijaitsivat yli 6,8 km:n päässä.

Tutkimus tarkasteli oireiden ja sairauksien esiintyvyyttä. Edellä mainittujen ryhmien ja kontrolliryhmän välisissä oireissa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa tuuliturbiinisyndrooman (WTS) mukaisten oireiden esiintyvyyden suhteen. Edelleen tulosten mukaan sairauksia ei raportoitu voimaloiden lähellä enempää kuin niistä kauempana olevien parissa. Tutkimus ei siten vahvistanut syndrooman olemassaoloa, eikä tukenut sitä, että tuulivoima-alueen lähellä sairastuttaisiin muuta väestöä enemmän. (Hongisto 2019.)

Tuulivoimalat Suomessa, ks. tutkimuksen kohteet Porin Peittoo, Iin Olhava ja Salon Märynummi Auniogroupin sivuilta (kuvakaappaus).

Hongiston (2019) tutkimuksessa on kuitenkin muutama muukin ongelma. Ensinnä voi huomauttaa, että vain vajaan 7 km:n etäisyys ympäristöään korkeammalle sijoitettuihin tuulivoimaloihin tarkoittaa edelleen näköetäisyyttä.

Toinen tutkimuksellinen ongelma on haastateltavien asenne tuulivoimaloiden lähellä, jossa oireita paitsi liiotellaan myös vähätellään. Siksi on tärkeää, että oireiden yhteys tuulivoimaloihin tutkitaan objektiivisesti tilastollisena tutkimuksena, eikä etsimällä tilastollista merkitsevyyttä ryhmien vastausten ja etäisyyksien väliltä.

Kauhajoki Mustaisneva 310316
Kauhajoen Mustaisnevan tuulivoimaloita. Etäisyys 4,0-4,6 km kuvanottopaikasta. Julkaistu kuvaajan luvalla.

Monessa aiemmassa tutkimuksessa on ollut samankaltainen koeasetelma kuin edellä ja myös tulokset ovat olleet pitkälti samoja. Tuloksissa on kuitenkin kyse siitä, ettei tuulivoimaloiden kuuluva ääni eikä siten ilmeisesti asennekaan sairastuta ihmisiä, vaan sairastumisen syynä on jokin muu. Syytä ei kuitenkaan saada tutkimuksen asetelman vuoksi selville, sillä siinä verrataan vakavasti tai nopeasti sairastuneita lievästi tai hitaammin sairastuneisiin, eikä terveisiin, joilla ei ole vastaavia altisteita ympäristössään.

Perustellusti voi kysyä, onko tutkimuksen koeasetelma tarkoitushakuinen, kun kontrolliryhmää ei ole otettu varmuudella haitattomalta alueelta esimerkiksi 200 km:n päästä tuulivoimaloista?

Tuulivoimaloiden painepulssien tiedetään jo Saksassa vuosina 2004-2016 tehtyjen, valtion rahoittamien pitkäaikaismittausten perusteella leviävän yli 20 km:n etäisyydelle voimaloista (Ceranna & Pilger 2016), tutkitusti ainakin 90 km:n etäisyydelle (Marchillo ym. 2015) ja Suomessa tehtyjen mittausten mukaan ilmeisesti vieläkin kauemmas voimaloista. Itse tuuliturbiinisyndroomahan on vahvistettu Kelleyn ym. tutkimuksessa jo vuonna 1985. Tutkimuksen rahoitti USAn energiavirasto.

Tutkittaessa tuulivoiman haittoja koeasetelma on siten erittäin tärkeä. Sen valinnasta on kiinni, onko tutkimuksella mahdollista päästä todellisiin tuloksiin ja millaiset johtopäätökset niistä voi tehdä.

kuvio 1

Mehtätalon ym. (2019) tutkimuksessa kontrolliaineistona oli karttamallinnus tuulivoimaloiden infraäänisykkeen leviämisestä, jatkuvuudesta ja voimakkuudesta (ts. altistusvyöhykkeistä) (ks. kuva). Oireiden ja altistusvyöhykkeiden välillä havaittiin tilastollinen merkitsevyys. Mitä jatkuvampaa tuulivoimaloiden painepulssit eli infraääni on, sitä nopeammin se sairastuttaa.

