Avainsana-arkisto: terveys

Tuulivoimaloiden infraääni mitattavissa 40-60 km:n etäisyydellä voimaloista yli puolena mittauspäivistä

SYTe ry aloitti tuulivoimaloiden infraäänimittaukset seitsemästä kohteesta eri puolilta Suomea huhtikuun alkupuolellaToukokesäkuun mittaustulosten mukaan voimaloiden infraääni on mitattavissa ainakin 30-60 km:n etäisyydellä voimala-alueista. Satakunnassa, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla tuulivoimaloiden infraääntä on noin puolena mittauspäivistä tai jopa lähes päivittäin.

Toukokesäkuulla tuulivoimaloiden infraääni, eli säännöllinen painepulssi (syke), erottuu keskimäärin selvemmin yöaikaan kuin päiväsaikaan (ks. spektrogrammien selitys).

Keski-Suomessa Jyväskylässä (1019) infraääntä havaitaan erityisesti toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa sekä kesäkuun puolivälin jälkeen. Se on peräisin mitä todennäköisimmin Luhangan voimaloista noin 50 km Jyväskylästä etelään.Sensor 1014 2019-05-31

Oulu sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla kahden laajan tuulivoima-alueen välissä: Kalajoen seudun sekä Ii-Simon voimaloiden välissä. Vaikka lähimpänä olevat Vartinojan tuulivoimalat ovat Siikajoella 30 km:n päässä, Oulussa (1014) esiintyy tuulivoimaloiden infraääntä lähes päivittäin (ks. kuvio 1).

Utajärven mittari (1004) toistaa pääosin Oulussa näkyvää signaalia, mutta heikompana.

Lapissa, Rovaniemen mittarissa (1006), näkyy tuulivoimaloiden infraääntä yli 50 % päivistä. Lähimmät voimalat ovat Tervolassa reilun 60 km:n etäisyydellä, mutta 100 km:n päästä löytyy useita voimala-alueita sekä Perämeren kaarelta että Sodankylästä.

Satakunnassa Luvian mittarissa (1002) infraäänen havainnointia heikentää laajakaistainen kohina. Mittari kannattaisi siirtää rauhallisempaan paikkaan. Kohinan alta voi kuitenkin nähdä tuulivoimaloille tyypillistä infraäänisignaalia noin puolena mittauspäivistä. Lähimmät voimalat sijaitsevat noin 25 km:n etäisyydellä Porissa.

Sensor 1005 2019-05-19Etelä-Pohjanmaalla Ilmajoen mittari (1005) näyttää infraääntä lähes päivittäin. Se on selvästi voimakkaampaa kuin muissa mittauskohteissa. Lisäksi usein nähtävissä on hyvin matalan lapataajuuden, yli 10 kertalukua piirtävää infraääntä, jota ei juurikaan esiinny muualla, tyyppiesimerkkinä 19.05.2019 (ks. kuvio 2). Mittari sijaitsee noin 5 km Santavuoren voimaloista.

Seinäjoella, noin 25 km:n päähän sijoitetussa mittarissa (1008, aiemmin ID1010 30.05.2019 asti) infraääni näkyy samanaikaisena Ilmajoen mittarin kanssa, mutta heikompana ja ilman Ilmajoella näkyvää hyvin matalataajuista signaalia.

SYTe jatkaa mittauksia heinä-elo-syyskuulla osittain jo uusissa paikoissa. Mittaukset tekee Auniogroup.

Suomen ympäristöterveys ry on erittäin huolissaan ihmisten ja eläinten terveydestä tällaisessa elinympäristössä. Yhdistys vaatii terveysviranomaisia ja poliitikkoja nopeasti tarttumaan tähän vakavaan kysymykseen. – syte

English

Tuulivoimaloiden infraäänimittaus: tuulivoima-alueet kartalla

SYTe ry:n huhtikuun alkupuolella aloittama tuulivoimaloiden infraäänimittaus on nyt kestänyt noin kuukauden. Eri puolille Suomea sijoitettujen mittareiden sijainti on nähtävissä kartalta. Samalle kartalle on nyt merkitty myös toiminnassa olevat tuulivoima-alueet Suomessa.

Eri puolille Suomea on sijoitettu tällä hetkellä 7 mittaria. Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan lisäksi yksi mittalaite (1006) on Rovaniemen lähellä Lapissa.

Kartalle on merkitty myös toiminnassa olevat tuulivoima-alueet Suomessa. Yksi merkki tarkoittaa yhtä voimala-aluetta, esimerkiksi kuvassa oleva Honkajoen Kirkkokallion 9 voimalan alue löytyy täältä.

Huhtikuun ja toukokuun alun mittaustulokset löytyvät päiväkohtaisina spektrogrammeina omilta sivuiltaan. SYTe kommentoi tähänastisia mittaustuloksia lähiaikoina, kun mukaan saadaan vaihtelevampia tuuliolosuhteita.

Honkajoki Honkajoen tuulivoima-aluetta kuvattuna
Lauhanvuoren kansallispuistosta Isojoelta.

English: 

Measurement of wind turbine infrasound: wind farms on the map

The measurements of the infrasound from wind turbines by SYTe have now been going on almost a month. The current measurement points in Finland can be seen on the map. Also the locations of the wind farms in operation in Finland are visible on the same map.

wind-park-1279726_640

At the moment there are 7 infrasound loggers located in Finland. Their locations are in Satakunta, in Central Finland, in Southern and Northern Ostrobothnia, and one device (1006) is located close to Rovaniemi, in Lapland.

Also the locations of the wind farms in operation in Finland can be seen on the map. One mark refers to one wind farm, for example the 9-turbine-wind-farm in Honkajoki, Kirkkokallio, is located here.

The measuring results of April and of the beginning of May can be found as daily spectrograms on their own pages. SYTe will comment the current measuring results as soon as more variable wind conditions are included in them. – syte/p

Tuulivoimaloiden infraääni: Ensimmäiset mittaustulokset

SYTe ry on aloittanut tuulivoimaloiden infraäänen mittaukset eri puolilla Suomea huhtikuun 2019 alkupuolella. Infraäänen mittauspisteet ovat nähtävissä kartalla ja ensimmäiset mittaustulokset ovat nyt saatavilla. Ne on esitetty mittari- ja päiväkohtaisesti päivittyvin spektrogrammein.

Tuulivoimaloiden infraäänen mittauspisteet ovat nähtävissä kartalla 0,5-2 neliökilometrin tarkkuudella Auniogroupin sivuilla. Suomeen on sijoitettu 7 mittaria. Yksi laite on Satakunnassa lähellä Poria (1002), kaksi Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen seudulla (1005 & 1010 1008*), yksi Keski-Suomessa Jyväskylässä (1019) ja kaksi laitetta Pohjois-Pohjanmaalla Oulun seudulla (1004 & 1014). Seitsemännen laitteen sijaintitiedot ovat tulossa.

Lisäksi yhden mittarin (1007) Auniogroup on sijoittanut Saksaan Kölnin lähelle.

Sensor 1005 2019-04-25

Laitteet mittaavat infraääntä 24/7. Mittausten ensimmäiset tulokset ovat saatavilla valitsemalla taulukosta kuukauden ajanjaksolta 0-5 Hz:n tai 0-20 Hz:n spektrogrammit. Ne on esitetty mittari- ja päiväkohtaisesti omalla sivullaan. Mittaustuloksia on jo lähes kaikista mittareista 17.04.2019 lähtien.

Spektrogrammien selitys: Vaaka-akselilla on taajuus hertseinä 0-5 Hz (tai 0-20 Hz) ja pystyakselilla kellonaika 00:00-24:00. Infraäänen voimakkuus on kuvattu väreillä sinisestä punaiseen. Punainen on voimakas signaali.

Esimerkkikuva 25.04.2019 mittarista 1005:

1. Tuulivoimaloiden peruslapataajuus (tässä noin 0,643 Hz). 2. Toinen harmoninen taajuus eli 2 x 0,643 Hz = 1,286 Hz. 3. Kolmas harmoninen taajuus. 4.-7. Korkeampia harmonisia taajuuksia.

Päivällä maan pinnalla on tuullut (nk. kohina), mutta korkeammalla vain hyvin heikosti. Tuulivoimaloiden infraääntä on ollut nähtävillä spektrogrammissa ko. päivän aamuyön ja iltayön tunteina.

Tuulivoimaloiden infraäänen mittaukset jatkuvat useiden kuukausien ajan. Tulokset päivittyvät jatkossa säännöllisemmin lähes reaaliaikaisesti.

*Huom. Laite no. 1010 on vaihdettu laitteeseen no. 1008 (Seinäjoki) 31.05.2019 alkaen.

English:

ruovesi-kuvapp

Infrasound from wind turbines: First measuring results

SYTe has started measuring infrasound from wind turbines in Finland in the first half of April, 2019. The current measurement points can be seen on the map and the first results are now available. They are visualized as daily spectrograms of each measuring device.

The measurement points are shown on the map, with the accuracy of 0.5-2 square km. There are 7 infrasound loggers in Finland. One of them is located close to Pori in Satakunta and one in Jyväskylä, Central Finland. Two devices are in Seinäjoki region in Southern Ostrobothnia and two in Oulu region in Northern Ostrobothnia. The location information of the latest device is coming soon.

Sensor 1005 2019-04-25Besides, one infrasound logger is located in Germany, near Cologne by the company Auniogroup providing the measuring technology.

The devices measure infrasound 24/7. The first results can be seen by selecting the spectrograms (0-5 Hz or 0-20 Hz) of a month in the table. The daily spectrograms of each logger can be seen on this page. The measuring results are available from almost all loggers starting the 17th of April, 2019.

Legend of the spectrograms: On the horizontal axis is frequency in Hz (0-5 Hz or 0-20 Hz) and on the vertical axis are hours (00:00-24:00). The infrasound strength is described in colors from blue to red, red is a strong signal.

Spectrogram of April, 25th, 2019 (logger ID1005):

1. Wind turbine basic blade frequency (here around 0.643 Hz). 2. The second harmonic frequency which is 2 x 0.643 = 1.286 Hz. 3. The third harmonic frequency. 4.-7. Higher harmonic frequencies.

During the day there has been windy on the ground (so called white noise), but the wind has been very weak in the upper layers of air. The infrasound from wind turbines can be seen in the spectrogram during the early and late hours of April, 25th.

The measurements of the infrasound from wind turbines will continue for several months. Later, the results will be updated more frequently, nearly in real-time. – syte/p


 

Tiedote: SYTe ry aloittaa tuulivoimaloiden infraäänimittaukset

SYTe ry aloittaa tuulivoimaloiden infraäänimittaukset koko Suomessa. Mittauksilla on tarkoitus selvittää, kuinka kaukana tuulivoimaloista niiden säännöllinen painepulssi eli infraääni on havaittavissa.

Väestön terveydessä on Suomessa tapahtunut viime vuosina paljon muutoksia, joiden taustalla saattaa olla voimaloista tuleva infraääni. Monissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että infraääni mm. häiritsee ihmisten unta. Tämä voi vaikuttaa mm. väsyneisyyden ja mielenterveyden häiriöiden lisääntymiseen. Tuulivoimaloiden tuottamia infraäänitasoja ja esiintymistä on tarkoitus mitata ympäri Suomen Rovaniemen korkeudelta Etelä-Suomeen asti.

finland-23572_1280Tuulivoimaloiden infraäänen on todettu ulkomaisissa tutkimuksissa leviävän ainakin 90 km:n etäisyydelle. Tutkimus koski pienempiä voimaloita, kuin mitä nyt on Suomeen rakennettu. Myös infraäänen haitallisuutta tukevia tutkimuksia on julkaistu ja tulossa julkaisuun. Tutkimuksin on jo selvästi voitu osoittaa, että ihminen reagoi myös kuulumattomaan ääneen.

SYTe ry oli osaltaan rahoittamassa Pohjanmaalla toteutettua usean mittarin yhtäaikaista mittausta lokakuussa 2017. Näiden mittausten perusteella näyttää todennäköiseltä, että suurten voimalakeskittymien, kuten Ilmajoen Santavuoren tai Vähänkyrön Torkkolan, infraäänipulssi näkyy helposti vielä 50 km:n päässä. Mittaustulokset selityksineen on esitetty mittaustekniikkaa tarjoavan yrityksen sivuilla.

Tuulivoimaloiden rakentaminen näyttää lisäävän systemaattisesti ihmisten oireilua, vaikka ihmiset eivät välttämättä yhdistä oireitaan tuulivoimaloihin. SYTe ry toteutti noin 200 henkilöä koskevan haastattelututkimuksen keväällä 2016. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että tuulivoimaloiden tulon jälkeen noin puolen vuoden aikana uusia oireita syntyy eniten 5–15 km päässä tuulivoimaloista. Merkittävin oire oli unen häiriintyminen tai unirytmin muuttuminen sekä tuki- ja liikuntaelinten oireet. Oireiden ilmaantuminen kolminkertaistui riskialueella. Näistä kolmasosa oli vakavia sairastumisia tai aiheutti selvän työkyvyn heikkenemisen.

Tuulivoimaloiden infraäänen leviämisen selvittäminen on tärkeää, koska oletus siitä, että voimaloiden haitta olisi suurin välittömässä lähiympäristössä, voi olla merkittävä virhepäätelmä. Jos suurten voimalakeskittymien infraääni leviää kauaksi, tulee tämän merkitys väestön terveydelle selvittää.