Käytännössä tutkimuksen tulokset tarkoittavat sitä, että tällä hetkellä tuulivoimaloiden tuottaman infraäänen sairastuttavuusvaikutus voi yltää jo lähes koko Suomeen. Jos infraäänisykettä esiintyy edes vähän, se sairastuttaa, vaikkakin hitaammin. – syte/pm


Mehtätalo ym. (2019). Tuulivoimaloiden infraäänen vaikutus sen leviämisen perusteella voimaloiden ympäristössä oleskelevien terveyteen Suomessa. Tilastollinen analyysi. Yhteenveto.

Michaud, DS, Keith, SE, Feder, K. & Voicescu, SA (2016). Personal and situational variables associated with wind turbine noise annoyance. The Journal of the Acoustical Society of America 139, 1455 (2016). Available: https://doi.org/10.1121/1.4942390

Ympäristöministeriö (2019). Rakennetun ympäristön energiakysymysten neuvottelupäivät. 27.-28.11.2019. Ohjelma ja esitykset. Saatavilla: https://www.ym.fi/fi-FI/Ministerio/Rakennetun_ympariston_energiakysymysten_(51543) . Video: https://www.youtube.com/watch?v=FtMCI5PE1cs&feature=youtu.be&t=18240

Hongisto, V. (2019). Tuulivoimamelun häiritsevyyden selittäjät – tutkimus kolmelta tuulivoima-alueelta. Esityksen diat (pdf). Saatavilla: https://www.ym.fi/download/noname/%7BC4F93E2A-4C5C-416F-BCBF-763D766B896C%7D/153173

Ceranna, L & Pilger, C (2016). Der unhörbare Schall von Windkraftanlagen. Bundesanstalt für Geowissenschaften und Rohstoffe (BGR). Erhältlich: https://www.bgr.bund.de/DE/Themen/Erdbeben-Gefaehrdungsanalysen/Seismologie/Kernwaffenteststopp/Projekte/abgeschlossen/hufe_wka.html

Tuulivoimaloiden infraääni mitattavissa 40-60 km:n etäisyydellä voimaloista yli puolena mittauspäivistä. SYTen blogi 3.8.2019. Saatavilla: https://syte.fi/2019/08/03/tuulivoimaloiden-infraaani-mitattavissa-40-60-kmn-etaisyydella-voimaloista-yli-puolena-mittauspaivista/

Kelley, ND, McKenna, HE, Hemphill, RR, Etter, CL, Garrelts, RL & Linn, NC (1985). Acoustic Noise Associated with the MOD-1 Wind Turbine: Its Source, Impact, and Control. SERI/TR-635-1166 UC Category: 60 DE85002947. Prepared under Task Nos. 1066.70 and 4803.10 WPA No. 171A. Solar Energy Research Institute. A Division of Midwest Research Institute. Golden, Colorado. Prepared for the U.S. Department of Energy. Contract No. DE-AC02-83CH-10093. Available: https://stopthesethings.files.wordpress.com/2013/07/kelley-et-al-1985.pdf

Marchillo, O., Arrowsmith, S., Blom, Ph. & Jones, K. (2015). On infrasound generated by wind farms and its propagation in low-altitude tropospheric waveguides. Journal of Geophysical Research: Atmospheres. Available: https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/2014JD022821

Saksan Dessau-Roßlaun kaupungin ympäristövirasto: Tuulivoimaloiden infraääni on haitallista terveydelle

Saksassa sijaitsevan Dessau-Roßlaun kaupungin ympäristöviraston mukaan tuulivoimaloiden infraääni on haitallista fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle. Viraston tekemä tutkimus julkaistaan lähiaikoina. MDR-kanava lähettää ohjelman aiheesta sunnuntaina 19. tammikuuta 2020.

Dessau-Roßlau on Saksi-Anhaltin osavaltion kolmanneksi suurin kaupunki. Yli 86.000 asukkaan kaupunki sijaitsee noin 40 km Leipzigista pohjoiseen.