Suomen ympäristöterveys ry perustettiin vuonna 2016. Taustalla on huoli ihmisten ja eläinten terveyteen vaikuttavien haittatekijöiden lisääntymisestä elinympäristössä. Tutkimuskohteena on tällä hetkellä tuulivoimaloiden aiheuttama terveyshaitta. Tutkimustietoja julkaistaan yhdistyksen sivuilla säännöllisesti. – syte

English


Marchillo et al. (2015). On infrasound generated by wind farms and its propagation in low-altitude tropospheric waveguides. Journal of Geophysical Research: Atmospheres. Saatavilla: https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/2014JD022821

Auniogroup (2018). Ilmajoen alueen tuulivoimaloiden infraäänimittaukset [Infrasound Measurements of Wind Turbines in the Ilmajoki Region]. Saatavilla: https://www.auniogroup.com/2018/01/15/ilmajoen-alueen-tuulivoimaloiden-infraaanimittaukset/

Auniogroup. http://www.auniogroup.com/

Pilottitutkimus osoittaa infraäänihaitan vähenevän merkittävästi vasta yli 15 kilometrin päässä tuulivoimaloista. SYTen blogi 10.1.2019. Saatavilla: https://syte.fi/2019/01/10/pilottitutkimus-osoittaa-infraaaanihaitan-vahenevan-merkittavasti-vasta-yli-15-kilometrin-paassa-tuulivoimaloista/

Tuulivoimaloiden infraäänen leviämisalue on laajentunut nopeasti Suomessa vuosina 2016-2017

Suomessa vuonna 2017 tehdyt mittaukset osoittavat, että tuulivoimaloiden infraääni leviää 15–20 km:n etäisyydelle lähes kaikissa olosuhteissa. Tietyt sääolosuhteet edistävät infraäänen leviämistä paljon laajemmallekin, Marchillon ym. (2015) mukaan jopa 90 km:n etäisyydelle voimaloista. Nämä mittaukset tehtiin teholtaan 1,6 MW:n voimaloista. Suomeen rakennettujen voimaloiden keskimääräinen teho oli vuoden 2017 lopussa jo 3,5 MW.

Pilottitutkimus tuulivoimaloiden infraäänihaitasta Suomessa tehtiin vuoden 2016 keväällä. Tulosten mukaan asukkaiden saamat oireet vähenivät merkittävästi vasta noin 15-20 km:n etäisyydellä voimaloista. Pilottitutkimuksen aineisto kerättiin 0,5-3 vuoden kuluttua tuulivoimaloiden rakentamisesta alueille.

Pilottitutkimus tuloksineen kuvaa siis vuoden 2016 kevään tilannetta Satakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Asennettu tuulivoimakapasiteetti oli tuolloin Suomessa lähes 1500 MW. Kuva 1 mallintaa tuulivoimaloiden infraäänen leviämistä vuoden 2016 puolivälissä.

Infrasound Finland 2016-07-01 Infrasound Finland 2018-01-01
Kuvat 1 ja 2. Tuulivoimaloiden infraäänen leviämismallinnukset, tilanne 1.7.2016 ja 31.12.2017.

Tämän jälkeen asennettu tuulivoimakapasiteetti Suomessa lisääntyi jyrkästi vuoden 2017 loppuun saakka, jolloin se oli noin 2000 MW. Myös tuulivoimaloiden infraäänipäästö on kasvanut. Kuva 2 mallintaa tilanteen vuoden 2017 lopussa. Suuret alueet aiemmin voimala-alueiden väliin jääneistä alueista ovat muuttuneet teollisen infraäänen peittämiksi.

Vuoden 2017 aikana eri puolilla Suomea tehtyjen infraäänimittausten perusteella on todettu, että tuulivoimaloiden sykkivä infraääni leviää 15–20 km:n etäisyydelle lähes kaikissa olosuhteissa.

Tiettyjen vuorokauden aikojen ja sääolosuhteiden tiedetään kuitenkin vaikuttavan infraäänen leviämiseen tätä paljon laajemmillekin alueille. Marchillon ym. (2015) mukaan tuulivoimaloiden infraääni leviää suotuisissa olosuhteissa 90 km:n etäisyydelle voimaloista. Nämä mittaukset tehtiin 60 voimalan alueelta Uudessa Meksikossa USAssa. Tutkimuksen voimalat olivat teholtaan ainoastaan 1,6 MW.

Suomeen asennettujen voimaloiden keskimääräinen teho oli yli 3 MW vuonna 2016 ja lähes 3,5 MW vuoden 2017 lopussa. Kuinka kauas niiden aikaansaama infraääni leviää?

Altistus tuulivoimaloiden melulle ja infraäänelle on jatkunut Suomessa siis jo vuosia, vuoden 2016 alusta tai jopa kauemminkin. Tämän jälkeen teollisen infraäänen kattama alue on laajentunut ja yhä useammat ovat altistuneet ja altistuvat sykkivälle infraäänelle. Vaikka vain osa asukkaista saisi oireita infraäänestä tai tiedostaisi oireiden syyn, kaikki alueella asuvat tai työskentelevät altistuvat infraäänelle.

Muutamat tulevat kuukaudet ja vuodet näyttävät, mitä pitkään, jopa vuosia jatkunut altistus tarkoittaa asukkaiden terveydentilan ja teollisen infraäänen aiheuttaman haitta-alueen laajenemisen kannalta Suomessa.

wind-park-1279726_640

English:

The propagation area of infrasound from wind turbines has expanded quickly in Finland in 2016-2017

The measurements made in Finland in 2017 show that the infrasound of wind power plants propagates to a distance of 15–20 km in almost all circumstances. Certain atmospheric conditions advances the propagation of infrasound to much larger areas, according to Marchillo et al. (2015) to distances up to 90 km from the wind power plants. These measurements were done of 60 wind turbines of 1.6 MW each. The approximate efficiency of the wind turbines in Finland was already 3.5 MW towards the end of 2017.

The pilot study about damage caused by infrasound of wind turbines in Finland was carried out in the spring 2016. According to the results the symptoms of inhabitants were reduced significantly not until more than 15–20 km from wind power plants. The data of the pilot study was collected 0.5–3 years after erection of wind power plants to the areas.

The pilot study and its results describe the situation in Satakunta and Northern Ostrobothnia in Finland in the spring 2016. The installed capacity of wind power was at that time almost 1500 MW in Finland. Figure 1 models the propagation of infrasound of wind turbines in the beginning of July, 2016.

Infrasound Finland 2016-07-01 Infrasound Finland 2018-01-01
Figures 1 and 2. The models of the propagation of infrasound, stand 7-1-2016 and 12-31-2017.

Since then the installed capacity of wind power in Finland increased sharply till the end of 2017 when it was about 2000 MW. Also the infrasound emission of wind power plants has increased. Figure 2 models the situation in the end of 2017. Large areas between wind parks, which had previously been free of infrasound, have been covered by industrial infrasound.

It has been found out based on infrasound measurements made in different parts of Finland during 2017 that the infrasound propagates to a distance of 15–20 km in almost all circumstances.

It is known, however, that certain times of day and atmospheric conditions advance the propagation of infrasound even to larger areas than this. According to Marchillo et al. (2015) the infrasound of wind power plants propagates under favorable conditions to distances up to 90 km from wind power plants. These measurements were made in an area of 60 wind turbines in New Mexico, USA. The efficiency of these wind turbines was 1.6 MW each.