Tuulivoimala-001

MDR:n (Mitteldeutscher Rundfunk) mukaan Dessau-Roßlaun ympäristövirasto ei sulje pois tuulivoimaloiden infraäänen eli säännöllisten painepulssien aiheuttamia terveyshaittoja.

Lähiaikoina aiheesta julkaistaan viraston oma tutkimus ”Infraäänipäästöjen aiheuttamat meluvaikutukset” (Lärmwirkungen von Infraschallimmissionen). Viraston tiedottaja kertoi MDR:n toimitukselle tutkimuksessa todettavan, että ”fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia on”. Hän ei halunnut antaa tarkempia tietoja ennen tutkimuksen julkaisemista.

Saksi-Anhaltin osavaltiossa on verkkoon kytkettyinä 2.860 tuulivoimalaa, joiden asennettu kapasiteetti on 5.122 MW. Osavaltion ympäristö-, maatalous- ja energiaministeriön mukaan rakennettujen voimaloiden keskimääräinen nimellisteho oli 3 MW vuonna 2017.

Vertailun vuoksi Suomeen rakennettujen voimaloiden keskiteho oli yli 3 MW jo vuonna 2016. Suomeen suunnitellaan rakennettaviksi Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen mukaan nykyään jopa 8-10 MW:n voimaloita.

Radio-televisiokanava MDR on Saksan kolmoskanava. Leipzigissa pääkonttoriaan pitävä kanava lähettää valtakunnan verkkoon paikallisten osavaltioiden alueella toimivien ohjelmat. MDR voidaan siten lukea valtion viralliseksi kanavaksi.

MDR esittää ohjelman aiheesta sunnuntaina 19.1.2020 klo 22.20.

MDR kertoo myös kiistattomista, Mainzin yliopiston tutkijoiden havainnoista koskien sydänlihaksen voiman vähenemistä ja Alec Saltin tutkimuksista koskien matalataajuisen äänen vaikutuksista sisäkorvaan. -syte/bp


Karte der Bürgerinitiativen in Deutschland. WindWahn.com. Erhältlich: https://www.windwahn.com/karte-der-buergerinitiativen/

MDR Wissen (2020). Infraschall – der unhörbare Lärm, der krank macht? Erhältlich: https://www.mdr.de/wissen/windkraftanlagen-infraschall-gesundheit-100.html

Ministerium für Umwelt, Landwirtschaft und Energie (2020). Windenergie in Sachsen-Anhalt. Erhältlich: https://mule.sachsen-anhalt.de/energie/erneuerbare-energien/windenergie/

Tv-ky Uutisvirta (2017). Tanskaan asennettujen voimaloiden keskipyyhkäisykorkeus 40 metriä viime vuonna. 19.2.2017. Saatavilla: http://tvky.blogspot.com/2017/02/tanskaan-asennettujen-voimaloiden.html

Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen blogi. Tuulivoimaa – mutta hallitusti? 24.9.2019. Saatavilla: https://etelapohjanmaanely.wordpress.com/2019/09/24/tuulivoimaa-mutta-hallitusti/

Infraääni aiheuttaa terveyshaittoja jopa 15-20 km:n etäisyydellä tuulivoimaloista – riskietäisyys kasvaa voimaloiden tehon, määrän tai korkeuden kasvaessa tai pitkäaikaisaltistuksessa

Suomessa vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan tuulivoimaloiden infraääni aiheuttaa terveyshaittoja jopa 15-20 km:n etäisyydellä voimaloista. Pilottitutkimuksen tulos on tilastollisesti merkitsevä. Riskietäisyys vaihtelee olosuhteiden mukaan: se kasvaa voimaloiden korkeuden, määrän tai tehon kasvaessa tai pitkäaikaisaltistuksessa. Tutkimus vahvistaa Cerannan ja Pilgerin Saksassa tekemän pitkäaikaistutkimuksen tulokset (2004-2016).

Suomessa tehtiin pilottitutkimus (Mehtätalo ym. 2019) tuulivoimaloiden infraäänen vaikutuksista voimaloiden ympäristössä oleskelevien terveyteen vuonna 2016. Tutkimus toteutettiin kahdesta maakunnasta, Satakunnasta ja Pohjois-Pohjanmaalta, keväällä 2016 kerätystä aineistosta (ks. kuvio). Tutkimuksen otos tehtiin kahdesta eri rekisteristä yksinkertaisella satunnaisotannalla.

Tutkimusaineiston keruumenetelmänä käytettiin haastattelua. Mukana oli yhteensä 193 ihmistä 46 perheestä alueilta, joille oli rakennettu ja otettu käyttöön tuulivoimaloita 0,5–3 vuotta ennen haastatteluhetkeä. Haastattelua varten selvitettiin kunkin perheen etäisyys lähimpään voimalaan tai voimaloihin ja voimalan rakentamis-/käyttöönottoajankohta. Osa haastatelluista asui lähellä voimaloita, osa useiden kymmenien kilometrien päässä.

Tilastollisena tutkimusmenetelmänä oli lineaarinen sekamalli, jota käytettiin aineiston tilastollisen merkitsevyyden testaamiseen. Oireita selitettiin joko suoralla etäisyydellä (km) lähimpään tuulivoimalaan tai karttamallinnuksen altistusvyöhykkeellä. Lisäksi selittäjinä olivat käytetty rekisteri, henkilön sukupuoli, ikä ja ennakkotietoisuus tuulivoimaloiden mahdollisesta terveyshaitasta.

Finland infrasound-002

Alle 15 km:n etäisyys voimaloista oli jaettu neljään eri etäisyysluokkaan. Vastausten erot näiden kesken olivat pieniä ja poikkesivat selvästi vasta luokassa, jossa etäisyys lähimpään tuulivoimalaan oli yli 15 km. Haitallista tai vakavampaa oireilua oli selvästi enemmän alle tai noin 15 km:n etäisyydellä voimaloista kuin kauempana niistä.

Lisäksi muodostettiin karttamallinnus tuulivoimaloiden infraäänen leviämisestä, jatkuvuudesta ja voimakkuudesta, ts. altistusvyöhykkeistä Suomen karttapohjalle (ks. kuvio). Karttamallinnuksessa oli käytössä kolme eri altistusvyöhykettä. Ensimmäisellä vyöhykkeellä lähimpänä voimaloita oli tuulivoimaloiden infraääntä kaikilla tuulen suunnilla melko voimakkaana. Toisella vyöhykkeellä voimaloiden aiheuttamaa infraääntä oli usein, tuulen suunnasta johtuen. Kolmanteen vyöhykkeeseen ei infraääntä voimaloista laskentamallin mukaan juuri tullut. Karttamallinnus selitti oireita paremmin kuin suora etäisyys lähimpään tuulivoimalaan.

Kuvio. Karttamallinnus tuulivoimaloiden infraäänen leviämisestä Suomessa vuonna 2016. Aineisto kerättiin Satakunnan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnista.

Tilastollisessa analyysissa ei muodostunut merkitsevää p-arvoa suoraan etäisyyden mukaan (km) kasvavalle haitalle. Merkitsevä p-arvo saatiin kokonaisaltistusta kuvaavan karttamallinnuksen mukaiselle haitalle. Lisäksi oireita selittivät henkilön sukupuoli ja ikä. Muut taustamuuttujat eivät selittäneet oireita tilastollisesti merkitsevästi.

Tyypillisimpiä oireita olivat unen häiriintyminen tai yöunen tarpeen muuttuminen, väsymys ja erilaiset säryt.

Tutkimustulosten mukaan tuulivoimaloiden infraäänen aiheuttamaa terveyshaittaa oli huomattavasti enemmän karttamallinnuksen altistusvyöhykkeillä 1–2 kuin kauempana. Tutkimuksen tärkein tulos on, että riskietäisyys kasvaa voimaloiden korkeuden, määrän tai tehon kasvaessa tai ajan kuluessa pitkäaikaisaltistuksessa, ts. riskietäisyys vaihtelee olosuhteiden mukaan. Alueilla, joissa voimaloita oli eri puolilla asuinpaikkaa, terveyshaittoja ilmeni tämän pilottitutkimuksen tekoaikaan vallinneissa olosuhteissa 15–20 km:n etäisyydelle asti voimaloista.