Tuulivoimalan lavat-003The approximate efficiency of the wind power plants erected in Finland was over 3 MW in 2016 and almost 3.5 MW in the end of 2017. How large is the area to which the infrasound produced by them propagates?

The noise and infrasound exposure has continued already for years in Finland, from the beginning of 2016 or even longer. In the meantime, the area covered by industrial infrasound has become larger and even more people have been and are exposed to infrasound pulses. Even if only a part of the inhabitants would have symptoms or would be aware of the reason of the symptoms, everybody living or working in this area is exposed to infrasound.

The few months and years to come will show what a long exposure, even for years, will mean to the health status of inhabitants and to the expansion of the harmful area caused by industrial infrasound in Finland. – syte/p


Pilottitutkimus osoittaa infraäänihaitan vähenevän merkittävästi vasta yli 15 kilometrin päässä tuulivoimaloista. SYTen blogi 10.1.2019. Saatavilla: https://syte.fi/2019/01/10/pilottitutkimus-osoittaa-infraaaanihaitan-vahenevan-merkittavasti-vasta-yli-15-kilometrin-paassa-tuulivoimaloista/

The Pilot Study Shows No Significant Reduction in Damage Caused by Infrasound until More Than 15 Kilometers from Wind Farms. SYTe 01-10-2019. Available: Pilot Study SYTe 2016 – English translation (pdf-file)

Auniogroup (2017). Tutkimuksen käynnistyminen [The Study Starts]. Saatavilla: https://www.auniogroup.com/2017/03/10/tutkimuksen-kaynnistyminen/

Auniogroup (2017). Tuulivoimaloiden infraääni on uusi signaali ympäristössä [Infrasound from Wind Turbines Is a New Signal in the Environment]. KauppaSuomi 34/2017, s. 6-7. Saatavilla: https://www.auniogroup.com/2017/09/11/tuulivoimaloiden-infraaani-on-uusi-signaali-ymparistossa/

Auniogroup (2018). Ilmajoen alueen tuulivoimaloiden infraäänimittaukset [Infrasound Measurements of Wind Turbines in the Ilmajoki Region]. Saatavilla: https://www.auniogroup.com/2018/01/15/ilmajoen-alueen-tuulivoimaloiden-infraaanimittaukset/

Auniogroup (2017). Kokkolan tuulivoimaloiden käynnistyminen [Start of the Wind Turbines in Kokkola]. Saatavilla: https://www.auniogroup.com/2017/12/30/kokkolan-tuulivoimaloiden-kaynnistyminen/

Marchillo, O, Arrowsmith, S, Blom, P & Jones, K (2015). On infrasound generated by wind farms and its propagation in low-altitude tropospheric waveguides. Journal of Geophysical Research: Atmospheres. Available: https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/2014JD022821

12.1.2020. Revised 01-12-2020.

Diagnostiset kriteerit: tuulivoimaloiden aiheuttamat terveyshaitat

Tuulivoimaloiden aiheuttamille terveyshaitoille on olemassa tieteelliset diagnostiset kriteerit (McMurtry & Krogh 2011, 2014). Tutkijoiden mukaan terveyshaitat teollisten tuulivoimaloiden ympäristössä (AHE/IWT) ovat osoittautuneet kiistanalaiseksi keskustelunaiheeksi. ”Tämä voi tuoda haasteita lääkäreille tuulivoimaloiden aiheuttaman altistuksen käsittelyssä. Erityisesti maaseudulla toimivien lääkärien on oltava tietoisia siitä, että ihmiset saattavat valittaa vastaanotolla useista, joskus sekalaisistakin oireista.”

Diagnoosit on jaettu neljään luokkaan:
1. Mahdollinen: mahdollinen diagnoosi otetaan huomioon erotusdiagnoosina.
2. Todennäköinen: valitusten syy liittyy todennäköisesti terveyshaittoihin teollisten tuulivoimaloiden ympäristössä (AHE/IWT).
3. Oletettu: mitään muuta selitystä diagnoosille AHE/IWT ei löydy sairauskertomuksesta, lääkärintarkastuksen tai asianmukaisten tutkimusten jälkeen.
4. Vahvistettu: muut diagnoosit ovat hyvin epätodennäköisiä, ts. vähemmän kuin yksi mahdollisuus 20:sta.

Seuraavassa keskitytään kohtaan 2, todennäköiseen diagnoosiin. Sen tärkeimmät kriteerit ovat seuraavat 4, joista diagnoosiin vaaditaan kaikki:
a) Asunto enintään 10 km:n päässä tuulivoimaloista.
b) Terveydentilan muutos käynnistymisen jälkeen tai varhainen altistuminen tuulivoimalan toiminnalle ja sen toimiessa. Oireet voivat olla piileviä jopa 6 kk.
c) Oireiden poistuminen yli 10 km:n päässä tuulivoimaloista.
d) Oireiden palaaminen palatessa ympäristöön, jossa on tuulivoimaloita.

Toiseksi tärkeimmät kriteerit ovat seuraavat (vähintään 3 esiintyy tai ilmenee tuulivoimalan toiminnan alettua):
a) Elämänlaadun huononeminen.
b) Jatkuvat unihäiriöt, vaikeus päästä uneen ja/tai pysyä keskeytymättömässä unessa.
c) Ärsyyntyneisyys, joka lisää stressitasoa ja/tai henkistä ahdistuneisuutta.
d) Pyrkimys jättää koti väliaikaisesti tai pysyvästi nukkumisen ja/tai palautumisen vuoksi.

Kolmanneksi tärkeimmät kriteerit
Vähintään 3 seuraavista seuraa tai pahenee usein tuulivoimalan toiminnan alettua. Jos toiseksi tärkeimmistä kriteereistä esiintyy oireita (b ja c), muita oireita ei tarvita todennäköisen diagnoosin tekemiseksi. Tutkijoiden kokemukseen perustuen seuraavassa luetellaan yleisimmät oireet:

doctor-3187935_1280-001Neurologiset:
a) tinnitus
b) huimaus
c) tasapaino-ongelmat
d) korvakipu
e) pahoinvointi
f) päänsärky

Kognitiiviset:
a) keskittymisvaikeudet
b) muistiongelmat tai -vaikeudet

Sydänperäiset:
a) kohonnut verenpaine (hypertensio)
b) sydämentykytys
c) laajentunut sydän (kardiomegalia)

Psykologiset:
a) mielialahäiriöt, ts. masennus ja ahdistuneisuus
b) turhautuneisuus
c) ahdistuneisuus
d) viha

Sääntelyhäiriöt:
a) diabeteskontrollin vaikeus
b) kilpirauhashäiriöiden puhkeaminen tai kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminnan kontrolliongelmat

Systeemiset:
a) uupumus
b) uneliaisuus

 

English:

Diagnostic criteria for adverse health effects of wind turbines

There are diagnostic criteria for adverse health effects of wind turbines in science (McMurtry & Krogh 2011, 2014). According to these scientists the topic of adverse health effects in the environments of industrial wind turbines ”has proven to be controversial and can present physicians with challenges regarding the management of an exposure to IWT. Rural physicians in particular must be aware of the possibility of people presenting to their practices with a variety of sometimes confusing complaints.”

The diagnosis has been divided in four categories:
1. Possible: a potential diagnosis is considered in the differential diagnosis.
2. Probable: cause of complaints is more likely than not related to adverse health effects in the environs of industrial wind turbines (AHE/IWT).
3. Presumed: no other explanation for the diagnosis of AHE/IWT can be found by history, physical and after appropriate investigations.
4. Confirmed: other diagnoses are very unlikely i.e. less than one chance in 20.

nurse-2536964_640

In the following, #2, the probable diagnosis, is explained more closely. Its first-order criteria are the following 4, all of them must be present for a diagnosis:
(a) Domicile within up to 10km from IWT
(b) Altered health status following the start-up of, or initial exposure to, and during the operation of IWT. There may be a latent period of up to six months.
(c) Amelioration of symptoms when more than 10km from the environs of IWT.
(d) Recurrence of symptoms upon return to environs of IWT.

The second-order criteria are the following ones (at least 3 of the following occur or worsen after the initiation of operation of IWT):
(a) Compromise of quality of life.
(b) Continuing sleep disturbance, difficulty initiating sleep and/or difficulty with sleep disruption.
(c) Annoyance producing increased levels of stress and/or psychological distress.
(d) Preference to leave residence temporarily or permanently for sleep and/or restoration.

Third-order criteria
Three (3) or more of the following frequently occur or worsen following the initiation of IWT. If the symptoms described in second-order criteria (b and c) are present, no further symptoms or complaints are required for the probable diagnosis. Based on the authors’ experience, the following list provides an indication of the more common symptoms:

Neurological
(a) Tinnitus
(b) Dizziness
(c) Difficulties with balance
(d) Ear ache
(e) Nausea
(f) Headache

Cognitive
(a) Difficulty in concentrating
(b) Problems with recall or difficulties with recall

Cardiovascular
(a) Hypertension
(b) Palpitations
(c) Enlarged heart (cardiomegaly)

Psychological
(a) Mood disorder, i.e. depression and anxiety
(b) Frustration
(c) Feelings of distress
(d) Anger

Regulatory disorders
(a) Difficulty in diabetes control
(b) Onset of thyroid disorders or difficulty controlling hypo- or hyper-thyroidism

Systemic
(a) Fatigue
(b) Sleepiness

– syte/p


McMurtry, RY & Krogh, CME (2014). Diagnostic criteria for adverse health effects in the environs of wind turbines. JRSM Open 2014 5. SAGE. The Royal Society of Medicine. Available: http://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/2054270414554048

Pilottitutkimus osoittaa infraäänihaitan vähenevän merkittävästi vasta yli 15 kilometrin päässä tuulivoimaloista

Satakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla tehty pilottitutkimus osoittaa tuulivoimaloiden infraäänen aiheuttaman haitan vähenevän merkittävästi vasta yli 15 kilometrin päässä voimaloista. Tutkimuksen toteutti Suomen ympäristöterveys (SYTe) ry vuoden 2016 keväällä.

– Kokemusperäisesti on huomattu, että tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen, yleensä muutaman kuukauden kuluessa, lähiseudun asukkailla on alkanut ilmetä monenlaisia oireita, sanoo Markku Mehtätalo, Suomen ympäristöterveys ry:n puheenjohtaja.

– Asiaa on mahdollista tutkia melko helposti ja muun muassa THL on yrittänyt tehdä näin, Mehtätalo jatkaa. THL:n tutkimuksessa vuonna 2016 oletettiin kuitenkin, että oireet vähenevät olennaisesti ensimmäisen 10 kilometrin matkalla siten, että lähellä voimaloita oireita on enemmän. Tutkimuksessa ei huomioitu muualla ympäristössä olevien voimaloiden vaikutusta.

– Mutta kokemuksesta tiedetään, että oireilevien henkilöiden oireet eivät yleensä vähene vielä tällä etäisyydellä, Mehtätalo toteaa. Myös mittauksin on voitu todeta, että nykyisin rakennettavien tuulivoimaloiden sykkivä infraääni ei olennaisesti heikkene tällä etäisyydellä. Hyvin lähellä voimaloita on muina riskitekijöinä kuuluva ääni ja sähkömagneettiset kentät.

Tutkimuksen aineisto kerättiin Satakunnasta ja Pohjois-Pohjanmaalta

Pilottitutkimuksen otos täyttää tilastollisen otoksen vaatimukset. Aineisto kerättiin Satakunnasta ja Pohjois-Pohjanmaalta, pääosin alueilta, joille oli rakennettu tuulivoimaloita 0,5–1,5 vuotta ennen haastatteluhetkeä (ks. kuvio 1 Pohjois-Pohjanmaalta). Kohteena oli noin 50 perhettä, joista jokaisen perheenjäsenen oireet selvitettiin. Yhteensä tutkimuksessa oli mukana noin 200 ihmistä.

kuvio 1Kuvio 1. Keltaisella rajatulla alueella tuulivoimaloiden infraääni on lähes jatkuvaa. Alue sijaitsee Oulun läänin eteläosassa.

– Lisäksi pilottitutkimuksessa huomioitiin kaikkien voimaloiden sijainti, eikä suljettu etukäteen pois sitä mahdollisuutta, että voimala-alueiden välissä vaikutus voi olla suurempi ja jatkua kauemmas kuin yksittäisen, selvästi erillään olevan voimala-alueen vaikutus, Mehtätalo kertoo.

Yöunen häiriintyminen tyypillinen infraäänen aiheuttama oire

Tutkimuksen peruskysymyksenä oli, oliko perheessä huomattu terveydentilassa muutoksia viimeisen puolen vuoden tai vuoden kuluessa. Kysymyksen sanamuoto ajankohtaa koskien riippui siitä, milloin vaikutus lähimmistä tuulivoimaloista olisi voinut alkaa. Haastateltaville ei kerrottu etukäteen mahdollisesta yhteydestä tuulivoimaloihin.

– Pääosa vastaajista ei kyennyt nimeämään muutosta terveydentilassaan yleisesti kysyttäessä. Kuitenkin erillisiin oirekohtaisiin kysymyksiin annettiin paljon vastauksia, Mehtätalo sanoo.

– Tyypillisintä oli unen häiriintyminen tai yöunen tarpeen muuttuminen, väsymys ja erilaiset säryt. Vain hyvin harva, muutama vastaaja, piti mahdollisena syynä tuulivoimaloita.