Mahdollisen haitan syntyminen tulee siten tutkia riittävän pitkällä säteellä tuulivoimaloista ja huomioida kaikki ympäristössä olevat tuulivoimalat sekä tyypillisimmät tuulen suunnat. Tämä tutkimus vahvistaa Cerannan ja Pilgerin pitkäaikaistutkimuksen (2004–2016) tulokset koskien tuulivoimaloiden infraäänen leviämistä Saksassa. – sytep


Mehtätalo ym. (2019). Tuulivoimaloiden infraäänen vaikutus sen leviämisen perusteella voimaloiden ympäristössä oleskelevien terveyteen Suomessa. Tilastollinen analyysi. Yhteenveto.

Ceranna, L & Pilger, C (2016). Der unhörbare Schall von Windkraftanlagen. Bundesanstalt für Geowissenschaften und Rohstoffe (BGR). Erhältlich: https://www.bgr.bund.de/DE/Themen/Erdbeben-Gefaehrdungsanalysen/Seismologie/Kernwaffenteststopp/Projekte/abgeschlossen/hufe_wka.html

Mehtätalo et al. (2019). The health effects of wind turbine infrasound based on its propagation on the people in the surroundings of wind turbines in Finland. Statistical analysis. Summary.

Mehtätalo u. a. (2019). Die gesundheitlichen Auswirkungen von Infraschall emittiert durch Windkraftanlagen auf die Anwohner in der Umgebung von WKA in Finnland, basierend auf der Schallausbreitung. Statistische Analyse. Zusammenfassung.

Terveellisen ja turvallisen ympäristön puolesta

Suomen ympäristöterveys ry:n eli SYTen tavoitteena on tukea elinympäristön säilymistä terveellisenä ja turvallisena ihmisille ja eläimille. Parhaillaan tutkimme sekä hankimme rahoitusta tutkimukseen, joka selvittää, millaisia vaikutuksia tuulivoimaloiden infraäänellä on ihmisten ja eläinten terveydelle, ks. esite (A5, 2 s).

SYTe Lapland Finland

Vuonna 2019 mittasimme tuulivoimaloiden infraäänisykkeen, säännöllisen painepulssin, leviämistä Suomessa keväästä talveen. Lähiaikoina julkaisemme muun muassa lisää tietoja mittaustuloksista.

Tule mukaan tukemaan toimintaamme varsinaisena tai kannatusjäsenenä! Voimme ottaa vastaan myös lahjoituksia.

Yhteyttä voit ottaa s-postitse (info@syte.fi) tai täyttämällä yhteystietolomakkeen. – Kiitos tuestasi!

Onko ympäristösi turvallinen asua ja elää?

Suomen ympäristöterveys ry, lyhyesti SYTe, perustettiin kesällä 2016. Yhdistys tutkii elinympäristössä tapahtuvia, ihmisten ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavia muutoksia. Lisäksi SYTe edistää tutkimusta äänen, erityisesti matalataajuisten äänien ja värähtelyn, vaikutuksesta ihmisten ja eläinten terveyteen teettämällä, julkaisemalla ja kääntämällä tutkimuksia.

SYTe esite n A6

Tällä hetkellä SYTe mittaa tuulivoimaloiden infraäänen leviämistä Suomessa. Mittaustulokset alkukesältä 2019 ovat hälyttävät: ihmiset ja eläimet altistuvat teolliselle infraäänelle – säännölliselle painepulssille – kymmenien kilometrien etäisyydellä tuulivoimaloista. Infraäänisyke leviää lähes vaimentumattomana ainakin 60 km:n päähän.

Onko sinun asuin- ja työskentely-ympäristösi turvallinen elää?

Tule edistämään mittauksia ja tutkimusta liittymällä jäseneksi (s-postitse  info@syte.fi tai täyttämällä yhteystietolomake). Vain varsinaisena jäsenenä saat tietoa tutkimuksista ja ajankohtaisesta terveystiedosta. Voit myös vaikuttaa yhdistyksen toimintaan. Kannatusjäsenet saavat yleisempää tietoa toiminnasta ja tutkimuksista.