Haitallinen tai vakava oireilu kolme kertaa yleisempää lähellä tuulivoimaloita

Vastaukset luokiteltiin oireiden haitallisuuden mukaan ja niistä tehtiin tilastollinen analyysi. Haitallista tai vakavampaa oireilua oli noin kolme kertaa enemmän tuulivoimaloiden lähellä (alle tai noin 15 km:n etäisyydellä voimaloista) kuin kauempana niistä (ks. kuvio 2).

kuvio 2Kuvio 2. Oireet lähes jatkuvassa tai usein kestävässä infraäänialtistuksessa (alle tai noin 15 km tuulivoimaloista) sekä kauempana (yli 15 km:n etäisyydellä) voimaloista.

– Analyysin perusteella näyttää vahvasti siltä, että voimaloiden rakentamisen jälkeen samanaikaisia oireita tulee suurimmalle osalle ihmisistä tuulivoimaloiden vaikutuspiirissä. Suurin osa oireista on tyypillisiä stressioireita, Mehtätalo kertoo.

Vaikka osa ihmisistä on epäillyt oireiden johtuvan tuulivoimaloista, etenkin jos voimalat ovat näkyvissä tai niiden mahdollisista haittavaikutuksista on kuullut etukäteen, oireita tulee asenteesta riippumatta. – Tutkimus osoittaa, että oireilu ei johdu asenteista, Mehtätalo toteaa.

Oireiden ilmeneminen aleni merkittävästi vasta 15–20 km:n päässä voimaloista (ks. kuvio 2). Mikäli voimaloita on eri puolilla ja ihminen oleskelee alueella paljon, riski oireisiin kasvaa.

Infraäänen haitta-alue oletetaan liian pieneksi

– Myöhemmin vuoden 2017 aikana eri puolilla Suomea tehtyjen infraäänimittausten perusteella on todettu, että 15–20 km on tyypillinen etäisyys, jonne asti tuulivoimaloiden sykkivän infraäänen voidaan mittauksin todeta lähes kaikissa olosuhteissa leviävän, Mehtätalo kertoo. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan infraääni leviää suotuisissa olosuhteissa 90 km:n etäisyydelle voimaloista.

Mikäli pilottitutkimuksen otos on edustava, suomalaisista noin 400.000 kärsii oireista tuulivoimaloista johtuen ja heistä vain noin 10.000 yhdistää oireilun tuulivoimaloihin. Pienen tutkimusaineiston vuoksi vahvoihin johtopäätöksiin on suhtauduttava varauksella.

– Tutkimus osoittaa kuitenkin selvästi, että kaikissa aiemmin tehdyissä tutkimuksissa haitta-alue on jo etukäteen oletettu liian pieneksi, sanoo Markku Mehtätalo. – Muun muassa erään toisen amerikkalaistutkimuksen laaja, perusteellinen aineisto, jota käytetään useissa julkaisuissa, on kerätty 11,7 km:n säteellä voimaloista. Tästä syystä tutkimuksissa ei voida havaita terveyshaittaa, koska oireilu ei vielä tällä etäisyydellä muutu, hän päättää. – syte


Auniogroup (2017). Tutkimuksen käynnistyminen. Saatavilla: https://www.auniogroup.com/2017/03/10/tutkimuksen-kaynnistyminen/

Auniogroup (2017). Tuulivoimaloiden infraääni on uusi signaali ympäristössä. KauppaSuomi 34/2017, s. 6-7. Saatavilla: https://www.auniogroup.com/2017/09/11/tuulivoimaloiden-infraaani-on-uusi-signaali-ymparistossa/

Auniogroup (2018). Ilmajoen alueen tuulivoimaloiden infraäänimittaukset. Saatavilla: https://www.auniogroup.com/2018/01/15/ilmajoen-alueen-tuulivoimaloiden-infraaanimittaukset/

Auniogroup (2017). Kokkolan tuulivoimaloiden käynnistyminen. Saatavilla: https://www.auniogroup.com/2017/12/30/kokkolan-tuulivoimaloiden-kaynnistyminen/

Marchillo, O., Arrowsmith, S., Blom, Ph. & Jones, K. (2015). On infrasound generated by wind farms and its propagation in low-altitude tropospheric waveguides. Journal of Geophysical Research: Atmospheres. Available: https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/2014JD022821

Pilot Study SYTe 2016 – English translation (pdf-file)

Pilot Study SYTe 2016 – WindWatch.org

Pilotstudie SYTe 2016 – Deutsche Übersetzung

Tiede ei tiedä turvallista etäisyyttä tuulivoimaloihin

Professori Mariana Alves-Pereira Portugalista oli Suomen Uutisten haastateltavana syyskuun alkupuolella. Hän kertoi matalataajuisen melun ja infraäänialtistuksen vaikutuksesta terveyteen, ensimmäisistä oireista sekä lääketieteellisistä testeistä, joilla altistuminen on todettavissa.

Alves-Pereiran mukaan tiede ei tiedä, onko infraäänen tai matalataajuisen äänen lähteen luonteella, koolla tai teholla yhteyttä oireisiin.

– Mutta olemme huomanneet, että lähellä suuria tuulivoimaloita asuvat saavat nopeammin ja rajumpia oireita kuin pienempien voimaloiden lähellä asuvat, hän kertoo.

– Erityisen herkkiä ovat autistiset lapset ja aikuiset. Samoin monissa ammateissa altistutaan työperäisesti, mutta he saavat palautumisaikaa. Kodeissa altistuneet eivät sitä saa, hän muistuttaa.

Jos pystyy palautumaan, voi mahdollisesti kestää tilannetta.

– Mutta jos lepoon ei ole mahdollisuutta, kuten maanviljelijällä jonka on ruokittava eläimet joka päivä, hänellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin paeta kodistaan, Alves-Pereira sanoo.

farm-house-3232-045

Viranomaiset eivät tunnusta tilannetta ongelmaksi, joten sairastuneelle ei tehdä lääketieteellisiä kokeita, joilla hän voisi todistaa olevansa sairas.

– Se on kuin noidankehä, Alves-Pereira kuvaa ja jatkaa: – Mutta jos joku diagnosoidaan luulosairaaksi, tarvitaan testejä. Se pitää osoittaa testein!

– Vaikka lääkärikunnasta tuntuisi, että nämä ihmiset voivat ehkä olla luulosairaita, se pitää osoittaa testein. Suomessa puhutaan luulotaudista, muualla psykosomaattisista sairauksista tai nosebo-effektistä. Jos tieteessä väitetään mitään tällaista, se pitää todistaa testein. Missä lääkärikunta siis menee? professori Alves-Pereira kysyy.

Alves-Pereiran mukaan se, miten altistumista epäilevän tulisi toimia riippuu siitä, onko kyse altistuksesta työpaikalla vai kotona.

– Jos olet altistunut kotona, pakene, hän sanoo. – Tai mene lääkärille ja vaadi kokeita.

– Vaikka haluaisit taistella kotisi puolesta, et voi asua siellä, koska tulet koko ajan sairaammaksi, eikä kukaan välitä, ei edes lääkäri. Neuvoni on että pakene, taistele muualta käsin kotisi puolesta, hän sanoo.

– Ihmiset laitetaan mahdottomiin tilanteisiin, eri puolilla maailmaa ongelmaa tutkinut Alves-Pereira näkee. – Jotkut asuvat asuntovaunuissa, jotkut ovat jättäneet kokonaan kotinsa. Lääkärikunta ei pidä ihmisten puolta, poliitikot kannattavat voimaloiden rakentamista.

ruovesi-kuvapp

Alves-Pereiran tutkimusryhmä analysoi parhaillaan kahdeksasta kodista mitattuja tietoja. Ne on kerätty 1–23 km:n etäisyydeltä lähimmistä tuulivoimaloista. Datan analysointi on vielä kesken.

– Olemme mitanneet tuulivoimaloiden akustisen jäljen kodissa, joka on 12 km:n päässä lähimmästä tuulivoimalasta, Alves-Pereira kertoo.

– Eri maat antavat suojaetäisyyksiä: 10 X rungon korkeus, 5 X rungon korkeus. Välkkeelle voidaan laskea suojaetäisyys, mutta ei melulle. He vetävät lukuja hatusta, professori Alves-Pereira sanoo.

– Tutkimus ei tiedä, mikä olisi turvallinen etäisyys asua tuulivoimaloista. Tiede ei tiedä, hän toistaa.  – Henkilökohtaisesti en itse asuisi 20 kilometriä lähempänä tuulivoimaloita, Alves-Pereira toteaa. – syte

Osa/Part 1   Osa/Part 2   Osa/Part 3   Osa/Part 4


Matalataajuiselle melulle altistuminen on todettavissa lääketieteellisin testein. Exposure to low-frequency noise can be detected by medical tests. SYTen blogi 26.9.2018. Saatavilla: https://syte.fi/2018/09/26/matalataajuiselle-melulle-altistuminen-on-todettavissa-laaketieteellisin-testein/

Melualtistus aiheuttaa terveysongelmia. Exposure to noise causes health problems. SYTen blogi 11.9.2018. Saatavilla: https://syte.fi/2018/09/11/melualtistus-aiheuttaa-terveysongelmia/

Unihäiriöt ensimmäisiä oireita matalataajuiselle melulle altistumisesta. Problems with sleep – the first symptoms of exposure to low-frequency noise. SYTen blogi 20.9.2018. Saatavilla: https://syte.fi/2018/09/20/unihairiot-ensimmaisia-oireita-matalataajuiselle-melulle-altistumisesta/

Verkkomedia Perussuomalaiset 9.9.2018. Professor Mariana Alves-Pereira explains vibroacoustic disease. Video, YouTube. Available: https://www.youtube.com/watch?v=M83SReL9WrI

Matalataajuiselle melulle altistuminen on todettavissa lääketieteellisin testein

Professori Mariana Alves-Pereira Portugalista oli Suomen Uutisten haastateltavana syyskuun alkupuolella. Hänen tutkimusryhmänsä tutkii vibroakustista oireyhtymää, VADia. Sen aiheuttajana on tekijä, jota ei havaita: matalataajuinen melu ja infraääni.

Alves-Pereira kertoo melun torjuntaan liittyen, että historiallisesti tarkasteltuna melun torjunnalla on tarkoitus suojata kuuloa. Tähän kehitettiin dBA-mittaus.

– Se mittaa kuitenkin vain kuuloalueen ääniä, niitä jotka kuulemme hyvin. Se ei mittaa lainkaan niitä ääniä, joita emme kuule, hän sanoo.

– Silti dBA:ta käytetään infraäänen ja matalataajuisen melun mittaamiseen! dBA-mittaus on tieteellisesti kelvoton infräänien mittaamiseen, professori Alves-Pereira toteaa.

Aivan kuten ihmissilmä ei aisti röntgensäteitä tai ultraviolettisäteilyä, ihmiskorva ei yleensä aisti infraääntä. Matalataajuisen melun ja infraäänen luomaan ongelmaan ollaan haluttomia puuttumaan, sillä niille altistuvat monet.

– Haluttomuus puuttua oli olemassa jo kauan ennen tuulivoimaloita. Jos tunnustetaan, että ne ovat ongelma tuulivoimaloiden aiheuttamana, ovat ne ongelma myös muualla, Alves-Pereira sanoo. – Aivan kuten asbestin suhteen tiedettiin, että se on vaarallista ja ihmiset sairastuivat, mutta silti sen käyttämistä jatkettiin. Nyt se poistetaan joka paikasta!

– Lentokenttien lähellä asuvien ihmisten terveydentilasta on tehty hyvin paljon tutkimuksia. Heillä on enemmän verenpainetautia, sydän- ja verisuonitauteja, he tekevät useammin itsemurhia, Alves-Pereira luettelee. Mutta ääni mitataan dBA:na, eikä myönnetä, että ongelma on infraäänessä ja matalataajuisessa melussa.

nurse-2536964_640

Alves-Pereiran tutkimusryhmä aloitti työperäisen altistuksen tutkimisen vuonna 1980. Noin 20 vuodessa he ovat löytäneet olennaisimmat lääketieteelliset diagnostiset kokeet oireyhtymän toteamiseksi.

Saadessaan valituksia noin vuodesta 2000 lähtien kodeista he eivät ensin uskoneet niihin, mutta tekivät kodeissaan altistuneille samat kokeet kuin työperäisestä altistuksesta kärsiville, ja niiden tulos oli positiivinen.

– Jos epäilee, että on altistunut infraäänelle ja matalataajuiselle äänelle, on olemassa kaksi tärkeää testiä, Alves-Pereira sanoo. – Ensimmäinen on keuhkojen toimintaa mittaava pCO2-testi (hiilidioksidiosapainetesti) hengityksen säätelyyn (respiratory drive).

– Eräs harvinaisempi testi arvioi, onko jossain aivojen alueella vammaa. Infraäänelle ja matalataajuiselle melulle altistuneilla tämä testi näyttää positiivista, hän sanoo ja jatkaa: – Toinen, kognitiivinen testi mittaa aivojen vasteaikaa, reaktioaikaa ärsykkeisiin. Infraäänelle tai matalataajuiselle melulle altistuneiden kognitiiviset kyvyt ovat heikentyneet.

Muihin lääketieteellisiin diagnostisiin testeihin palataan blogissa myöhemmin.

English:

Exposure to low-frequency noise can be detected by medical tests

Professor Mariana Alves-Pereira from Portugal was interviewed by Suomen Uutiset in the beginning of September. Her research team studies vibroacoustic syndrome, VAD. It is caused by an agent of disease that is not recognized: low-frequency noise and infrasound.

In connection with the hearing protection Alves-Pereira tells that, historically, we have wanted to protect people’s hearing only. So, science has developed what is called the dBA, the unit that measures noise.

– However, it focuses exclusively on the part that we hear. So, anything outside of the part where we hear very well, the dBA will not measure, she says.

– And yet, it is the dBA which is used to measure infrasound and low-frequency noise! But the dBA measurement is scientifically invalid for measuring infrasound, professor Alves-Pereira states.