Henkilöjäsenen jäsenmaksu on 40 € ja yritysjäsenen 200 € vuodessa.  Yhdistys voi ottaa vastaan myös lahjoituksia.

Kiitos, että kannat vastuuta elinympäristön säilymisestä Suomessa!

Tuulivoimaloiden infraääni mitattavissa 40-60 km:n etäisyydellä voimaloista yli puolena mittauspäivistä

SYTe ry aloitti tuulivoimaloiden infraäänimittaukset seitsemästä kohteesta eri puolilta Suomea huhtikuun alkupuolellaToukokesäkuun mittaustulosten mukaan voimaloiden infraääni on mitattavissa ainakin 30-60 km:n etäisyydellä voimala-alueista. Satakunnassa, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla tuulivoimaloiden infraääntä on noin puolena mittauspäivistä tai jopa lähes päivittäin.

Toukokesäkuulla tuulivoimaloiden infraääni, eli säännöllinen painepulssi (syke), erottuu keskimäärin selvemmin yöaikaan kuin päiväsaikaan (ks. spektrogrammien selitys).

Keski-Suomessa Jyväskylässä (1019) infraääntä havaitaan erityisesti toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa sekä kesäkuun puolivälin jälkeen. Se on peräisin mitä todennäköisimmin Luhangan voimaloista noin 50 km Jyväskylästä etelään.Sensor 1014 2019-05-31

Oulu sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla kahden laajan tuulivoima-alueen välissä: Kalajoen seudun sekä Ii-Simon voimaloiden välissä. Vaikka lähimpänä olevat Vartinojan tuulivoimalat ovat Siikajoella 30 km:n päässä, Oulussa (1014) esiintyy tuulivoimaloiden infraääntä lähes päivittäin (ks. kuvio 1).

Utajärven mittari (1004) toistaa pääosin Oulussa näkyvää signaalia, mutta heikompana.

Lapissa, Rovaniemen mittarissa (1006), näkyy tuulivoimaloiden infraääntä yli 50 % päivistä. Lähimmät voimalat ovat Tervolassa reilun 60 km:n etäisyydellä, mutta 100 km:n päästä löytyy useita voimala-alueita sekä Perämeren kaarelta että Sodankylästä.

Satakunnassa Luvian mittarissa (1002) infraäänen havainnointia heikentää laajakaistainen kohina. Mittari kannattaisi siirtää rauhallisempaan paikkaan. Kohinan alta voi kuitenkin nähdä tuulivoimaloille tyypillistä infraäänisignaalia noin puolena mittauspäivistä. Lähimmät voimalat sijaitsevat noin 25 km:n etäisyydellä Porissa.

Sensor 1005 2019-05-19Etelä-Pohjanmaalla Ilmajoen mittari (1005) näyttää infraääntä lähes päivittäin. Se on selvästi voimakkaampaa kuin muissa mittauskohteissa. Lisäksi usein nähtävissä on hyvin matalan lapataajuuden, yli 10 kertalukua piirtävää infraääntä, jota ei juurikaan esiinny muualla, tyyppiesimerkkinä 19.05.2019 (ks. kuvio 2). Mittari sijaitsee noin 5 km Santavuoren voimaloista.

Seinäjoella, noin 25 km:n päähän sijoitetussa mittarissa (1008, aiemmin ID1010 30.05.2019 asti) infraääni näkyy samanaikaisena Ilmajoen mittarin kanssa, mutta heikompana ja ilman Ilmajoella näkyvää hyvin matalataajuista signaalia.

SYTe jatkaa mittauksia heinä-elo-syyskuulla osittain jo uusissa paikoissa. Mittaukset tekee Auniogroup.

Suomen ympäristöterveys ry on erittäin huolissaan ihmisten ja eläinten terveydestä tällaisessa elinympäristössä. Yhdistys vaatii terveysviranomaisia ja poliitikkoja nopeasti tarttumaan tähän vakavaan kysymykseen. – syte

English