Just as the human eye does not sense x-rays or ultraviolet, the human ear does not usually sense infrasound. There is the reluctance to intervene to the problem of low-frequency noise and infrasound, as many are exposed to them.

– The reluctance to intervene was found way before wind turbines. If you recognize that infrasound and low-frequency noise is a problem with wind turbines, then it is also a problem elsewhere, she says. – Just as with asbestos, everybody knew it was bad and people got sick but still they continued to use it. Now we are removing it all!

– There has been many, many studies done about the health of people around airports. They have more hypertension, cardiovascular diseases, they are more likely to commit suicide, Alves-Pereira lists. But then they measure the noise in dBA, and they do not realize that around their reports the problem is infrasound and low-frequency noise.

sky-1441936_640

The research team of professor Alves-Pereira began to study occupational exposure in 1980. In roughly 20 years, they have found the most relevant diagnostic tests for this pathology.

When receiving complaints of people living in homes since around 2000, they did not believe it in the beginning, but they gave them the same tests that they gave for the workers, and the tests came up positive.

– If you suspect that you maybe being effected by infrasound and low-frequency noise, there are two important tests to have, Alves-Pereira says. – The first one is called the lung function test with the pCO2 (partial pressure of carbon dioxide) respiratory drive.

– A less common test, not part of the routine, evaluates if you have brain lesions in the particular area. As for the people who are exposed to infrasound and low-frequency noise this test comes up positive for the brain lesions, she says and continues:

– Another test is a cognitive test, it tests your brain, the time it takes for your brain to react to a stimuli. People who are exposed to infrasound and low-frequency noise at their age, they have cognitive impairment that would be expected in older people.

Regarding to other medical diagnostic tests, we will return later to them in this blog. – syte/p

Osa/Part 1   Osa/Part 2   Osa/Part 3   Osa/Part 4


Reference.com. What is meant by respiratory drive? Available: https://www.reference.com/health/meant-respiratory-drive-6b83146686fb8dd3

Unihäiriöt ensimmäisiä oireita matalataajuiselle melulle altistumisesta. Problems with sleep – the first symptoms of exposure to low-frequency noise. SYTen blogi 20.9.2018. Saatavilla: https://syte.fi/2018/09/20/unihairiot-ensimmaisia-oireita-matalataajuiselle-melulle-altistumisesta/

Verkkomedia Perussuomalaiset 9.9.2018. Professor Mariana Alves-Pereira explains vibroacoustic disease. Video, YouTube. Available: https://www.youtube.com/watch?v=M83SReL9WrI

Unihäiriöt ensimmäisiä oireita matalataajuiselle melulle altistumisesta

Professori Mariana Alves-Pereira Portugalista vieraili Suomessa syyskuun alkupuolella ympäristöterveysseminaarimme toisena puhujana. Alves-Pereiran tutkimusryhmä on tutkinut infraäänen ja matalataajuisen melun vaikutuksia terveyteen jo vuodesta 1988. Tutkimusryhmän mukaan pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa ns. vibroakustisen oireyhtymän, VAD:n.

Ongelmia voivat aiheuttaa monet infraäänen tai muun matalataajuisen melun lähteet: esimerkiksi ilmastointijärjestelmät, suuret kompressorit, lentokoneet tai metrot.

– Infraäänen ja matalataajuisen äänen aiheuttamia ongelmia on ollut jo yli 30 vuotta ennen tuulivoimaloita, Alves-Pereira kertoo. – Tuuliturbiinit ovat pitkässä listassa viimeisin, mikä voi aiheuttaa infraääntä ja matalataajuista melua koteihin, joten niiden myötä ongelma on tullut jälleen esiin.

Kesä SuomiOireyhtymän syntyminen riippuu siitä, onko kyse töissä vai kotona tapahtuneesta melualtistuksesta. Työperäinen altistus on lyhytaikaisempaa ja keholla on aikaa palautua. Kotona melualtistuksessa sen sijaan myös nukutaan.

– Ihmiset, jotka altistuvat infraäänelle ja matalataajuiselle melulle kodissaan, kertovat usein heräävänsä väsyneinä, Alves-Pereira sanoo.

Unihäiriöt alkavat muutaman kuukauden altistuksen jälkeen. Niiden myötä alkavat muistiongelmat ja keskittymisvaikeudet. Ajan mittaan joillekin tulee ruoansulatusongelmia tai iho-oireita.

– Oireet liittyvät univajeeseen. Korvissa voi kuulua ääniä, rinnalla voi olla painon tunnetta taikka korvissa paineentunnetta. Oireet eivät kuitenkaan ole samanlaisia kaikilla.

Alves-Pereiran mukaan ihmiset eivät useinkaan tunnista oireiden syytä, vaan pitävät syynä ruokavaliota, elämäntapoja tai ikääntymistä, mutta oireilu jatkuu. Kun vaihdetaan paikkaa tai lähdetään lomalle, olo paranee ja herää epäilys siitä, että oireet aiheuttaa jokin muu.

Väsymys

English:

Problems with sleep – the first symptoms of exposure to low-frequency noise

Professor Mariana Alves-Pereira from Portugal visited Finland in the beginning of September as a speaker on our seminar on Environmental Health. Her research team has studied effects of industrial infrasound and other low-frequency noise on health already since 1988. According to the research team a long-term exposure can cause so called vibroacustic disease, VAD.

Problems can be caused by many sources of infrasound or other low-frequency noise, for example by air conditioning systems, large compressors, airplanes or metros.

– The problem of infrasound and low-frequency noise exists over 30 years before wind turbines, says Alves-Pereira. – Wind turbines are the last in a very long list, which can cause infrasound and low-frequency noise into homes, but with the wind turbines the problem has come up to the surface again.

The symptoms of the vibroacustic disease depend on whether you have occupational exposure or residential exposure. Occupational exposure is short-time and the body has a recuperation time. In the home, however, people also sleep in the noise exposure.

– People who have infrasound and low-frequency noise in their homes usually begin by saying they wake up tired, says Alves-Pereira.

– After few months you realize you are not sleeping well. And then come problems of memory and problems of concentration. Over time, you can develope gastrointestinal problems or skin problems.

– All the symptoms are related to lack of sleep. You may hear a sound, feel a pressure on your chest or your feel the pressure on the ears. So, the symptoms are not specific.

According to Professor Alves-Pereira people do not recognize the cause of the symptoms but consider the diet, lifestyle or ageing as a reason, but the symptoms continue. When they leave the home and go on vacation, they feel better and that is when they begin to realize the symptoms are caused by something else. syte/p

Osa/Part 1   Osa/Part 2   Osa/Part 3   Osa/Part 4


Melualtistus aiheuttaa terveysongelmia. Exposure to noise causes health problems. SYTen blogi 11.9.2018. Saatavilla: https://syte.fi/2018/09/11/melualtistus-aiheuttaa-terveysongelmia/

Verkkomedia Perussuomalaiset 9.9.2018. Professor Mariana Alves-Pereira explains vibroacoustic disease. Video, YouTube. Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=M83SReL9WrI